Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pohjois-Savo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pohjois-Savo. Näytä kaikki tekstit

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Kaikki pysähtyi kärrynpyörään jumppatunnilla – lue 11-vuotiaan taistelu Kelaa vastaan


 
Elsi Huttunen ei tule toimeen ilman pyörätuolia. Kuva: Miia Huttunen

11-vuotias Elsi Huttunen teki kärrynpyörää, kun toinen tyttö törmäsi häneen kohtalokkain seurauksin. Elsillä on vaikea niskavamma, jonka vuoksi hän ei voi käydä koulua. Kelan mukaan tytön oireilu on osin psyykkistä.

(Tämä artikkeli on YLE:n omaisuutta ja alun perin julkaistu täällä. Artikkeli julkaistaan kokonaan uudelleen blogissamme YLE:n luvalla)


Oli tavallinen koulupäivä viime syksynä, tarkalleen ottaen liikuntatunti. 11-vuotias Elsi Huttunen lähti tekemään kärrynpyörää ja oli jalat ylhäällä, kun toinen tyttö törmäsi häneen vahingossa.
– Tasapaino petti sillä seurauksella, että tyttö tuli otsa edellä lattiaan ja niska vääntyi. Samaan aikaan jalat olivat vielä ylhäällä, kertoo Elsin äiti Miia Huttunen.
Tutkimuksissa selvisi, että tytön ylimmät niskanikamat ovat kiertyneet suhteessa toisiinsa. Lisäksi niskanikamat olivat osuneet selkäytimeen. Vammojen seurauksena tytön elämä muuttui peruuttamattomasti.

Rautakangesta veltoksi

Vielä puoli vuotta tapaturman jälkeen Elsin oireet vaihtelevat päivittäin. Jotkut päivät kuluvat kokonaan pyörätuolin varassa. Tytöllä on raajoissa pakkoliikkeitä sekä hengitys- ja nielemisvaikeuksia.
Kun Elsi katsoo vasemmalle, häneltä pettää tasapaino.
– Miia Huttunen

– Välillä lihakset jännittyvät niin, että tyttö on kuin rautakanki. Toisena päivänä raajat ovat ihan vetelänä, kuin neliraajahalvaantuneella.
Elsillä on myös vaikeuksia puheentuotossa. Välillä hän ei pysty puhumaan lainkaan tai puheesta ei saa selvää. Lisäksi silmissä ja korvissa on yliherkkyyttä.
– Kun Elsi katsoo vasemmalle, häneltä pettää tasapaino sekä istuallaan että seisaallaan. Kuulossa on se ongelma, että joko hän ei kuule mitään tai kuulo herkistyy.

Rehtori teki lastensuojeluilmoituksen

Koulussa Elsi ei voi käydä, joten omaishoitajana toimiva äiti on opettanut häntä kotona.
– Hän pystyy lukemaan, mutta kun samaan aikaan pitäisi ajatella ja kirjoittaa, yhtälö on mahdoton. Opetan häntä 15 minuuttia kerrallaan niin, että Elsi on pitkällään sohvalla.
Huttusilla on ollut tapaturmasta lähtien vaikeuksia Elsin kouluasioissa Kuopion kaupungin kanssa. Kaupungin mukaan kouluun pitäisi mennä ja henkilökohtainen avustaja myönnetty.
– Avustaja ei takaa sitä, että koulunkäynti onnistuu. Kouluun paluuta on yritetty, mutta se on jouduttu lopettamaan kesken.
Elsi haluaa aina tulla mukaan kaikkiin tapaamisiin. 11-vuotias ei ole tyhmä.
– Miia Huttunen

Koulun puolelta kiista on kärjistynyt siihen, että rehtori teki Elsistä lastensuojeluilmoituksen. Perusteena oli se, ettei lapsen oppivelvollisuudesta oli huolehdittu.
– Parasta tässä on, että Elsi on suorittanut neljännen luokan hyväksytysti. Vain liikunta ja käsityö ovat arvioimatta. Koenumerot ovat olleet koko ajan 9–10:n välillä.


Pulssimittari sormessa
Elsin pulssi heittelee niskavamman seurauksena ääripäästä toiseen. Kuva: Miia Huttunen


Oireita ei voi ennakoida

Koulun lisäksi Huttuset ovat taistelleet tapaturman jälkeen Kelan kanssa vammaistuesta. Korotettu tuki vaihtui perustukeen huhtikuun alussa, mikä tietää isoa lovea perheen kukkaroon.
Miia Huttusen mukaan hoitavan lääkärin lausunto on sivuutettu päätöksenteossa täysin.
– Lapsi ei kuulemma tarvitse apua ympäri vuorokauden, vaikka Elsin oireilua ei voi yhtään ennakoida. Se voi alkaa milloin vain. Entä, jos olen silloin ihan muualla?
Huttunen ihmettelee myös sitä, että Kelan lääkäri on tehnyt päätöksen tapaamatta lasta ollenkaan. Sen sijaan päätöksen pohjana on käytetty Kelan palveluneuvojan havaintoja. Palveluneuvojan Elsi on tavannut lyhyesti.
– Elsi haluaa aina tulla mukaan kaikkiin tapaamisiin, koska hän haluaa nähdä kuinka Kelassa ja Kuopion kaupungillakin kiemurrellaan hänen edessään. 11-vuotias ei ole tyhmä.

Psyykkistä oireilua

Pöyristyttävintä koko jupakassa on Huttusen mielestä se, että korotettu vammaistuki on hylätty Kelan palveluneuvojan tekemän arvion perusteella.
Päätöksen perusteluissa on lause, että Kelan virkailija on tapaamisessa havainnut psyykkistä oireilua.
– Miia Huttunen

– Päätöksen perusteluissa on lause, että Kelan virkailija on tapaamisessa havainnut psyykkistä oireilua, eikä Elsin oireita voida selittää pelkällä vammalla.
Huttunen on keskustellut asiasta lääkärin kanssa ja kysynyt, onko Kelan asiakaspalvelijalla koulutus arvioida lapsen terveyttä.
– Hän väitti, että kyllähän tavallinen ihminen näkee. Kyllä ihmettelin. Lopulta hän sanoi, että on lukenut oireselosteet ja päätellyt niiden perusteella, että oireilu on selvästi psykosomaattista.

Faktat ja tunteet erillään

Kela ei kommentoi yksittäistapauksia, mutta kertoo päätösten taustoista yleisellä tasolla. Oikeus korotettuun tukeen on, jos sairauden hoito ja huolehtiminen on vaativaa ja vie vanhemmalta päivittäin huomattavasti aikaa.
– Hakija esittää lääketieteellisen näytön ja selvitykset siitä, mitä perusteita tuen saamiselle on. Kelassa tämä näyttö arvioidaan, kertoo asiantuntijalääkäri Jyrki Elo Pohjois-Savon vakuutuspiiristä.
Elon mukaan hoitavan lääkärin johtopäätökset ja lääketieteelliset faktat on erotettava toisistaan.
– Kun hoitava lääkäri tekee johtopäätöksen eli sanoo, että joku on esimerkiksi työkyvytön, se on johtopäätös. Se ei ole näyttö. Näyttöä arvioidaan vähän kuin oikeudessa. Osapuolilla voi olla erilaiset käsitykset.
Elo sanoo, että hoitavan lääkärin arvioon voi liittyä tunnereaktioita. Tämän vuoksi tukihakemus voidaan Kelassa hylätä, vaikka hoitavan lääkärin mielestä kriteerit täyttyisivät.


Kelan paperista tekstiä
Miia Huttunen ihmettelee, miten Kelan lääkäri voi tehdä evätä vammaistuen tapaamatta potilasta. Kuva: Satu Krautsuk / Yle


Kelan lääkäri olisi jäävi, jos tapaisi potilaan

Elo ei tee lainkaan hoitotyötä eikä tapaa potilaita. Hän sanoo, että näin halutaan turvata arvioinnin riippumattomuus.
Havainto on eri asia kuin johtopäätös.
– Jyrki Elo

– Jos Kelan asiantuntijalääkäri osallistuu hoidon arviointiin tutkivana lääkärinä, hän on sen jälkeen jäävi käsittelemään asiaa.
Elon mukaan myöskään terveydenhuollon resurssit eivät riittäisi siihen, että lääkärit tapaisivat potilaita.
– Potilaat asioivat Kelan palveluneuvojan kanssa tai verkon kautta.

...mutta Kelan palveluneuvoja ei ole

Lääkäri arvioi potilaan kokonaistilannetta palveluneuvojalta tai muilta ulkopuolisilta saatujen havaintojen pohjalta.
– Joskus pyydetään havaintoja esimerkiksi lapsen opettajalta. Kaikki, mikä auttaa kokonaiskuvan muodostamisessa, voidaan ottaa huomioon.
Elon mielestä Kelan palveluneuvoja ei ole jäävi raportoimaan lääkärille potilaasta tekemistään havainnoista.
– Hän ei arvioi potilaan tilaa vaan kuvaa sen, mitä havaitsee. Arvioinnin tekee vakuutuslääkäri. Havainto on eri asia kuin johtopäätös.

Elsin tulevaisuus täysin auki

Elsin terveys on hiukan kohentunut sen jälkeen, kun hän jäi pois koulusta.
– Stressin poistuminen auttoi, kertoo Elsin äiti Miia Huttunen.
Näyttöä arvioidaan vähän kuin oikeudessa. Osapuolilla voi olla erilaiset käsitykset.
– Jyrki Elo

Tytön tulevaisuus on silti täysin auki, sillä niskavammat ovat hyvin arvaamattomia.
– Lääkärin lausunnossa sanotaan, että anatomisen perussyyn korjautuminen on epävarmaa. Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu, Huttunen toteaa.
Jonkinlainen arvio toipumisesta voidaan tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta.
- Satu Krautsuk, YLE

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

KUOKKAVIERAS - LÄÄKÄREIDEN MIELESTÄ KIMMO HÄMÄLÄINEN ON TYÖKYVYTÖN. VAKUUTUSOIKEUS ON ERI MIELTÄ.

Kimmo Hämäläisen ottama maisemakuva

(Tämä artikkeli on julkaistu alun perin SUNNUNTAINA 19.4.2015 KESKISUOMALAINEN-lehdessä. Teksti: Janne Laitinen, alkuperäisen artikkelin kuvat: Matias Honkamaa. Julkaisemme jutun kokonaisuudessaan uudelleen tässä blogissa Keskisuomalaisen luvalla.)


Kimmo Hämäläisen kädenpuristus on hento ja puhe hidastempoista. Keittiön pöydällä on kasa paperia: lääkärintodistuksia, kuntoutuspäätöksiä, lausuntoja. Pinon päällimmäisenä on vakuutusoikeuden päätös. Kun se tuli postissa maaliskuun lopulla, Hämäläinen romahti.
 –”Ensin löi tyhjää. Sitten ajattelin, että pitihän se arvata, kun hylkypäätös tuli myös eläkeyhtiöstä. ”
Runsaan kahden vuoden odotus päättyi pettymykseen. Vakuutusoikeus päätti, että Hämäläinen, 35, ei ole oikeutettu määräaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.
 –”Vakuutusoikeus on mätä järjestelmä, nyt näin sen omin silmin. Se on täysin samaa eläkeyhtiöiden ja muutoksenhakulautakunnan kanssa. Puolueettomasta järjestelmästä ei voida puhua.”


KROONISESTA KIVUSTA tuli kutsumaton vieras varkautelaisen Hämäläisen kotiin vuonna 2008. Seitsemässä vuodessa entisestä paperimiehestä ja A-luokkatason pöytätennispelaajasta on tullut potilas, jonka päivät kuluvat kotona jatkuvassa lääketokkurassa. Hämäläinen on syönyt vaivoihinsa kovia kipulääkkeitä yhtäjaksoisesti nyt neljä vuotta, koska leikkaukset, fysioterapia ja muut hoitotoimenpiteet eivät ole auttaneet.
–”Kymmenkunta tablettia ja kaksi kipulaastaria päivässä, yhteensä viittä tai kuutta eri lääkettä”, Hämäläinen esittelee lääkekokoelmaansa.
–”Olen huomannut, että lääkkeet aiheuttavat jo muistikatkoksia. Kuka minusta ottaisi töissä vastuun tällaisella lääkityksellä?”
Vakuutuslääkärien mielestä Hämäläisen paikka on työmarkkinoilla. Hämäläinen haki työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea ensin eläkevakuutusyhtiöltä, sitten muutoksenhakulautakunnalta ja viimeiseksi vakuutusoikeudesta. Turhaan. Hän on nyt virallisesti työtön työnhakija, jolle ei myönnetä etuuksia sairauden perusteella.



KIVUT ALKOIVAT oikeasta ranteesta. Alussa lääkärit arvelivat, että pöytätennis on aiheuttanut Hämäläiselle rasitusvamman.
–”Minulla oli repivä pelityyli. Moni pelikaveri ihmetteli, miten minulla kestivät paikat ehjinä.”
Ranne leikattiin kahdesti ennen kuin kipu hellitti. Ilo jäi lyhytaikaiseksi, sillä kivut levisivät kaularankaan ja oikeaan käteen. Kaularanka operoitiin keväällä 2011, kun fysioterapiasta ei ollut apua. Saman vuoden alussa Hämäläinen jäi työttömäksi, kun Stora Enso sulki Varkaudessa kaksi paperikonetta. Kaikkiaan yli 200 ihmistä sai potkut. Hämäläisen viimeiset työvuodet olivat olleet sairauslomien takia katkonaisia.
–”Työkkäristä todettiin, että tilanteeni on vaikea. Kuka minut palkkaisi, kun en selviä kotitöistäkään?”
 –”Tänä talvena tein kerran lumityöt. Tulos oli, etten päässyt vuorokauteen ylös sohvalta. Kroppa ei kestä rasitusta yhtään.”


AJATUS TÖIHIN palaamisesta tuntuu Hämäläisestä kaukaiselta haaveelta. Myös hänen lääkärinsä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on arvioinut Hämäläisen määräaikaisesti työkyvyttömäksi.
Lääkärin mukaan Hämäläisen oireet viittaavat CRPS- ja TOS-oireyhtymiin, jotka aiheuttavat kipua ylä- tai alaraajoissa. Lääkärinlausunto on joulukuulta 2014, ja se toimitettiin vakuutusoikeudelle päätöksentekoa varten.

Vakuutusoikeus kuittasi lausunnon toteamalla, että se ratkaisee kuntoutustukiasiat lain suoman harkintavaltansa mukaisesti. Lääkärinlausunnot eivät sido vakuutusoikeutta.

Päätöksestä vastasi kokoonpano, jossa lääkärijäsenenä oli sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri. Kivunhoito kuuluu fysiatrian erikoisalaan. Ratkaisussa todetaan, että Hämäläisen oireita voidaan hoitaa lääkityksellä ja kuntoutustoimenpiteillä.
–”Käsittämätön päätös. Hoitava lääkärini on sitä mieltä, että lääkitystä ei pidä lisätä. Myös kuntoutuksessa on katsottu, että minun kohdallani on tehty kaikki voitava.”
Vakuutusoikeuden päätös on lopullinen. Vakuutusoikeus on kuntoutustuen tapaisissa etuusasioissa ylin oikeusaste, jonka päätöksestä ei voi valittaa.



KIMMO HÄMÄLÄISEN kotona on päivisin hiljaista. Vaimo on töissä ja perheen kaksi pientä lasta hoidossa mummolassa. Isää surettaa, että hänen lapsensa, viisivuotias poika ja kolmevuotias tytär, eivät tiedä aikaa, jolloin isä oli terve.
–”Vaimo joutuu hoitamaan lapset ja käyttämään heitä harrastuksissa. Haluaisin olla mukana mutta en voi. Turhautumista ei voi sanoin kuvailla.”
Hämäläisen mukaan kroonista kipua on vaikea selittää sellaiselle, joka ei ole sitä itse kokenut.
–”Jatkuvasti särkee, ja kipu säteilee kaulasta käsiin, kantapäähän, lonkkiin ja alaselkään”, hän kertoo.
 –”Moni tuttu sanoo, että näytän ihan normaalilta. En halua valittaa vaimolleni tai kavereille, koska se ei auta mitään, myrkyttää vain ilmapiirin.”


HÄMÄLÄINEN KOKEE olevansa syöksykierteessä: ilman kuntoutusta hänen fyysinen toimintakykynsä heikkenee edelleen ja tavoite töihin paluusta karkaa kauemmas. Hän sanoo, ettei halua viettää koko elämäänsä työkyvyttömänä ja kipulääkittynä. Hän haluaa palata työelämään.

Hämäläinen toivoo uutta kaularankaleikkausta. Lääkärit ovat toistaiseksi kieltäytyneet mahdollisten komplikaatioiden pelossa, mutta Hämäläinen on valmis ottamaan riskin.
 –”Toivon vain, että pääsisin äkkiä leikkauspöydälle. Kipuun on pakko tottua, mutta sitä ei pidä ikinä hyväksyä.”


Oikean alan lääkäriä ei ole aina käytettävissä

Vakuutuslääkärien saatavuus vaikeuttaa vakuutusoikeuden toimintaa. Koska lääkärijäsenet palvelevat vakuutusoikeutta sivutoimisesti, istuntoihin ei usein saada paikalle oikean erikoisalan asiantuntijaa.
Sivutoimisuuden lisäksi ongelmia aiheuttaa lääkärivaje. Täyttämättä ovat tällä hetkellä ortopedin ja ylilääkärin virat. Vakuutusoikeus on erityistuomioistuin, joka ratkoo sosiaalietuuksiin liittyviä valituksia.
 –”Asiantuntijalääkärien rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia jo pitkään. Se johtuu varmasti kritiikistä, joka on kohdistunut niihin päätöksentekoelimiin, joissa arvioidaan ihmisten terveydentilaa toimeentuloasioissa”, vakuutusoikeuden ylituomari Juha Pystynen kertoo.


PYSTYSEN MUKAAN samat ongelmat vaivaavat myös sosiaalietuuksia käsitteleviä alempia oikeusasteita eli muutoksenhakulautakuntia. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenet nimeää valtioneuvosto oikeusministeriön esityksestä. Heitä on tällä hetkellä kahdeksan.

Kun valituksen ratkaisuistuntoon osallistuu joku muu kuin päätöksen valmistellut lääkäri, valituksen tekijä ei voi saada tietoonsa hänen nimeään tai erikoisalaansa. Lääkärijäsenten kannanotot kuuluvat tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piiriin, eli niitä ei kerrota asianosaisille.

Esimerkiksi varkautelaisen Kimmo Hämäläisen tapauksessa istuntoon osallistunut asiantuntijalääkäri ei ollut kivunhoidon asiantuntija, vaan hänen erikoisalaansa ovat vatsaelinsairaudet. Pystysen mukaan tämä ei tarkoita, ettei oikean erikoisalan lääkäri olisi tutkinut tapausta.
–”Todellisuudessa oikean alan lääkäri on katsonut tapauksen ja antanut lausuntonsa. Ehkä on käynyt niin, että istunnossa on ollut järjestelyongelmia, ja toinen lääkäri on osallistunut ratkaisukokoonpanoon.”


TILANTEESEEN ON luvassa parannusta. Eduskunta hyväksyi maaliskuussa vakuutusoikeuslain muutoksen, jonka mukaan yksimieliset tapaukset voidaan ratkaista kirjallisesti, ilman oikeuden istuntoa. Ei-yksimieliset tapaukset ratkaistaan entiseen tapaan istunnoissa. Lain voimaantulosta ei ole vielä päätetty.

Pystysen mukaan kirjallinen päätös tarkoittaa käytännössä, että päätökseen saadaan sen lääkärin nimi, joka on arvioinut tapauksen.



LÄPINÄKYVYYTTÄ luvataan myös lisäämällä ratkaisukokoonpanon ulkopuolisten asiantuntijalääkäreiden käyttöä vakuutusoikeudessa.

Ulkopuolisina asiantuntijoina toimivat nyt pääsääntöisesti vakuutusoikeuden lääkärivarajäsenet. Nimikkeestään huolimatta he eivät ole oikeuden jäseniä, joten heidän lausuntonsa ovat valittajalle julkisia ja niihin voi ottaa kantaa. Uuden lain mukaan lausuntojen pyytämistä lääkärivarajäseniltä lisätään merkittävästi. Harhaanjohtava nimike muutetaan vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäriksi.


VAKUUTUSOIKEUS päätyy 80–90 prosentissa käsittelemistään jutuista samaan ratkaisuun kuin etuuslaitokset eli esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöt ja muutoksenhakulautakunnat. Pystysen mukaan se, että muutoshakemuksista hylätään niin suuri osa, kertoo järjestelmän toimivan ja päätöksenteon perusteiden olevan yhdenmukaisia. Lääkärijäsenten ja asiantuntijalääkärien kytkökset etuuslaitoksiin on kielletty laissa.
–”Kaikki vakuutusoikeuden lääkärit tekevät kliinistä työtä sairaaloissa. Kytköksiä etuuslaitoksiin ei saa olla eikä niitä ole.”


- Janne Laitinen, Keskisuomalainen