Tapaus Hans Kallberg, osa 3 – Vakuutuslääketiede vs todellinen lääketiede

Aivo- ja niskavammainen Hans Kallberg joutuu pitämään aurinkolaseja päässään sisälläkin. Kuva: Tuula Kallberg

KIRJOITUKSEN SISÄLLYSLUETTELO

Aiheesta kertova blogikirjoituksemme on valitettavasti pitkä ja perusteellinen. Siitä syystä tähän on kerätty kirjoituksen sisällysluettelo kokonaisuuden hahmottamisen helpottamiseksi.

· Esipuhe
· Asian tausta ja tapahtumien kulku
· Kaaviokuva valitusprosessista
· ERÄ 0 – Lääketieteen asiantuntijat joukkueittain
· ERÄ 1 – Melan päätös (Maatalousyrittäjien eläkelaitos)
· ERÄ 2 – Tamlan päätös (Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta)
· ERÄ 3 – Vakuutusoikeuden käsittely, ajallinen syy-yhteys
· ERÄ 4 – Vakuutusoikeuden käsittely, todennäköisyyskynnys
· ERÄ 5 – Vakuutusoikeuden käsittely, oireilun syy-yhteys tapaturmaan
· ERÄ 6 – Vakuutusoikeuden käsittely, kirjalliset todisteet
· ERÄ 7 – Vakuutusoikeuden päätös, TÄYSTYRMÄYS!
· Ottelun lopputulos
· Lukijan omat päätelmät ja mielipiteet

 

ESIPUHE

Olemme käsitelleet blogissamme Hans Kallbergin tapausta jo kahdesti aiemmin. Hänen kohtelunsa vakuutuslääketieteen temmellyskentällä on käsittämätöntä, eikä sovi tavallisen kadun tallaajan oikeustajuun ja – kuten tässä kirjoituksessa huomaamme – se ei sovi myöskään normaalilääketieteen edustajien ja lääketieteen huippuammattilaisten oikeustajuun ja lääketieteelliseen näkemykseen.

Se näyttää kuitenkin sopivan hyvin vakuutusyhtiöiden ja vakuutuslääkärien oikeustajuun. Se ei liene yllätys kenellekään tilannetta seuranneelle, sillä vakuutusyhtiöt ovat olleet mukana muokkaamassa vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeuskäytäntöjä omaksi turvakseen, voidakseen kumota riittävän suuren osan sairastuneiden ja vammautuneiden ihmisten korvaushakemuksista. Tämän kaiken takana on tietysti raha ja vakuutusyhtiöiden tarve pitää toimintansa mahdollisimman kannattavana. Samoin toimisi luonnollisesti mikä tahansa markkinatalouden ehdoilla toimiva yritys. Tällaiseen järjestelyyn soveltuu äärimmäisen hyvin vakuutusyhtiöiden lobbaama pseudolääketiede nimeltä vakuutuslääketiede, jonka nimissä riittävän suuri osa korvaushakemuksista voidaan hylätä vakuutusyhtiöiden halutun kannattavuustason varmistamiseksi.

Vakuutuslääketieteen tueksi vakuutusyhtiöt ovat olleet mukana luomassa muutoksenhakulautakunta- ja vakuutusoikeustuomioistuin-järjestelyt. Näiden avulla vakuutusyhtiöt saavat ohjattua korvaushakemukset itse hallitsemaansa valitusmenettelyputkeen, joka varmistaa vakuutusyhtiöiden kannalta edullisen tuloksen. Vakuutusyhtiöt maksavat näiden lautakuntien jäsenten palkat ja muut kulut ja kuten vanha suomalainen sananlasku viisaasti sanoo, ”sen lauluja laulat, kenen leipää syöt”…

Tyypillistä näiden muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden päätöksissä on eräs melkein sellaisenaan jokaisessa päätöksessä toistuva lause, joka kiteyttää koko järjestelyn. Tässä edellä mainitun lauseen eräs versio:

”Lääkärinlausuntojen sairauspäivärahan/työkyvyttömyyseläkkeen/… myöntämistä puoltavat kannanotot eivät kuitenkaan ole muutoksenhakulautakuntaa/vakuutusoikeutta sitovia, vaan muutoksenhakulautakunta/vakuutusoikeus ratkaisee oikeuden sairauspäivärahaan/työkyvyttömyyseläkkeeseen/… laissa säädetyn harkintavaltansa nojalla.”

Tällä jokaisessa päätöksessä toistuvalla lausekkeella käytännössä ”haistatellaan” hakijalle ja todetaan, että muutoksenhakulautakunta/vakuutusoikeus voi tehdä aivan haluamansalaisen päätöksen yhtään välittämättä kenenkään muun asiantuntijan kuin oman vakuutuslääkärinsä näkemyksistä. Lautakunta ja vakuutusoikeus saavat siis käytännössä täysin vapaasti valita, minkä asiantuntijan näkemykset he ottavat huomioon ja kenen näkemyksiä he eivät halua huomioida.

Muun muassa käräjäoikeuksissa tällainen menettely ei ole mahdollista, sillä siellä otetaan kaikkien asiantuntijoiden näkemykset huomioon ja käräjäoikeus tekee näiden perusteella sitten perustellun päätöksen. Vakuutusoikeudessa korvaushakemuksista hylätään vuosittain noin 85 % ja vain 15 % päätetään hakijan eli vahingonkärsijän eduksi. Tietyissä tapauksissa, kuten liikennevahingoissa, vahingonkärsijän on mahdollista viedä asiansa vakuutusoikeuden lisäksi normaaliin käräjäoikeuskäsittelyyn. Käräjäoikeuskäsittelyissä tulokset ovat yleensä olleet päinvastaisia ja niissä päätös on korjattu vahingonkärsijän eduksi noin 80 %:ssa tapauksia ja vain 20 %:ssa tapauksia vakuutusyhtiöt ovat voittaneet jutun.

Käräjäoikeuksissa päätökset myös perustellaan hyvin ja perusteellisesti, kuvataan tarvittavat päättelyketjut, lääketieteelliset todennäköisyydet, syy-yhteydet ja esitetään muutkin yleisessä oikeuskäytännössä välttämättömiksi katsotut perustelut. Muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden pitäisi myös lain mukaan menetellä näin, mutta yleensä ne lainvastaisesti jättävät perustelut ympäripyöreiksi tai täysin puutteellisiksi. Tähänkin asiaan on jopa oikeuskansleri puuttunut, mutta mikään ei näytä muuttuneen. Jostain syystä näyttää siltä, ettei muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden tarvitse vaivautua noudattamaan lakia.

Sekä lainsäätäjän että oikeuskanslerin vaatimukset ja perustelut päätösten kunnollisen perustelun välttämättömyydestä käyvät ilmi esimerkiksi tästä aihetta käsittelevästä kirjoitussarjastamme, jossa on esimerkkeinä julkaistu todellisia päätöksiä, joista lain vaatimat kunnolliset perustelut on jätetty pois:

http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/2014/06/vakuutusoikeus-ja-muutoksenhakulautakun.html

Nyt tarkastelemme Hans Kallbergin tapauksen valossa vakuutuslääketieteen kummallisuuksia. Erityisesti kiinnitämme huomiota siihen, miten vakuutuslääketieteessä ja vakuutusoikeustuomioistuin-järjestelmässä näyttövastuu on kääntynyt täysin päälaelleen. Jostain syystä vakuutuslääkäri voi väittää vammojen johtuvan jostain muusta kuin käsiteltävään vammautumiseen liittyvästä syystä tai sairaudesta, tarvitsematta millään lailla näyttää väitettään toteen tai näyttää toteen edes tämän väitetyn mystisen ”muun syyn tai sairauden” olemassaoloa.

Samalla muutoksenhakulautakunta tai vakuutusoikeus voi täysin sivuuttaa alan lääketieteellisten huippuasiantuntijoiden vastakkaiset näkemykset ja hyväksyä vain vakuutuslääkärin todistamattoman väitteen siitä, että oireet ja ongelmat johtuvat jostain mystisestä ”muusta syystä tai sairaudesta”. Miten on mahdollista suomalaisessa ns. oikeusvaltiossa, ettei tällaista väitettä tarvitse millään lailla vakuutuslääkärin edes todistella?

Hans Kallbergin tapauksesta voit lukea taustatiedoiksi blogimme edelliset julkaisut:

http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/2014/04/nimimerkki-torvelon-seikkailut.html

http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/2014/07/hans-kallbergin-tapaus-osa-2-hansin.html

Käytämme vakuutuslääketieteen ja todellisen lääketieteen erojen hahmottamiseksi Hansin tapauksessa hänen valituskierrokseensa kuuluneiden Melan (Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen), Tamlan (Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan) ja Vakuutusoikeuden päätöksiä. Näiden päätösten esille tuomien vakuutuslääketieteen perustelujen vastapainona käytämme Hansin Korkeimmalle Oikeudelle tehtyä valituslupahakemusta, johon vakuutuslääketieteen vastaiset perustelut on kattavasti koottu. Tämän valituslupahakemuksen lisäksi käytämme arvostetun huippuneurologin Olli Tenovuon valituksen liitteeksi tekemää lausuntoa, jossa on perusteltu nykylääketieteeseen perustuva näkemys ryyditettynä tieteellisillä lähdeviittauksilla.

Näillä dokumenteilla vertailemme vakuutuslääketieteen ja varsinaisen lääketieteen vahvasti toisistaan eroavia näkemyksiä Hans Kallbergin vammojen tapauksessa. Edellä mainitut KO:n valituslupahakemus ja Tenovuon lausunto ovat kokonaisuudessaan luettavissa pdf-muotoisina allaolevista linkeistä:

KO:n valituslupahakemus 9.8. 2013
Tenovuon lausunto 3.8. 2013

ASIAN TAUSTA JA TAPAHTUMIEN KULKU

Vuonna 2000 Hans Kallberg toteutti unelmansa ja osti huonokuntoisen sukutilan Sumiaisten Viitakylältä. Kallberg ryhtyi kasvattamaan luomuvihanneksia ja lampaita ja loi tyhjästä toimivan maatilan.

Kaikki muuttui 16.12.2008 Kallbergin ollessa ruokkimassa lampaita, kun täysikasvuinen pässi hyppäsi Kallbergin päälle osuen häntä päähän ja rintakehään.

Kallberg oli törmäyksen hetkellä etukumarassa asennossa ja hänen päänsä oli kiertyneenä vasemmalle, jolloin hänen niskansa retkahti voimakkaasti ja hänen päänsä tärähti. Kallberg tunsi rusahduksen niskassaan ja kaatui vasten betonilattiaa. Tätä seurasi tajuttomuus, jonka aikana Kallbergin puoliso oli jo tuvassa ehtinyt ihmetellä, missä Kallberg viipyi. Kallberg oli takaisin sisään mennessä ollut tokkurainen ja valitellut kätensä lisäksi päätään ja niskaansa. Kallberg ei ollut tuolloin osannut kertoa puolisolleen tajuttomuudesta eikä siitä, että hän oli havahtunut lattialta pässin, rehujen ja kottikärryjen keskeltä.

Seuraavana päivänä 17.12.2008 Kallberg hakeutui lääkäriin, mutta ei osannut kunnolla selittää, mitä oli tapahtunut. Kallberg valitti pääasiallisesti rannettaan, jonka oli luullut murtuneen.

Muutaman päivän kuluttua Kallbergilla alkoi kova niska- ja päänsärky. Koska Kallbergin tila sijaitsee kaukana terveyskeskuksista ja Kallbergilla oli tapaturman aikoihin kiireellisiä töitä, hän yritti sinnitellä kipujensa kanssa eikä heti hakeutunut lääkäriin. 5.1.2009 Kallbergin niska- ja päänsärky kuitenkin yltyi niin kovaksi, että Kallbergin oli hakeuduttava päivystykseen. Helpotukseksi Kallberg sai vain tulehduskipulääkettä.

Kaaviokuva valitusprosessista

Vakuutetun ollessa tyytymätön vakuutuslaitoksen päätökseen, vakuutettu voi ensin valittaa vakuutusyhtiön päätöksestä asianomaiseen muutoksenhakulautakuntaan. Muutoksenhakulautakunnan jälkeen seuraava valitusaste on Vakuutusoikeus, jonka jälkeen voi hakea vielä valituslupaa Korkeimpaan Oikeuteen.

Kuva muutoksenhakulautakunnista ja koko vakuutusoikeudellisesta järjestelmästä

OTTELU: HANS VASTAAN VAKUUTUSLÄÄKÄRIT

Hans ja NYT SAA RIITTÄÄ -mielenosoitus

ERÄ 0 – Lääketieteen asiantuntijat joukkueittain

Ensimmäiseksi esittelemme tämän epätasaisen ottelun asiantuntijajoukkueet vakuutusyhtiöiden ja vakuutetun leireistä. Joukkueet ovat epätasaisia monella tavoin. Asiantuntemuksen ja osaamisen kannalta vakuutetun joukkue on ylivoimainen, mutta vakuutetun joukkueella ei ole minkäänlaista painoarvoa muutoksenhakuelimissä, jotka voivat halutessaan ottaa huomioon vain omien asiantuntijoidensa näkemykset.

VAKUUTUSYHTIÖN JOUKKUE

·       Mela (Maatalousyrittäjien eläkelaitos), vakuutuslääkäri Jari Rechardt (työterveyshuollon erikoislääkäri)

·       Tamla (Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta), vakuutuslääkäri Matti Karjalainen (ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri)

·       Vakuutusoikeus, vakuutuslääkäri Mervi Kotila (neurologi, dosentti), erikoistumisalueina aivoverenkiertohäiriöt, epilepsia, vanhusten neurologia

VAKUUTETUN JOUKKUE

·       Mika Kiviaho, lääketieteen lisensiaatti

·       Keijo Lukkarinen, apulaisylilääkäri

·       Kirsi Saarinen, terveyskeskuslääkäri

·       Jukka Vanhatalo, fysiatrian erikoislääkäri

·       Jouni Ranua, neurologian osaston ylilääkäri

·       Matti Ilmavirta, neurologian erikoislääkäri

·       Riitta Valtonen, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti

·       Anne Vehmas, neurologian erikoislääkäri

·       Raija Mikkonen, radiologian erikoislääkäri

·       Pekka Perämäki, ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri

·       Timo Mäkinen, neurologian erikoislääkäri

·       Terhi Laaksonen, fysiatrian erikoislääkäri

·       Jukka Turkka, neurologi, dosentti

·       Olli Tenovuo, neurologian ja neurotraumatologian dosentti, neurologian erikoislääkäri

ERÄ 1 – Melan päätös (Maatalousyrittäjien eläkelaitos)

VAKUUTUSYHTIÖN JOUKKUE

Mela korvasi Kallbergin 16.12.2008 sattuneen työtapaturman johdosta vasemman ranteen venähdystä ajalla 17.12.2008–24.12.08. Mela katsoi päätöksessään 20.10.2010, ettei Kallbergille voitu maksaa päivärahaa 24.12.2008 jälkeiseltä ajalta, koska Kallbergin työkyky ei ollut enää heikentynyt hänen tapaturmavammansa johdosta. Myöskään sairaanhoitokuluja ei Melan mukaan voitu enää maksaa tämän jälkeen.

Melan päätös perustui sairauskertomuksiin ajalta 17.12.2008–23.06.2010. Mela katsoi perusteluissaan, että Kallbergin työkyvyn heikentyminen johtuu kaularangan kiputilasta, vasemman puolen kaula-olkavarsioireyhtymästä ja kyynärhermon oireista, rintakehän vasemman puolen kiputilasta sekä vasemman alaraajan heikkoudesta ja voimattomuudesta. Melan mukaan nämä oireet olivat sairauksia, joista aiheutuneet sairaanhoitokulut eivät olleet korvattavia.

Kuva 1. Melan päätös 16.2.2011

”Terveydentilaanne ja työskentelyänne koskevien tietojen perusteella katsomme Teidän kykenevän hoitamaan entisiä tai niihin verrattavia töitä.”

ERÄ 2 – Tamlan päätös

VAKUUTUSYHTIÖN JOUKKUE

Kallberg valitti Melan 20.10.2010 antamasta päätöksestä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi Kallbergin valituksen katsoen, että Kallbergille 24.12.2008 jälkeen työkyvyttömyyttä ja sairaanhoidon tarvetta aiheuttaneet niska-hartiaseudun oireet, vasemman yläraajan monimuotoinen oireilu, vasemman alaraajan tuntemukset ja neuropsykologiset oireet eivät ole lääketieteellisesti arvioiden todennäköisessä syy-yhteydessä korvattuun tapaturmaan, eivätkä ne siten oikeuta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen.

Muutoksenhakulautakunta perusteli päätöstään todeten, että kysymys on todennäköisesti 16.12.2008 sattuneesta tapaturmasta riippumattomista muista syistä johtuvista oireista.

Kuva 2-5: Tamlan päätös 15.6. 2011

”Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Kallberg on 16.12.2008 sattuneessa tapaturmassa saanut vasemman ranteen venähdyksen, josta ei ole aiheutunut hänelle työkyvyttömyyttä eikä sairaanhoidon tarvetta enää 24.12.2008 jälkeen. Muutoksenhakulautakunta katsoo, että Kallbergille sittemmin työkyvyttömyyttä ja sairaanhoidon tarvetta aiheuttaneet niska-hartiaseudun oireet, vasemman yläraajan monimuotoinen oireilu, vasemman alaraajan tuntemukset ja neuropsykologiset oireet eivät ole lääketieteellisesti arvioiden todennäköisessä syy-yhteydessä korvattuun tapaturmaan eivätkä ne siten oikeuta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen.”

VAKUUTETUN JOUKKUE

Aivovamman jälkitila, neurologinen oireilu, yläraajan ja niska-hartiaseudun oireilu ja oireiston paheneminen johtuu muutoksenhakulautakunnan mukaan jostain mystisestä ”muusta sairaudesta”, minkä väitteen todenperäisyyttä muutoksenhakulautakunnan ei tarvitse millään lailla todistaa. Pelkkä väite riittää.

Kuva 6-7: Neurologi Matti Ilmavirran lausunto 27.12.2010

”Potilaalla tapaturma-anamneesi ja jälkioireisto huomioiden selvä vaikea-asteinen whiplash-vamma, jossa ilmiselvästi autonomisen hermoston säikeet vaurioituneet. Kognitiivisten häiriöiden ja sentraalisempien ratojen sensitaatio-oireiden vuoksi myöskin selvästi aivovamman jälkitilasta kyse, mitä todennäköisimmin diffuusi aksonaalinen vauriotyyppinen tilanne, koska pään magneetissa tai kaularangan magneetissa mitään eliisiomerkkejä ei näy.

 Pään magneettihan on tehty vasta nyt, joten tuoreen muutoksen arvio puuttuu kokonaan. Yläraaja ENMG:ssä ei todeta hermovaurion merkkejä. Tämähän ei sulje pois millään tavalla autonomisten hermosäikeiden vauriota eikä toisaalta hermopleksuksen venähtymävammaa.

Vaikutelma on, että potilaan vasemman yläraajan perifeerisen autonomisen toiminnan häiriön taustalla myös ns. sympaattinen reflektorinen dystrofia, joka nimenomaan vamman jälkitilaa.”

ERÄ 3 – Vakuutusoikeuden käsittely, ajallinen syy-yhteys

VAKUUTUSYHTIÖN JOUKKUEEN NÄKEMYS

Kallberg valitti muutoksenhakulautakunnan 15.6.2011 antamasta päätöksestä VakO:een, joka hylkäsi valituksen hyväksyen muutoksenhakulautakunnan perustelut. Vakuutusoikeus totesi päätöksessään:

"Kallberg on lisäksi tiedustellut, mitä tarkoitetaan tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksessä mainituilla muilla tapaturmasta riippumattomilla syillä. Vakuutusoikeus toteaa, että ilmauksella on tarkoitettu yleisesti tapaturmasta riippumattomia, vielä mahdollisesti tuntemattomiakin syitä Kallbergin oireiluun."(Alleviivaus lisätty.)

Lisäksi Vakuutusoikeus totesi päätöksessään:

”Kun tutkitaan sitä, onko vamma tai sairaus tapaturman aiheuttama, edellytetään oikeuskäytännössä, että tapaturman ja vamman tai sairauden välillä voidaan katsoa olevan lääketieteellisesti arvioiden todennäköinen syyseuraussuhde. Vaivan sopiminen olemaan tapaturman aiheuttama ei riitä, vaan syy-yhteyden pitää olla todennäköinen. Korvauksen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on tällöin se, että vamman tai sairauden oireet ilmenevät välittömästi tai lyhyen ajan kuluessa tapaturman sattumisen jälkeen. Tämän välittömän ajallisen yhteyden lisäksi on todennäköisyysharkinnassa ratkaisevaa se, onko tapaturma voimakkuudeltaan riittävä ja mekanismiltaan sopiva aiheuttamaan vamman. Syy-yhteysharkinta perustuu lääketieteelliseen kokemukseen sekä tietämykseen vammojen ja sairauksien syntymekanismeista. Lääketieteellisen kokemuksen mukaan oireiden paheneminen vähitellen tapaturman jälkeen viittaa siihen, että niiden taustalla on pääasiallisesti tapaturmasta riippumattomia sairauksia.”

Kuva 8-10 Vakuutusoikeuden päätös 22.5. 2013

VAKUUTETUN JOUKKUEEN NÄKEMYS

Vakuutusoikeudella on ollut käytettävissään suurin piirtein sama aineisto kuin mitä Kallbergin lakimies on käyttänyt hakiessaan Korkeimmalta Oikeudelta valituslupaa kyseiseen Vakuutusoikeuden päätökseen. Tässä syy-yhteyteen liittyvä lainaus tuosta valituslupahakemuksesta, jolla osoitetaan, että Vakuutusoikeuden ”lääketieteelliseen kokemukseen” nojaavat perustelut ovat paikkansapitämättömiä:

”Ajallinen yhteys syy-yhteyden arvioinnissa

Ennakkoratkaisu on tarpeen antaa selventämään syy-yhteyden arvioinnissa yleisesti käytettyä ajallisen yhteyden kriteeriä erityisesti aivo- ja kaularankavammojen yhteydessä. Korkein oikeus on ratkaisussa KKO 2012:73 (kohta 9), todennut seuraavasti:

"Korkein oikeus toteaa, että vakuutukseen perustuvaa korvausvelvollisuutta harkittaessa on merkitystä sillä, millä tavoin tapaturmailmoituksessa tapaturmaa ja vammoja kuvataan ja missä vaiheessa vammojen syntymisestä ilmoitetaan. Viivästyminen vammojen toteamisessa on usein osoitus siitä, että vammojen ja tapaturman välinen syy-yhteys on epätodennäköinen. Toisaalta on kuitenkin selvää, ettei kaikkia vammoja välttämättä voida havaita eikä ilmoittaa heti tapaturman jälkeen, vaan ne voivat ilmetä pitkänkin ajan kuluttua tapaturmasta. Kussakin tapauksessa onkin viime kädessä tapaturmaan ja hoitotoimenpiteisiin liittyvät olosuhteet sekä vammojen laatu huomioon ottaen arvioitava, mikä merkitys syy-yhteyden kannalta on vammojen havaitsemisessa ja ilmoittamisessa tapahtuneella viiveellä." (Alleviivaus lisätty.)

Korkein oikeus on kyseisessä tapauksessa katsonut, että syy-yhteys on käsillä, vaikka ensimmäinen maininta kyseisen vamman oireilusta oli vasta lähes kolmen kuukauden kuluttua tapaturman jälkeen. Nyt käsillä olevassa tapauksessa aivo- ja kaularankavammat ovat alkaneet oireilla pian tapaturman jälkeen, ja Kallberg on hakeutunut niskaa ja päätä koskevien oireiden pahentuessa hoitoon 5.1.2009 eli vain pari viikkoa tapaturman jälkeen. Varsinainen diagnoosi on kuitenkin Kallbergista riippumattomista syistä voitu tehdä vasta joulukuussa 2010.

Aivovammat eroavatkin monista muista vammoista siinä, että vamma ja vamman laajuus ovat havaittavissa vasta vuosien myötä. Lääketieteellisessä tutkimuksessa on todettu, että aivovammat pahenevat vielä usean vuoden ajan varsinaisen tapaturman jälkeen. Lääketieteen ja kirurgian tohtori, neurologian ja neurotraumatologian dosentti Olli Tenovuo toteaa tässä asiassa antamassaan asiantuntijalausunnossa seuraavaa:

"[…] lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että aivovamman saaneista merkittävällä osalla ei tapahdu vamman jälkeen "tavanomaista" toipumista, vaan itse asiassa oireisto ajan kuluessa vähitellen lisääntyy."

ja

"Uusilla magneettitutkimusmenetelmillä on seurannassa kyetty myös osoittamaan, että aivojen valkean aineen vaurio etenee usean vuoden ajan aivovamman jälkeen. […] Uudet aivojen tilavuuden mittausmenetelmät ovat osoittaneet että aivojen tilavuuden jatkuvaa ikään liittymätöntä pienenemistä voi tapahtua lievänkin aivovamman jälkeen vielä 4 vuotta vammasta."

Aivovammoihin liittyy yleisesti myös muistikatkoja ja se erikoisuus, että aivovammasta kärsivän on hankala havaita kaikkia hitaasti alkavia oireita (niin sanottu oiretiedostamattomuus) (Kirjallinen todiste 17, s. 2). Useimmilla lääkäreillä ei myöskään ole riittävää ammattitaitoa diagnosoida aivovammoja. Tenovuon mukaan:

"Säännönmukaisesti ensimmäiset lääkärikontaktit tapaturmien jälkeen ovat päivystysluonteisia kontakteja, joiden osalta on huomioitava vastaanottotilanteen olosuhteet. Yleensä päivystyskäynneillä keskitytään vain yhteen ongelmaan ja siihenkin varsin kiireisellä aikataululla. On lukemattomia esimerkkejä siitä, miten erilaisten tapaturmien – ei pelkästään aivo- tai kaularankavammojen – oireet ja löydökset jäävät alkuvaiheessa ilman huomiota. Useimmiten päivystyskäyntien huomio kiinnittyy siihen vaivaan, joka aiheuttaa eniten kipua, mikä taas välttämättä pitemmän päälle ei ole lainkaan merkittävin tai vakavin vamma. Yleisesti kaikille kliinistä päivystystyötä tehneille on täysin selvää, että merkinnän puuttuminen jostain oireesta ei tarkoita ettei sitä ole ollut. Syyt voivat johtua niin potilaasta, lääkäristä, kuin vastaanottotilanteestakin. Lisäksi on erityisesti aivo- ja niskanretkahdusvammojen osalta tyypillistä, että henkilö yrittää palata normaaliin elämään ja selvitä siellä parhaansa mukaan ja viive siihen, koska ongelmien takia hakeudutaan läääkäriin vaihtelee suuresti. […] Erityisen tavallista oireiden kanssa sinnittely on yksityisyrittäjillä joihin kuuluvat myös maatalousyrittäjät.[…]Kliinisen kokemuksen mukaan erityisen tavallista tämä oireiden paheneminen ensimmäisten kuukausien aikana on niskan retkahdusvammoissa."

(Alleviivaus lisätty.)

Näistä potilaasta riippumattomista syistä aivovamman diagnoosi voidaan usein tehdä vasta vuosien kuluttua tapaturman sattumisesta. Monet aivovammat jäävät myös diagnosoimatta (Kirjallinen todiste 17, s. 2). Dosentti Jukka Turkka on todennut, että "[s]uurimpia haasteita terveydenhuoltojärjestelmälle sekä diagnostiikan että hoidon kannalta asettaa aivovammapotilas, jolla on vahvoja tiedostamattomia neuropsykiatrisia oireita mutta merkkejä aivojen paikallisesta vauriosta ei ole havaittu"(Kirjallinen todiste 17, s. 2).

KKO:n ratkaisu 2012:73 vahvistaa, että syy-yhteyttä ei voida poissulkea pelkästään vammojen havaitsemisessa tapahtuneen viiveen vuoksi.”

Kuva 11-15 Käpylän kuntoutuskeskuksen kuntoutusyhteenveto 16.8. 2011

ERÄ 4 – Vakuutusoikeuden käsittely, todennäköisyyskynnys

VAKUUTUSYHTIÖN JOUKKUE

Vakuutusoikeus totesi päätöksessään syy-yhteyden todennäköisyydestä:

”…eikä uudesta selvityksestä muutoinkaan ilmene sellaista uutta tietoa, jonka perusteella voitaisiin pitää todennäköisenä, että Kallbergin laaja-alaisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen ja neuropsykologisen oireilun sekä hänelle 16.12.2008 sattuneen tapaturman välillä olisi tapaturmavakuutuslain edellyttämä syy-yhteys.”

VAKUUTETUN JOUKKUE

Lainaus KO:n valituslupahakemuksesta liittyen todennäköisyyskynnyksen ylittymiseen Kallbergin tapauksessa:

Kallbergin aivo- ja kaularankavammat ovat todennäköisessä syy-yhtydessä Kallbergille 16.12.2008 sattuneeseen työtapaturmaan. Se, että todennäköisyyskynnys ylittyy tässä tapauksessa, on ilmeistä seuraavista syistä:

i)                              Kallbergille 16.12.2008 sattunut tapaturma oli voimakasenerginen ja mekanismiltaan sopiva aiheuttamaan hänellä todetut aivo- ja kaularankavammat;

ii)                             Kallbergin vammoihin sopivat oireet olivat havaittavissa heti tapaturman jälkeen ja ne alkoivat voimistua vain neljä päivää myöhemmin;

iii)                           Kallbergilla todettujen vammojen taudin kuvaan kuuluu, että ne kehittyvät ja etenevät hitaasti ja viiveellä; ja

iv)                           Kallberg oli ennen tapaturmaa terve, eikä hänellä ole todettu mitään muuta sairautta tai vaihtoehtoista syytä oireille.

Tenovuo ilmaisee asiantuntijalausunnossaan saman asian lääketieteellisestä näkökulmasta seuraavasti:

"Yhteenvetona […] voidaan todeta, että lääketieteellisen todennäköisyyden käsite on valituselimissä ymmärretty kovin eriävällä tavalla kliinisestä lääketieteestä. Tässä asiassa voidaan nähdäkseni jopa vedota tuohon "yleiseen lääketieteelliseen kokemukseen" ja kysyä, onko todennäköisempää että aiemmin terveellä alle 40-vuotiaalla miehellä kehittyy tapaturman yhteydessä aivovammaan ja niskan retkahdusvammaan täysin sopiva oireisto eikä perusteellisissa tutkimuksissa löydetä mitään tapaturmasta riippumattoman sairauden merkkiä, mutta siitä huolimatta taustalla olisi jokin "mahdollisesti tuntematonkin" syy näihin oireisiin. Tämä "sairaus" ei ole paljastanut itseään myöskään viiden vuoden seurannassa."

ERÄ 5 – Vakuutusoikeuden käsittely, oireilun syy-yhteys tapaturmaan

VAKUUTUSYHTIÖN JOUKKUE

Vakuutusoikeuden mielestä Hans Kallbergin oireilu ei ole yhteydessä tapaturmaan. Syynä Vakuutusoikeus pitää viivettä oireiden ilmaantumisessa.

VAKUUTETUN JOUKKUE

Vakuutetun joukkue on valituslupahakemuksessaan perustellut yksityiskohtaisesti näkemänsä syy-yhteyden oireilun ja tapaturman välillä. Kiinnostuneet voivat oheen liitetystä valituslupahakemuksesta tutkia näitä perusteluja, niiden pituuden vuoksi tyydymme vain lyhyesti listaamaan otsikkotasolla kyseiset perustelut:

·       Mekanismiltaan riittävä

·       Oireilu syy-yhteydessä tapaturmaan

·       Kallbergilla todettu diffuusi aksonivaurio

·       Kaularangan funktionaalisessa magneettitutkimuksessa traumaattisia löydöksiä

·       Hoitavat lääkärit yksimielisiä syy-yhteydestä

·       Ajallinen yhteys

·       Ei muuta syytä vammalle

ERÄ 6 – Vakuutusoikeuden käsittely, kirjalliset todisteet

VAKUUTUSYHTIÖN JOUKKUE

Ei omia todisteita.

VAKUUTETUN JOUKKUE

Vakuutetun joukkueen todisteet ovat olleet suurin piirtein samat Vakuutusoikeudessa kuin mitä on liitetty KO:n valituslupahakemukseen, poislukien Olli Tenovuon lausunto. Niinpä liitämme tähän listan valituslupahakemuksen kirjallisista todisteista, joka siis suurin piirtein vastaa Vakuutusoikeuden käytettävissä olleita todisteita:

1                                 Terveydenhoitaja Majamäen laatima lausunto puhelusta Kallbergin kanssa 17.12.2008 sekä LL Mika Kiviahon laatima lausunto Kallbergin lääkärikäynniltä 17.12.2008

Todistusteema: Kallbergille on sattunut työtapaturma 16.12.2008; tapaturmamekanismi, tapaturmaa seuranneena päivänä Kallberg ei osannut selittää, miten oli törmäyksen seurauksena kaatunut; Kallberg on hakeutunut työtapaturmansa johdosta lääkäriin heti seuraavana päivänä.

2                                 Apulaisylilääkäri Keijo Lukkarisen laatima lausunto Kallbergin lääkärikäynniltä 5.1.2009

Todistusteema: Kallberg hakeutui päivystykseen niskaoireiden sekä voimakkaan pää- ja otsasäryn vuoksi 5.1.2009.

3                                 Terveyskeskuslääkäri Kirsi Saarisen laatima lausunto Kallbergin lääkärikäynniltä 16.3.2010

Todistusteema: 16.12.2008 sattuneen tapaturman ja Kallbergin oireilun syy-yhteys.

4                                 FYSP erikl. Jukka Vanhatalon laatimat lausunnot Kallbergin lääkärikäynneiltä 30.4.2010 ja 4.6.2010

Todistusteema: Tapaturmamekanismi; Kallbergilla niskan retkahdusvamma, Kallbergin oireet lääketieteellisesti arvioiden selvässä syy-yhteydessä 16.12.2008 työtapaturmaan.

5                                 FYSP erikl. Jukka Vanhatalon laatima lausunto Kallbergin lääkärikäynniltä 24.9.2010

Todistusteema: Kallberg kävi jatkuvasti selvittämässä pahenevia oireitaan; neurologinen tutkimus ja diagnoosi viivästyivät, kun Kallberg joutui odottamaan pääsyä neurologin arvioon.

6                                 NEUP osylil Jouni Ranuan 28.9.2010 päivätty lähete neuropsykologille ja NEUER psykol Heidi Parantaisen laatima lausunto Kallbergin lääkärikäynniltä 29.11.2010

Todistusteema: Kallbergilla niskan retkahdus- ja pään vääntymisvamma joulukuussa 2008; Kallbergilla todettu runsaasti viitteitä aivovammasta; Kallbergilla muistiongelmia, 16.12.2008 työtapaturman jälkeinen tajuttomuus.

7                                 NEUP erikl. Matti Ilmavirran laatima lausunto sekä sairauskertomusteksti Kallbergin lääkärikäynniltä 22.12.2010

Todistusteema: Kallbergilla vaikea-asteinen whiplash-vamma sekä diffuusi aksoniaalinen aivovaurio; työtapaturma lääketieteellisesti arvioiden selvässä syy-yhteydessä Kallbergin vammoihin ja oireisiin; neuropsykologisessa tutkimuksessa todettu selvät orgaaniseen vaurioon sopivat muutokset; työtapaturman jälkeinen tajuttomuus, työtapaturman jälkeen Kallbergilla oli muistiaukko.

8                                 NEUP erikl. Matti Ilmavirran laatimat lausunnot Kallbergin lääkärikäynniltä 19.5.2011

Todistusteema: Tapaturmamekanismi; työpaturma syy-yhteydessä Kallbergilla todettuun diffuusin aksonaalisen aivovaurion vahva-asteiseen jälkitilaan; neuropsykologisen oireiston laajuus ymmärretty vasta, kun Kallberg ei enää ole kyennyt entisiin töihinsä; kuvantamistutkimukset on tehty viiveellä, vauriot eivät yleensä näy enää primaarivaiheen jälkeen suoritetuissa tutkimuksissa; Kallbergin työtapaturman jälkeinen tajuttomuus ja sekavuustila.

9                                 NEUP erikl. Matti Ilmavirran laatima lausunto Kallbergin lääkärikäynniltä 9.6.2011

Todistusteema: Kallbergille aiheutunut työtapaturmaisesti 16.12.2008 hankala niskan retkahdusvamma sekä aivokontuusio.

10                              Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Riitta Valtosen 4.7.2011päivätty lausunto neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Todistusteema: Kallbergilla vaikea-asteiset aivovammaan sopivat oireet; työtapaturma syy-yhteydessä Kallbergin aivovammaan.

11                              Neurologian erikoislääkäri Anne Vehmaksen laatima Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen 16.8.2011 päivätty kuntoutusyhteenveto (liitteet toimitetaan pyynnöstä)

Todistusteema: Kallbergilla primaarivaiheen keskivaikean aivovamman jälkitila, jossa laaja-alainen neuropsykologinen oirekuva; Kallbergin työtapaturma syy-yhteydessä Kallbergilla todettuihin vammoihin ja oireisiin; Kallbergilla ilmeinen niskan retkahdusvamma vammadynamiikka huomioiden, Kallbergilla muun muassa kielellisten toimintojen sekä kommunikoinnin ja vuorovaikutustaitojen muutoksia traumaattisen aivovaurion jälkitilaan sopien; Kallbergin työtapaturman jälkeinen tajuttomuus.

12                              LT, radiologian erikoislääkäri Raija Mikkosen 14.12.2011 päivätty lausunto kaularangan funktionaalisesta magneettikuvauksesta

Todistusteema: Kallbergilla niskan retkahdusvammaan sopivat löydökset, kuten nesteen kertymää, nivelen osittaista sijoiltaanmenoa, kiertoliikkeen rajoittumista ja nivelsiteen repeämään sopiva löydös.

13                              Ylilääkäri Pekka Perämäen laatima lausunto psykiatrisesta tilannearviosta Kallbergin lääkärikäynniltä 11.1.2012

Todistusteema: Kallbergilla aivovamman oireet; oireet syy-yhteydessä työtapaturmaan; Kallbergin oireistossa ei voida todeta mihinkään psykiatriseen oireyhtymään viittaavaa komponenttia; Kallberg on selkeästi työkyvytön.

14                              NEUP erikl. Timo Mäkisen laatimat lausunnot

Kallbergin lääkärikäynneiltä 22.11.2011, 21.12.2011, 27.1.2012 ja 24.5.2012

Todistusteema: Kallbergille tehdyssä funktionaalisessa kaularangan MRI-tutkimuksessa todettu selvä löydös; löydös sopii erinomaisesti trauma-anamneesiin; tapaturma syy-yhteydessä kuvantamistutkimuslöydöksiin; Kallberg pysyvästi työkyvytön minkäänlaiseen työhön; haittaluokka vähintään 12.

15                              Fysiatrian erikoislaakäri Terhi Laaksosen laatima 26.10.2012 päivätty kertomustuloste Kallbergin kuntoutusjaksolta Ortonissa 16.10.2012–22.10.2012

Todistusteema: Kallbergilla kaularangan retkahdusvamman jälkitila, laaja-alainen neuropsykologinen oireisto ja kaularangan voimakkaasti rajoittuneet liikkeet; Kallbergin vammojen ja oireiden välinen syy-yhteys 16.12.2008 työtapaturmaan.

16                              Apulaisylilääkäri Keijo Lukkarisen laatimat lausunnot Kallbergin lääkärikäynneiltä 26.4.2012 sekä 8.11.2012

Todistusteema: Kallbergilla keski-vaikea aivovamma ja kallonsisäisen vamman myöhäisvaikutukset ja niskan retkahdusvamman jälkitila; Kallbergin muistihäiriöt; Kallbergin oirekuva sekä neuropsykologinen oireisto nyt; Kallberg ei huomattavan väsymyksen; muistihäiriöiden ja kipujen takia kykene selviämään yksin arjesta.

17                              Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen osastonlääkäri dosentti Jukka Turkan aivovammojen jälkitilojen tunnistamista koskeva artikkeli

Todistusteema: Aivovammojen yleinen heikko diagnosoiminen ja diagnosoinnin vaikeus; kaikki Kallbergin oireet aivovammalle ja kaularankavammalle hyvin tyypillisiä. 

18                              Melan 20.10.2010 päivätty päätös

Todistusteema: Melan päätöksessä ei tosiasiallisesti mainita yhtäkään sairautta vaan kliinisiä oireita ja löydöksiä, joille on aina olemassa jokin syy; Mela ei ole osoittanut mitään tällaista syytä Kallbergin vammoille ja oireille; Mela korvasi Kallbergin 16.12.2008 sattuneen työtapaturman johdosta vain vasemman ranteen venähdystä ajalla 17.12.2008–24.12.08; Melan päätös perustui sairauskertomuksiin ajalta 17.12.08–23.06.10 (siten päätöksessä ei ole huomioitu esimerkiksi Kallbergin aivovammadiagnoosia 22.12.2010, eikä 14.12.2011 päivättyä lausuntoa Kallbergille tehdystä kaularangan funktionaalisesta magneettikuvauksesta).

19                              Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan 15.6.2011 antama päätös (asianumero 127/2011)

Todistusteema: Asiassa ei ole osoitettu mitään tapaturmasta riippumatonta muuta syytä Kallbergin oireille tai vammoille; Kallbergin asiassa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja työkyvyttömyyseläkeasoiden muutoksenhakulautaukunnan päätökset ristiriidassa.

20                              Vakuutusoikeuden 22.5.2013 päivätty päätös (Dnro 4647/2011/1587)

Todistusteema: Asiassa ei ole osoitettu mitään tapaturmasta riippumatonta muuta syytä Kallbergin oireille tai vammoille; VakO:n päätös ei ole linjassa KKO:n ratkaisukäytännön kanssa.

21                              Melan, työkyvyttömyyseläkeasoiden muutoksenhakulautaukunnan ja VakO:n päätökset Kallbergin työkyvyttömyysasiassa

Todistusteema: Kallbergin asiassa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja työkyvyttömyyseläkeasoiden muutoksenhakulautaukunnan päätökset ristiriidassa, lääketieteellisestä näytöstä huolimatta Kallbergin on katsottu työeläkeasiassa olevan työkykyinen.

22                              Kallbergin 20.4.2011 päivätty selvitys tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle

Todistusteema: Tapaturman jälkitilan vaikutus Kallbergin elämään.

23                              Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan 8.11.2012 antama päätös NRO 15621/11 työkyvyttömyyseläkkeestä

Todistusteema: Kallbergilla piiskaniskuvamma, aivokontuusion jälkitila, kallonsisäiset myöhäisvaikutukset, niskan retkahdusvamman jälkitila ja servikokraniaalinen oireyhtymä, Kallberg on työkyvytön.

24                              Juha Ylösen ja Sara Ilménin 14.6.2013 päivätty lausunto

Todistusteema: Tapaturman jälkeen Kallberg oli valitellut päänsärkyä, väsymystä ja otsa- ja niskakipua; Kallbergin tapaturmaa edeltäneet suunnitelmat tilalle; Kallbergin luonne ennen ja jälkeen tapaturman; Kallbergin oireiden ilmeneminen, Kallbergin oireiden kehittyminen. Kallbergin jaksaminen ennen ja jälkeen tapaturman.

25                              Kauko Kallbergin 13.6.2013 päivätty lausunto

Todistusteema: Kallberg oli ennen tapaturmaa terve, Kallbergin psyykkisessä ja fyysisessä terveydentilassa ilmenneet muutokset tapaturman jälkeen; Kallbergin luonteessa tapaturman jälkeen ilmenneet muutokset; Kallbergin oireiden ilmeneminen, oireiden kehittyminen.

26                              LKT, neurologian ja neurotraumatologian dosentti Olli Tenovuon 3.8.2013 päivätty asiantuntijalausunto

Todistusteema: 16.12.2008 tapaturman ja Kallbergin oireiston ajallinen yhteys on syy-yhteyttä tukeva; tehdyt lääketieteelliset selvitykset osoittavat Kallbergin oireiden todennäköiseksi syyksi 16.12.2008 tapaturman; aivovammojen diagnosoinnin viivästyminen yleistä; Kallbergin oireet aivovammalle ja kaularankavammalle tyypillisiä; aivovammoihin ja/tai niskavammoihin liittyvien tapaturmaperäisten oireiden sekä vähittäinen paheneminen että ilmaantuminen viiveellä ovat yleisiä ilmiöitä.

ERÄ 7 – Vakuutusoikeuden päätös, TÄYSTYRMÄYS!

Vakuutusoikeus hylkää Kallbergin hakemuksen ja hyväksyy muutoksenhakulautakunnan ”perustelut”.

OTTELUN LOPPUTULOS

Hans Kallberg on vammautumisensa seurauksena menettänyt terveytensä, työkykynsä, toimeentulonsa, tilansa ja asuntonsa, ja nyt vielä vähäisetkin mahdolliset korvaukset työkyvyttömyydestään.

LUKIJAN OMAT PÄÄTELMÄT JA MIELIPITEET?

Vakuutusoikeuden omilla nettisivuilla julistetaan muun muassa näin:

·        ”Vakuutusoikeus on Suomen tuomioistuinjärjes­telmään kuuluva riippumaton ja puolueeton toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin.”

·        ”Vakuutusoikeuden tehtävänä on antaa laadukasta ja tehokasta oikeusturvaa toimeentuloturvan muutoksenhakijalle.”

Nämä julistukset herättävät monia kysymyksiä, mm:

·        Voiko vakuutusoikeus todellakin olla riippumaton ja puolueeton, jos vakuutusoikeudessa sovellettava niin sanottu vakuutuslääketiede on vakuutusyhtiöiden luoma ja vakuutuslääkärit siten käytännössä ovat vakuutusyhtiöiden kouluttamia?

·        Onko oikeudenmukaisen ja puolueettoman elimen toimintaan soveltuvaa, että se voi valikoivasti ottaa huomioon vain oman lääkärijäsenensä – vakuutuslääkärin – mielipiteen ja jättää käytännössä huomiotta potilaan puolesta lausuvien alansa huippulääkärien lausunnot? Vakuutusoikeuden ratkaisuihin osallistuu yksi lääkärijäsen, jonka erityisalakaan ei monesti sovellu vahingonkärsijän vammojen arviointiin, ja silti tämän yhden ainoan vakuutuslääkärin lausunnon turvin vakuutusoikeus voi kävellä vaikkapa 5-10 potilasta tutkineen tai potilaan tapaukseen papereista tutustuneen huippuasiantuntijan lausuntojen yli?

·        Onko oikeudenmukaista, että vakuutusoikeus saa tällä lailla (ks. alla) vedota ”lääketieteelliseen kokemukseen”, vaikka vastaajan asiantuntijat tieteellisin perustein osoittavat tämän vakuutuslääkärin lausunnon vääräksi:

"Lääketieteellisen kokemuksen mukaan oireiden paheneminen vähitellen tapaturman jälkeen viittaa siihen, että niiden taustalla on pääasiallisesti tapaturmasta riippumattomia sairauksia. […]"

·        Onko oikeudenmukaista, että vakuutusoikeus voi väittää vammojen aiheutuneen jostain mystisestä ”muusta sairaudesta”, jota ei ole perusteellisissakaan tutkimuksissa löydetty? Ja onko oikeudenmukaista, ettei vakuutusoikeuden tarvitse tällaista millään lailla todistella vaan pelkkä vakuutuslääkärin väite asiasta riittää ratkaisemaan asian?

·        Miksi vakuutusoikeuden sisäinen neuvottelu sisältäen vakuutuslääkärin lausunnot on lain mukaan julistettu salaiseksi 80 vuodeksi? (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070381#a381-2007 ) Ja miksi edes vahingonkärsijä ei ole oikeutettu saamaan tietoonsa näitä asiaansa koskevia vakuutuslääkärin lausumia? Jos kyseessä todella on puolueeton tuomioistuin, miksi tällaiset asiat tulee piilottaa jopa asianosaiselta vahingonkärsijältä niin pitkäksi aikaa, että lausunnon antanut vakuutuslääkäri on ehtinyt kuolla? Onko vakuutuslääkärin antama lausunto jollain lailla niin hävettävä, että vakuutuslääkäriä pitää tällaisella pykälällä suojella elämänsä loppuun saakka?

Todettakoon tässä samalla, että eduskunnan vakuutusoikeuden uudistamista koskevassa lainsäädännössä tuo 80 vuoden salassapitosäännös pidetään edelleen tiukasti voimassa (http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2014/08/hallitushaluaauudistaavakuutusoikeudentoimintaanopeammaksijaavoimemmaksi.html ):

”Ulkopuolisilta asiantuntijalääkäreiltä pyydettäisiin lausuntoja nykyistä useammin. Uudistus lisäisi vakuutusoikeuden toiminnan avoimuutta, sillä muutoksenhakijat saavat näiden lääkärien antamat lausunnot käyttöönsä ja kommentoitavikseen. Sen sijaan vakuutusoikeuden lääkärijäsenten lausunnot pysyvät edelleen tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä.”

Tällaisesta menettelystä on vaikea tehdä muuta johtopäätöstä kuin, että vakuutuslääkärin lausunnot eivät ilmeisesti kestä päivänvaloa…

Nyt haluaisimme kuulla lukijoiden mielipiteitä ja vastauksia tässä kappaleessa esittämiimme kysymyksiin! Lisäksi haluaisimme kuulla mielipiteesi vakuutuslääketieteestä, muutoksenhakulautakunnista, vakuutusoikeudesta ja muista tähän järjestelmään liittyvistä seikoista. 

Ole hyvä ja kirjoita vastauksesi ja mielipiteesi kommentteihin tämän blogikirjoituksen jälkeen! KIITOS!

VOA-työryhmä, ÄSV-blogiliike

LISÄTIETOA AIHEESTA

Eduskunnan keskustelualoite 4/2013 - Tapaturma- ja potilasvahinkoasioiden käsittely vakuutusoikeudessa

APULAISOIKEUSKANSLERIN PÄÄTÖS 27.03.2014 – Dnro OKV/13/50/2012YLE 8.8. 2012:

Oikeusprofessori arvostelee vakuutusoikeuden päätösten perusteluja

Kansanedustaja Maria Tolppanen: Vakuutuslääkärillä käsittämätön valta

Suomen Asianajajaliitto 7.3. 2011: Asianajajaliitto huolissaan vakuutusoikeuden ratkaisuista