Pientä taustaa ensin. Minua on vaivannut vuoden verran huimaus, joka on välillä kovaa. Samalla on ilmaantunut ns. poissaolokohtauksia, jalkojen ja käsien ataksiaa ja neurologisia näköoireita. Oikeastaan jos luette MS-taudin oirelistan, se on kaikki siinä. Minulla on fysiatrilta diagnoosi "aivovamma suspecta".
Viime lauantaina tilani oli niin paha, että avopuolisoni soitti ambulanssin. Lanssimiesten tultua kaikki oli sinällään ok, mutta kädet ja jalat olivat voimattomat, olin nukahtanut tai mennyt tajuttomaksi lanssia odotellessa, ja puhe hieman kangerteli eikä muistikaan meinannut toimia. En pystynyt esimerkiksi seisomaan suorassa kaatumatta. Lanssimiehet tekivät tarkistuksensa (EKG, verenpaine, verensokeri jne.) varsin mainiosti. Sen jälkeen toinen heistä soitti Acutaan että mitä tehdään.
Siitä se sitten lähtikin. Acutan päivystävä lääkäri määräsi minut jäämään kotiin ja juomaan puoli litraa vettä. Sanoin lanssimiehelle, että rimpautapa myös päivystävälle neurologille ja konsultoi häntä. Ei suostunut. Sanoin että vie sitten neuron päivystykseen. Ei suostunut. Minut, 110 kiloinen, 190 senttinen mies jätettiin makaamaan voimattomana sohvalle ja 70 kiloiselle naiselle annettiin ohjeet auttaa minua jos minun tarvitsee esim. päästä vessaan.
Kerrotaan tähän väliin hieman noista käsien ja jalkojen voimattomuuksista. Kaksi vuotta sitten kyykkäsin 240 kiloa ja nostin penkistä 200 kiloa. Nyt en saanut nostettua jalkoja (selällään maaten) ylös kuin 5 cm ja käsillä en saanut minkäänlaista puristusta aikaiseksi. Minulla on sellainen tuntuma, että puoli litraa vettä ei tilannetta korjaa. Ehkä puoli litraa kehonrakennuspiireissä tunnettua Sustanonia korjaisi, tai sitten ei.
Tein tästä kantelun potilasasiamiehelle, potilasasiamies soitti ja Acuta saa asiasta huomautuksen. Tarina jatkuu.
Sunnuntaina aamupäivästä tein olohuoneessa jotain. Avokki heräsi meteliin ja huuteli minulle monta kertaa mitä tapahtui. 4-5 huudon jälkeen sain vastattua että makaan olohuoneen lattialla. Päässäni oli kuhmu. Eilen iltapäivällä vasta muistui mieleen mitä olin tekemässä tuolloin. Posttraumaattinen muistikatko (olen lukenut neurologiaa) kesti siis useita päiviä. Klassinen aivotärähdys siis, mutta edellispäivästä oppineena en soittanut ambulanssia. Olinhan sentään vielä hengissä...
Meninpä sitten tiistaina omalääkärille Hatanpäälle puhumaan näistä neurologisista ongelmista. No siitä ei sen enempää, kuin että hän laittoi kiireellisen lähetteen Hatanpään neurologille ja ohjasi minut lähtemään Kela-taksilla Acutaan sunnuntaisen aivotärähdyksen johdosta.
Acutassa asia meni ensin hyvin. Ystävällinen hoitaja ohjasi minut hoitoyksikköön. Sitten ei mennytkään enää niin hyvin.
Lääkäri kävi haastattelemassa minua. Hän alkoi keksimään mitä ihmeellisimpiä selityksiä oireilleni, sellaisia jotka eivät ole mitenkään mahdollisia. Hän olikin tk-tason lääkäri. Hän ei löytänyt päästäni neljälläkään yrityksellä sitä kohtaa johon oli osunut jokin. Olisi pitänyt kysyä hänen näkökykyään, sillä otsassani oli selvä kuhmu mihin se jokin osui. Lopuksi hän vielä sanoi että valehtelen ja liioittelen oireitani. Hän poistui.
Kohta tuli tippatäti ottamaan verikoetta. Ihmettelin että mikä verikoe tämä nyt on. Hän ei osannut sanoa muuta kuin että pieni verenkuva ja joku toinen putki. No pyysin hoitajan paikalle ja hän osasi sanoa että PKV, serppi, lasko ja jotain suoloja mitataan. Tulokset luvattiin kahdessa tunnissa.
Sitten meni tuntikausia, ainakin sen luvatun kaksi tuntia, ja mitään ei tapahtunut. Otin laukkuni ja hoipertelin hoitajien tiskille kysymään että tapahtuuko tässä nyt mitään. Vastaus oli tyly "no ei varmaan tapahdu!". Kysyin että kuvataanko minua tai jotain "no ei varmaan kuvata!". Sanoin sitten että lähdenpä tästä sitten kotiin. Minut yritettiin hoitajan toimesta pysäyttää allekirjoittamaan joku vastuuvapautuslomake. Sanoin ettei minun tarvitse allekirjoittaa yhtään mitään, hoipertelin bussipysäkille, tulin kotiin, kaaduin sängylle ja vetäsin pitkät unet.
No enhän minä kuollut tietystikään, kun tässä kirjoitan, mutta pari asiaa nyt meni vikaan tuossa tiistain käynnissäkin.
a) Lääkäri väitti valehtelijaksi ja keksi omia teorioitaan joita lääketiede ei edes tunne
b) Lääkäri ei suorittanut mitään neurologisia perustutkimuksia
c) Minulle ei kerrottu missään vaiheessa miten hoito menee, verikoekin tuli yllätyksenä
d) Hoitajien asenne oli "ei voisi vähempää kiinnostaa"
b) Lääkäri ei suorittanut mitään neurologisia perustutkimuksia
c) Minulle ei kerrottu missään vaiheessa miten hoito menee, verikoekin tuli yllätyksenä
d) Hoitajien asenne oli "ei voisi vähempää kiinnostaa"
Ja minä menin vielä Hatanpään lääkärin lähettämänä Acutaan. En minä muuten olisi arvon herroja ja rouvia viitsinyt mennä aivotärähdykselläni vaivaamaan. Glasgow Coma Scale pisteet laskevat muuten 10:en eli keskivaikeaan vammaan.
No ei minulle sentään kuitenkaan käynyt kuin tälle potilaalle alla olevan linkin takana, mutta uuden potilasvalituksen tein silti. Minä en ala ohjelmoijana -ttuilemaan asiakkaalle, joten ei minunkaan tarvitse sitä sietää.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194979457173/artikkeli/syopapotilas+omaiset+syyttavat+taysia+heitteillejatosta.html
Niitä verikokeen tuloksia en muuten koskaan saanut. Täytyypä piruuttain tilata kirjaamosta ne. Näkeepähän onko ne edes ylipäätänsä tehty.
- Marko Parkkola
Jatkotietoja tähän. Päänsärky jatkuu edelleen ja siihen ei auta särkylääke. Toimivia lääkkeitä olisi, mutta niitä on turha mennä kyselemään tässä maassa.
VastaaPoistaPotilasasiamies laittoi huomautuksen Acutaan myös tiistaisesta tapauksestani.
Ne lääkärin selitykset minun oireistani ei ole lääketieteen tuntemia selityksiä. Tarkistin asian useasta lähteestä ja neurologian oppikirjasta.
Toisaalla on sanottu, että minulle olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten Holterin koe verenpaineiden ja korkean sykkeen takia. En tiedä tästä asiasta mitään, enkä oikein tiedä mikä Holterin koe edes on.
Lisäksi Acuta estää tukihenkilöiden mukaan pääsyn hoitoyksikköön. Tämä päätös on laiton. Laissa on kirjattu että hoitosuunnitelma tulee tehdä lääkärin, potilaan ja potilaan mahdollisen tukihenkilön kesken. Lääkärilehti myös painottaa tukihenkilön tärkeyttä.
Harmittavaa, että tälläistä tapahtuu. Pitää kuitenkin muistaa, että tämä näkemys on hoidettavan näkökulmasta katsottuna. Suomessa kyllä saa apua moneenkin sairauteen. Itselläni löytyy myös niitä huonoja kokemuksia hoitohenkilökunnasta jne. Mutta en voisi koskaan yleistää, että Suomessa ei kannata sairastua vakavasti! Suomessa on paljon syöpäpotilaita, jotka varmasti saavat apua sairauteensa ja mahdollisuudet selviytyä on hyvät. Näin ei monessakaan maassa ole. Mm. Diabetes on hyvin hoidettavissa Suomessa, mutta entäs joku kehitysmaa, jossa ei ole mahdollista hoitaa meille niin itsestään selvää sairautta. Ymmärrän kyllä, että jos kokee vääryyttä omassa hoidossaan niin kyllähän siinä kokee pettymyksen ja katkeruuden tunteen. Kirjoitat tässä jatkoa, että olet lukenut neurologiaa niin varmasti myös tiedät että se on kattava aihealue, johon kuuluu myös neuropsykologi. Jos apua ei löydy näiltä sinun TK-lääkäreiltä. Suosittelen neuropsykologia. Toinen vsihtoehto on myös hypnoosihoito. Kaikkea ei pysty hoitamaan lääkkeillä. Haamukipu on yksinäistä neuropsykologisists oireista, mitä ei meinaa lääkäri tai edes itse potilas ymmärtää. Ihmiset turtuvat siihin, että lääkkeitä täytyy saada ja niillä se on parannettava ja hoidettava. Ymmärrän kyllä hyvin että lääkkeiden käyttöä rajoitetaan, koska hoidon tavoitteena on yleensä itsenäinen ja hyvä elämä, joka ei pohjaudu loputtomaan lääkkeiden syöntiin ja sen kautta lääkekierteeseen. Jokainen lääke menttää vaikutustehoaan pitkäaikaisella käytöllä. Lyhyesti haluan vielä tiivistää tämän kommenttini, että:
VastaaPoista-Terveydenhoito Suomessa toimii hyvin verrattuna moneen muuhun. Jos julkinen ei ihmisellä riitä rahalla on mahdollisuus saada myös yksityistä hoitoa. Ollaan nyt kuitenkin tyytyväisiä, että meillä on tälläinen mahdollisuus saada apua.
Vai neuropsykologia. No ehkä käyn neurologilla ensin ja pään kuvauksissa (mri+traktografia), ennen kuin lähden hoitamaan pelkkiä oireita. Eikä neuropsykologiakaan ole sen jälkeen oikea osoite vaan psykofyysinen fysioterapia.
PoistaHoidettavan näkemyksellä ei ole tässä asiassa mitään merkitystä. Lue Käypä hoito -suositukset ja katso mitä siellä kirjoitetaan pään vammoista. Ohjeita ei noudatettu, joten kyse ei ole pelkästään näkemyksellinen tai tulkinnanvarainen.
En ymmärrä mitä kirjoitat lääkkeiden syönnistä. Tällä hetkellä ainut lääke on tyroksiini kilpirauhasen vajaatoimintaan. Lääkitys on saatu tasapainoon, joten se ei voi aiheuttaa näitä oireita. En käytä edes särkylääkkeitä tähän jatkuvaan päänsärkyyn.
Ja nyt ei olla kehitysmaassa, vaan Suomessa. Suomessa terveydenhoito toimii joskus hyvin, mutta jo Pohjanlahden ylitys alkaa tuottamaan parempia tuloksia. Saksasta, Briteistä ja jenkeistä puhumattakaan.
Mikä siinä on aina, että ihmiset lukevat enemmän kuin mitä on kirjoitettu. En minä valehtele, enkä lliioittele. Ei se auttaisi minua yhtään, vaan minut diagnosoitaisiin silloin f-kirjaimella ja game over. Englanninkielinen sanonta sopiikin näihin tilanteisiin kuin nyrkki silmään: when you assume you make as ass out of you and me.
"Terveydenhoito Suomessa toimii hyvin verrattuna moneen muuhun"
PoistaAnonyymi, ikävä todeta, mutta todellisuudessa terveydenhuolto ei Suomessa kovin hyvin toimi. Tuo on se virallinen mantra, jota hoetaan aina kun epäkohtia tuodaan esille. Todellisuus on kuitenkin toista.
Katsopa tästä dokumentista tarkemmin. Siellä on lainaukset ja viittaukset virallisiin raportteihin ja tutkimuksiin, joten asiasta on jopa virallista tietoa osittain olemassa: bit.ly/ÄSV-Tesu
Hmm. Tämä ei anna editoida kommenttia, joten kirjoitan tähän vielä lyhyesti.
PoistaKaksi sairautta jotka paranevat kun siirrytään Pohjanlahden yli Ruotsista Suomeen.
- Krooninen Lymen tauti
- Krooninen väsymysoireyhtymä
Myös "chronic whiplash injury" tuppaa taianomaisesti paranemaan Suomessa, joskin tästä on jo käyty oikeustaistoja ja potilaat jopa voittaneet niitä.
Toki tämä ei ole kokonaan lääketieteen vika, vaan vika on myös vakuutuslääke"tieteessä". Mutta tämä vain esimerkkinä kuinka Suomessa joitain tauteja sairastavat jätetään suorastaan heitteille. Tunnen yhden sellaisen, eikä ole kaunis näky.
Mutta miksi käytätte julkista terveydenhuoltoa jos se kusee niin paljon. Mahdollisuushan on lähteä sinne missä sitä apua saa. Pakko kyllä todeta, että tälläsillä teksteillä jos asenne on tämä mennessä vastaanotoillekin niin en ihmettele että hoitohenkilökunta ei ota teitä tosissannne. Se on hyvä että tutkitte ite näitä teidän sairauksianne ja teette omat diagnoosit. Luuletteko oikeesti, että hoitoala on jotenki helppo. Miksi ihminen joka tietää jo itse niin paljon omasta sairaudestaan hakeutuu julkiseen terveydenhuoltoon? Mahdollisuuksia on!
VastaaPoista1) Muuta pois Suomesta.
2) Korjaa asenne...
3) Käytä vähemmän wikipediaa ja kotilääkärikirjoja
Sanon kyllä senkin vielä että tosi törkeää kirjoitella tällästä tekstiä johonkin blogiin. Sama kun sairaista ihmisistä kirjoittais blogitekstin, jossa kannanoton aiheena olis sairaiden ihmisten kustannukset yhteiskunnalle....
Olen samaa mieltä ekan anonyymin kanssa. Suomessa tuntuu myös elävän ihmisiä jotka tarkoituksen mukaisesti tuhlaavat VERONMAKSAJIEN varoja yksilökohtaisesti ylikuormittamalla julkista terveydenhuoltoa olematta siihen kuitenkaan tyytyväisiä. Kannattaa muistaa että julkisen sektorin niinkuin muutkin julkiset palvelut revitään veronmaksajien perseestä. Veronmaksajat ovat duunareita,yrityksiä jne. Ei kotiin jääneet alatisairaat kortistossa notkuvat kelanrahoja nostavat. Huomion arvoinen seikka kelan tukia nostaville: vaikka niistä maksetaankin veroa, on muistettava että ne varat joista maksatte veroa on eka nyhdetty maksuina palkansaajien tilipusseista ;) lopettakaa narina julkisesta sektorista tqi kerätkää vaikka pulloja ja hankkiutukaa yksityiselle.
VastaaPoista"Miksi käytätte julkista terveydenhuoltoa?" Te kaksi anonyymia puhutte kyllä ihan potaskaa ja unohdatte mitä varten julkinen terveydenhuolto on. Sen tehtävä on auttaa kaikkia suomalaisia ja terveydenhuoltojärjestelmämme pohjautuu pääosin julkiseen, jonka pitäisi pystyä tärkeimmät asiat hoitamaan.
VastaaPoistaJa miksiköhän moni joutuu tutkimaan omia sairauksiaan ja etsimään diagnooseja ja etsimään myös osaavia lääkäreitä kissojen ja koirien kanssa? Siitä syystä, että oikean diagnoosin saaminen Suomessa voi helposti viedä 10-20 vuotta. Ei kai ole ihme, jos potilas alkaa jo itsekin metsästää tietoa. Sitä ei tarvitsisi tehdä, jos oikean diagnoosin ja sitä kautta oikean hoidon saisi muutamalla lääkärikäynnillä. Ja eikös sen niin pitäisikin mennä, jos terveydenhuoltomme olisi kunnossa?
Ja arvaapa miten paljon yhteiskuntamme rahoja säästettäisiin, jos oikeat diagnoosit ja hoidot saataisiin heti aikaiseksi? Monella kun ehtii työkyky mennä moneen kertaan, kun oikeaa hoitoa ja kuntoutusta saa odotella vuosia. Onko tämä sitten mielestänne verorahojemme oikein käyttöä, että edes oikeaa diagnoosia ei osata tehdä vuosikausiin? Ja onko sitten ihme, jos nämä ihmiset menevät koko ajan huonompaan kuntoon ja kuormittavat sitten sen myötä lisää julkista terveydenhuoltoa?
Teidän kahden anonyymin olisi hyvä ottaa järki käteen ja miettiä mikä tässä on olennaista, sen sijaan että keskitytte mollaamaan sairaita ihmisiä. Lukekaa alkuun vaikka tämä dokumentti: bit.ly/ÄSV-Tesu ja katsokaa siinä käytetyistä virallisistakin tutkimuksista asian todellinen tilanne.
Ja pienenä lisäesimerkkinä allekirjoittaneen tapaus. 15 vuotta sitten vammauduin ja olisin oikealla diagnoosilla ja hoidolla selvinnyt todennäköisesti muutaman kuukauden sairaslomalla ja olisin päässyt takaisin normaaliin työelämään. Terveydenhuollon tyrimisen johdosta menetin kuitenkin pysyvästi työkykyni ja olen ollut nyt jo 15 vuotta sairaseläkkeellä. Laskekaapa siitä, olisiko verovaroja käytetty järkevämmin jos minut olisi diagnosoitu ja hoidettu heti alussa oikein? Vai onko tehokkaampaa antaa potilaan menettää työkykynsä ja maksaa potilaalle sitten loppuikänsä sairaseläkettä? Eli olisiko kuitenkin järkevämpää laittaa julkinen terveydenhuolto kuntoon, jotta yhteiskunta loppujen lopuksi säästäisi huomattavia summia ja verojamme voitaisiin lopulta ehkä jopa keventää?
Ihmetyttää kun nämä samat ihmiset narisee jokaisesta lääkärikäynnistä. Aivan ku tehtäisiin testejä lekureista kuin talvirenkaista, jokaiseen lekurin vastaanottoon mennään pessimistisellä asenteella, missään ei nähdä mitään hyvää, kaikki on täyttä paskaa. Pessimistinen elämäntyyli ruokkii pessimistisyyttä.
VastaaPoistaOn se kumma et vammaset pystyy roikkuu netis kuitenkin sähköppyörätuoliensa ja vaivojensa kanssa ilta myöhään! :D
VastaaPoistaOnneks tääl näkyy noita terveitäkin ihmisiä! ;) tarkotan siis noit aikasempia anonyymi kirjoittajia!
VastaaPoista"Ihmetyttää kun nämä samat ihmiset narisee jokaisesta lääkärikäynnistä."
VastaaPoista"On se kumma et vammaset pystyy roikkuu netis kuitenkin sähköppyörätuoliensa ja vaivojensa kanssa ilta myöhään! :D"
No, tämä kertoikin jo riittävästi näiden anonyymien ajattelukyvyn rajallisuudesta. Ilmeisesti pohdinta kustannustehokkuudesta meni jo liian vaikeaksi. No, jos on lusikalla annettu, kauhalla lienee turha vaatia? :-(