TEESI 2 - Terveydenhuollon tietojärjestelmiä jopa tuhat, monesti sekä keskenään yhteen sopimattomia että hoitoprosesseihin sopimattomia

Tämä artikkeli on toinen juttusarjassamme ”8 TEESIÄ suomalaisesta terveydenhuollosta” (bit.ly/8-TEESIÄ), joka käsittelee Suomen terveydenhuoltojärjestelmän uudelleen organisoinnin tarvetta ja järjestelmän suurimpia ongelmia.

Teesit perustuvat ÄSV-Tesuun eli ÄSV-blogiliikkeen potilaan näkökulmasta tekemään Terveydenhuollon korjausohjelmaehdotukseen.

TIIVISTELMÄ

• Suomen terveydenhuollon tietojärjestelmät muodostavat nyt noin tuhannen eri tietojärjestelmän ”tilkkutäkin”

• Kunnat, kuntayhtymät ja sote-piirit virittelevät kaikki omia järjestelmiään, jotka toimivat harvoin keskenään yhteen tai edes tukevat hoitoprosesseja 

• Potilaiden tietoja on sirpaleina sadoissa eri tietojärjestelmissä 

• Terveydenhuollon tietojärjestelmien pienet ostajat eivät pysty vaikuttamaan käytännössä kustannustasoon tai siihen, että järjestelmät vastaisivat terveydenhuollon prosesseja

• Vanhentuneet terveydenhuollon tietojärjestelmät aiheuttavat arvioiden mukaan satojen lääkäreiden työpanoksen menetyksen vuosittain 

• Tällä hetkellä tilanne on hallitsematon, sekä kustannusten että kokonaisuuden osalta 

• Ongelma voitaisiin ratkaista rakentamalla keskitetty maanlaajuinen potilastietojärjestelmä (ks. Kanta.fi-palvelu) ja sairaanhoitopiiri- tai sote-aluetasoiset tietojärjestelmäkokonaisuudet, jotka keskustelisivat keskenään tarkasti määriteltyjen rajapintojen ja standardien mukaisesti

KOKO ARTIKKELI

Taustaa:       Suomen terveydenhuollossa on erityisesti 1990-luvun alussa toteutettu valtakunnallisesti keskitetyn ohjauksen ja päätösvallan purkaminen, jolloin päätösvalta ja vastuu terveydenhuollossa siirrettiin pääosin kunnille. Tämä on johtanut siihen, että terveydenhuoltotoimintojen järjestelyt ja toimintatavat on monesti päätetty ja määritelty jokaisessa kunnassa itsenäisesti, toisista kunnista riippumatta.

Tähän liittyen julkisen terveydenhuollon toimintaa tukevia tietojärjestelmiä eli ohjelmistoja on tehty sairaanhoitopiiri-, kuntayhtymä- tai jopa kuntatasolla. Erillisiä pienempiä tietojärjestelmiä on jopa toteutettu erikseen jokaisen kunnan toimesta, vaikka tällaisia olisi halvempaa ja tehokkaampaa tehdä yhdessä. Tämän seurauksena Suomen terveydenhuollossa on tällä hetkellä käytössä satoja eri tietojärjestelmiä, Sitran asiantuntijan mukaan noin tuhat erillistä tietojärjestelmää.

Väite:            Suomen terveydenhuollon tietojärjestelmät muodostavat nyt noin tuhannen eri tietojärjestelmän ”tilkkutäkin”, joissa eri ohjelmistot toimivat harvoin keskenään yhteen eli pystyvät vaihtamaan keskenään tietoja, edes saman sairaanhoitopiirin sisällä. Potilaiden tietoja on sirpaleina sadoissa eri tietojärjestelmissä.

                      Tietojärjestelmien kehittämisessä tulee ylimääräisiä kustannuksia seuraavista syistä:

• kunnat, kuntayhtymät ja sote-piirit virittelevät kaikki omia järjestelmiään ilman riittävää hankintaosaamista

• tietojärjestelmätoimittajat hallitsevat markkinoita ja ostajat eivät pysty vaikuttamaan käytännössä kustannustasoon tai siihen, että järjestelmät vastaisivat organisaation prosesseja

• järjestelmien pirstaleisuudesta, tiedonsiirtostandardien puutteesta ja tietojen konvertointitarpeesta aina uusiin järjestelmiin

• vanhentuneet ja käytettävyydeltään heikot terveydenhuollon tietojärjestelmät aiheuttavat arvioiden mukaan satojen lääkäreiden työpanoksen menetyksen vuosittain

• Tällä hetkellä tilanne on hallitsematon, sekä kustannusten että kokonaisuuden osalta.

Todistelu:

Tällä hetkellä tilanne on hallitsematon, sekä kustannusten että kokonaisuuden osalta. Tästä esimerkkinä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on hankkimassa uutta potilastietojärjestelmää 575 miljoonan euron hinnalla ja samanaikaisesti 14 muuta sairaanhoitopiiriä ovat käynnistämässä omaa uutta ohjelmistomäärittelyä UNA-hankkeessaan. Tämä siitä huolimatta, että tulemassa oleva sote-uudistus saattaa muuttaa kaiken päälaelleen ja jopa romuttaa nämäkin hankkeet.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että Viron vuosina 2007-2011 toteuttama maan laajuinen yhtenäinen potilastietojärjestelmä maksoi kymmenen miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon peruslinjauksia valmistelevan työryhmän loppuraportti, 2011

”Myös tiedon hallintajärjestelmät asiakastietojärjestelmistä tiedon jalostuksen järjestelmiin ovat hajanaisia eivätkä ne kommunikoi keskenään.”

YLE Talous 11.9.2015: ”Professori terveydenhuollon tietojärjestelmistä: Valtio ei ole hoitanut lain määräämää tehtävää”

Suomen kahdessakymmenessä sairaanhoitopiirissä potilaiden tietoja on nyt sirpaleina sadoissa eri tietojärjestelmissä. Itä-Suomen yliopiston informaatio- ja tietotekniikan professori Tomi Voutilaisen mukaan nykytilanne on heikko. Hänen mukaansa valtion tehtäviin kuuluisi määritellä terveydenhoidon tietojärjestelmien keskinäinen toiminta.

Hänen mukaansa STM:n ja THL:n kuuluisi määritellä terveydenhoitojärjestelmien keskinäinen yhteensopivuus.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on hankkimassa Apotti-hankkeessaan potilastietojärjestelmää amerikkalaiselta Epic-yhtiöltä. Samaan aikaan neljätoista muuta sairaanhoitopiiriä on käynnistämässä UNA-hankkeessaan omaa ohjelmistomäärittelyään.

– Pitäisi odottaa sote-uudistusta, jotta tiedetään kenen vastuulle it-puoli tulee, hän sanoo.

HS 31.8.2014: ”Virolainen asiantuntija: Suomen julkinen terveydenhuolto on unohtanut asiakkaan”

Suomessa on arvioitu, että vastaava Kanta-potilastietojärjestelmä maksaa 200 miljoonaa. Sen lisäksi terveydenhoidon potilastietojärjestelmien uudistaminen nielee lähivuosina lähes kaksi miljardia euroa. 

Kustannuksia tulee siitä, että kunnat, kuntayhtymät ja sote-piirit virittelevät omia järjestelmiään.

"Kunnissa ei ole tietojärjestelmien huippuosaamista. Ne ostavat, mitä niille myydään."

Uusi Suomi 11.9.2012: ”1 800 000 000 €:n hanke: Tämä on Suomen ja Viron ero”

–Meillä on valtakunnan tasolla tuhat eri järjestelmää. Kun ne tiedot siirretään uuteen, pitää jokainen testata erikseen ja vanhojen järjestelmien tiedot konvertoida uuteen. Tämän vuoksi kustannukset nousevat hirvittävästi, Kivelä sanoo.

Virossa tätä työvaihetta ei Kivelän mukaan ole.

–Siellä on paperilta kirjattu vanhat tiedot järjestelmään, vanhojen järjestelmien tietoja ei ole tarvinnut konvertoida uuteen. Meidän ongelma syntyy terveydenhuollon pirstaleisista järjestelmistä, Kivelä kertoo.

HS 1.9.2015: "Apotin ulkopuolinen Suomi uusii tieto­järjestelmiä yhtenä rintamana – "Kehitys tapahtuu nyt toimittajien ehdolla"

"Tällä hetkellä on suoranainen toimittajaloukku. Kehitys tapahtuu toimittajien ehdolla, ja kustannustasoon ei voi kukaan vaikuttaa", sanoo tietohallintojohtaja Ari Pätsi Unan isäntäorganisaationa toimivasta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

"Vielä vähemmän voi vaikuttaa siihen, että järjestelmät vastaisivat organisaatioiden prosesseja."

Turku Science Park-selvitys 2012: "Terveydenhuollon tietojärjestelmät ja Suomi"

”Suomessa tehtyjen käyttäjätutkimusten mukaan osa järjestelmistä on vanhentuneita ja käytettävyydeltään heikkoja. Näiden vanhentuneiden järjestelmien käyttö heikentää tuottavuutta ja arvioiden mukaan satojen lääkäreiden työpanos menetetään puutteellisten tietojärjestelmien takia. Toimiviin tietojärjestelmiin investoiminen parantaa näiden laskelmien mukaan myös lääkärityövoiman saatavuutta Suomessa.”

YLE MOT 2.4.2012: "Terveydenhuollon tietojärjestelmien tuskien taival"

Ylilääkäri Lehtosen mukaan paljon puhuttua lääkäripulaa ei olisi, mikäli terveydenhuollon tietotekniikkajärjestelmät pelittäisivät.  Suomessa on lähes 20 000 lääkäriä, mikä on enemmän kuin koskaan. Määrä on hyvää kansainvälistä tasoa, mutta ongelma on siinä, että ammattikunnan aika kuluu aivan johonkin muuhun kuin varsinaiseen potilastyöhön. 

Takkuavien tietojärjestelmien kanssa painiskelu on yksi merkittävimmistä työajan kuluttajista suomalaisissa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa.

Erityisen ongelmallista on se, että tietojärjestelmät eivät kommunikoi keskenään. Samaa tietoa joudutaan jatkuvasti kirjaamaan moneen kertaan eri järjestelmiin. Potilastiedot eivät näy lääkärille yhdestä paikasta, vaan ne pitää monasti hakea jopa kymmenien eri lähteiden kautta. 

Tivi 6.10.2015: "Suomalaisilta ohjelmistoyhtiöiltä yllätys: avoin vaihtoehto 500 miljoonan Apotille"

”Kärki esitti kritiikkiä jättimäistä Apotti-hanketta kohtaan. Kärjen mukaan parempi ratkaisu jättimäiselle yhden yhtiön tekemälle järjestelmälle olisi paloiksi pilkottu projekti, joka toteutettaisiin kotimaisten osaajien voimin.”

Ratkaisuehdotus:

Pääkohdat:

• julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmäuudistus tehdään terveydenhuollon organisointiuudistuksen yhteydessä, jotta tietojärjestelmät saadaan tukemaan uusia korjattuja prosesseja ja organisaatiorakenteita 

• määritellään valtiojohtoisesti tarvittavat standardit ja yhteensopivuus terveydenhuollon tietojärjestelmille 

• toteutetaan kansallisen tason keskitetty master-tietokanta potilastiedoille sairashistorioineen. Potilastietoja ylläpidetään ja säilytetään näin keskitetysti yhdessä paikassa ja potilastietojen konvertointitarve aina uusiin järjestelmiin poistuu. 

• sairaanhoitopiiri- tai sote-aluetasolla toteutetaan terveydenhuollon prosesseja tukeva tietojärjestelmäkokonaisuus, joka käyttää valtakunnallista potilastietojen master-kantaa 

• toimiva tietojärjestelmäkokonaisuus monistetaan myös muualle Suomeen 

Valtion tulisi määritellä terveydenhuollon tietojärjestelmien keskinäinen toiminta ja yhteensopivuus sekä tarvittavat tiedonsiirto- ym. standardit, jotta järjestelmien yhteistoiminta olisi mahdollista. Lisäksi toteutus tulisi keskitetysti valtion toimesta suunnitella ja johtaa, jotta järjestelmäkokonaisuudesta tulisi toimiva ja yhteensopiva ja kustannukset saataisiin pidettyä hallittuina.

Kansallisella tasolla toimittaessa olisi myös mahdollista paremmin kerätä riittävän korkeatasoista hankinta- ja projektiosaamista näin vaativan hankkeen menestykselliseen läpiviemiseen kuin kuntayhtymä- tai sote-tasolla. Lisäksi neuvotteluvoima tietojärjestelmätoimittajien suuntaan olisi eri luokkaa.

Ensimmäiseksi pitäisi suunnitella ja toteuttaa kansallisen tason keskitetty master-tietokanta rajapintoineen potilastiedoille. Potilaiden tiedot sairashistorioineen olisivat keskitetyssä master-tietokannassa, josta hyvin määriteltyjen standardoitujen rajapintojen kautta muut tietojärjestelmät voisivat niitä käyttää ja päivittää. Samoja tietoja ei näin tarvitsisi tallettaa kymmeniin tai satoihin eri tietojärjestelmiin ja tietojen konvertointitarve aina uusiin järjestelmiin poistuisi samalla. (Ks. Kanta.fi-palvelu, joka tähän tarkoitukseen soveltuisi ja jota parhaillaan kehitetään. Kanta.fi-palvelun tietosisältö ja arkkitehtuuri on kuvattu täällä.)

Yksi sairaanhoitopiiri voisi toimia pilottina, jossa valtion johdolla määriteltäisiin uusille järjestelmille tarvittavat standardit ja uutta järjestelmäkokonaisuutta alettaisiin kehittämään yhdessä edellä mainitun master-tietokannan kehittämisen yhteydessä. Sairaanhoitopiirin tai sote-alueen järjestelmäkokonaisuus voisi koostua useista erillisjärjestelmistä, jotka kuitenkin kommunikoisivat keskenään ja master-tietokannan kanssa tarkasti määriteltyjen rajapintojen mukaisesti, jolloin yksittäinen tietojärjestelmä olisi koska tahansa korvattavissa toisella.

Kun tietojärjestelmäkokonaisuus pilottialueella olisi todettu toimivaksi ja riittävästi viimeistellyksi, se voitaisiin monistaa myös muualle Suomeen. Vanhojen järjestelmien tietojen konvertointiprosesseista tulee luonnollisesti massiivisia ja aikaa vieviä testauksineen. Tämän tietojärjestelmäuudistuksen toteutuksen jälkeen kokonaisuus olisi kuitenkin hallittavissa ja ohjattavissa. Lisäksi hankkeen onnistuessa edes kohtalaisesti kustannussäästöt voisivat olla hyvinkin merkittäviä.

- ÄSV-blogiliike

JULKAISTUT TEESIT

TEESI 1:	Terveydenhuollon organisointi ja prosessit osin jopa 40-60 vuotta vanhoja ja tehottomia
TEESI 2:	Terveydenhuollon tietojärjestelmiä jopa tuhat, monesti sekä keskenään yhteen sopimattomia että hoitoprosesseihin sopimattomia
TEESI 3:	Kokonaisvastuun puute koko terveydenhuoltojärjestelmän toimivuudesta ja ohjauksesta
TEESI 4:	Kokonaisvastuun puute yksittäisen potilaan hoito- ja kuntoutusprosesseista
TEESI 5:	Lääketieteellisen huippuosaamisen ja tietotaidon puutteellinen hyödyntäminen

HÄLYTYS! – Vakuutusoikeus muuttumassa maksulliseksi?

Maksaisitko Sinä vakuutusoikeuden, ilman tosiasiallisia perusteluita olevasta, hylkäävästä päätöksestä 250-500 €? Entä maksaisitko ilman tosiasiallisia perusteluita olevasta; hylätystä valituslupahakemuksesta korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen 500 €?

Ja pystyisitkö maksamaan, jos olisit joutunut olemaan sairastumisen tai vammautumisen myötä poissa työelämästä ja pahimmillaan ilman tuloja vakuutusoikeuskäsittelyä edeltävien muutoshakemuslautakuntien kielteisten päätösten takia?

Tässä mielipidekirjoituksessamme käsittelemme asiaa sairastuttuaan vuosien pituisiin vakuutustaisteluihin; ilman omaa syytään, juuttuneiden henkilöiden näkökulmasta.

KIRJOITUKSEN SISÄLLYSLUETTELO

Miksi tuomioistuinmaksulaki toteutaan myös vakuutusoikeudessa?

Tuomioistuinmaksulaki hallitusohjelmassa - ei mainintaa vakuutusoikeudesta

Tuomioistuinmaksulain julkitulo (hallituksen esitys he 29/2015)

Tuomioistuinmaksulain uutisoinnista tiedotusvälineissä

Tuomioistuinmaksulain esityksessä oleva hintataulukko

Julkinen keskustelu tuomioistuinmaksulain vaikuttavuudesta käyntiin

Kontradiktorinen periaate puuttuu vakuutusoikeusjärjestelmästä edelleen

KOKO KIRJOITUS

MIKSI TUOMIOISTUINMAKSULAKI TOTEUTAAN MYÖS VAKUUTUSOIKEUDESSA?

1. Hallitus pyrkii leikkaamaan vakuutusoikeuteen tulevien valitusten määrää aggressiivisesti.
- heikossa taloudellisessa tilanteessa oleva henkilö ei uskalla viedä valitustaan eteenpäin.
- korkea hinta toimii ennakkopelotteena, vaikka edelleen valittaminen on ilmeisen perusteltua.

2. Hallitus pyrkii leikkaamaan korkeimpaan oikeuteen ja hallinto-oikeuteen tulevien valituslupahakemusten määrää aggressiivisesti.
- heikossa taloudellisessa tilanteessa oleva henkilö ei uskalla viedä valitustaan eteenpäin.
- korkea hinta toimii ennakkopelotteena, vaikka valitusluvan hakeminen on ilmeisen perusteltua.

3. Hallitus pyrkii leikkaamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) menevien valitusten määrää aggressiivisesti.
- mikäli kansallisia muutoksenhakukeinoja ei viedä loppuun asti; esimerkiksi vakuutusoikeuteen; niin henkilö ei voi enää välttämättä tehdä valitusta EIT:een.
- korkea hinta toimii ennakkopelotteena, vaikka valituksen tekeminen EIT:lle oikeusprosessissa toteen osoitettavissa olevista lainvastaisuuksista on ilmeisen perusteltua.
- valitusten määrän aggressiivisella pienentämisellä saadaan kiillotettua Suomen julkisuuskuvaa.
- jolloin Suomen ei tarvitse korjata tiedossa olevia epäkohtia, koska niistä ei enää valiteta.



TUOMIOISTUINMAKSULAKI HALLITUSOHJELMASSA - EI MAININTAA VAKUUTUSOIKEUDESTA

Syvässä hiljaisuudessa hallituksen esitys tuomioistuinlaiksi on nyt loppusuoralla. Halutessaan hallitus voi viedä jutun läpi nopeastikin, sillä perussuomalaiset, keskusta ja kokoomus ovat siihen hallitusohjelmassaan sitoutuneet. Tosin esimerkiksi vakuutusoikeus on jätetty hallitusohjelmassa mainitsematta:

”12 SISÄ- JA OIKEUSASIAT SEKÄ MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN LINJAUS

Oikeusasiat Suomessa oikeusturva toteutuu tehokkaasti ja rangaistukset vastaavat yleistä oikeustajua
Oikeusprosesseja nopeutetaan ja mahdollistetaan tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviin. Lyhennetään tuomioistuinten käsittelyaikoja muun muassa joustavoittamalla tuomioistuinten kokoonpanosäännöksiä, kehittämällä Korkein hallinto-oikeus aidoksi ennakkoratkaisutuomioistuimeksi sekä rajaamalla valitusoikeuksia huomioon ottaen perustuslaista ja ihmisoikeussopimuksista tulevat reunaehdot.

Tuomioistuinprosessien tehostamisen yhteydessä korotetaan oikeudenkäyntimaksuja, siirretään riidattomat asiat pois tuomioistuimista ja kehitetään tuomioistuinprosessien ulkopuolisia riidanratkaisumenettelyjä. Tuomioistuinprosessien digitalisoimista edistetään muun muassa sähköistämällä syyttäjälaitosten ja yleisten tuomioistuimien toiminnanohjausta ja dokumentinhallintaa sekä lisäämällä videokuulemisen käyttöä.”

Lähde: Hallitusohjelma 27.5.2015 sivut 34 ja 35 (ei mainintaa vakuutusoikeudesta)

TUOMIOISTUINMAKSULAIN JULKITULO (Hallituksen esitys HE 29/2015)

Suurelta yleisöltä piilossa pysynyt tuomioistuinmaksulaki; ponnahti tämä SAK:n 7.10.2015 päivätyn, blogikirjoituksen kautta julkisuuteen. Lämpimät kiitokset asian huomanneille ja siitä meitä vinkanneille. 

SAK 07102015_Oikeudenkäyntimaksujen rajut korotukset uhkaavat oikeusturvaa_PÄÄLAKIMIES TIMO KOSKINEN

https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/oikeudenkayntimaksujen-rajut-korotukset-uhkaavat-oikeusturvaa-2015-10-07

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteyttää SAK:n kannan vakuutusoikeudesta näin:
” Hallituksen esityksessä on pohdittu myös vakuutusoikeuden nykyisin maksuttoman valitusmenettelyn muuttamista maksulliseksi.

– SAK:n kanta tähän on selkeä. Esimerkiksi tapaturma- ja ammattitautiasioihin liittyvien valitusten tulee jatkossakin olla aina hakijalle maksuttomia, SAK:n päälakimies toteaa.”



TUOMIOISTUINMAKSULAIN UUTISOINNISTA TIEDOTUSVÄLINEISSÄ

Tuon SAK:n uutisen kautta päästiin kiinni tähän Kansan Uutisten kertomaan lisätietoon aiheesta.

Kansan Uutiset 07102015_Hallitus esittää rajuja korotuksia oikeudenkäyntien maksuihin_Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3441681/hallitus-esittaa-rajuja-korotuksia-oikeudenkayntien-maksuihin

”Oikeudenkäyntimaksu otetaan käyttöön myös vakuutusoikeudessa, jossa nyt ei peritä lainkaan käsittelymaksuja. Maksuttomina säilyvät kuitenkin vakuutusoikeuden vuosittain ratkaisemat noin 6 000—7 000 asiaa, joista suurimmassa osassa on kyse vähävaraisten muutoksenhakijoiden oikeudesta perustoimeentulon turvaavaan etuuteen.”

TUOMIOISTUINMAKSULAIN ESITYKSESSÄ OLEVA HINTATAULUKKO

Hallituksen esityksessä (HE 29/2015) oleva hintataulukko näyttää tältä. Huomionarvoista on etenkin se, että vakuutusoikeuden kohdalla hallituksen esittämät hinnan korotukset ovat jättimäisen suuria. Nykyisin 0 euroa. Mikäli hallituksen esitys menee eduskunnassa muutoksitta läpi, niin vakuutusoikeuden tuomioistuinkäsittelymaksu tulee olemaan 250-500 euroa!

HE 29_2015_Tuomioistuin maksulaki_VAKUUTUSOIKEUS maksut_08102015_sivu 25

Taulukon lähde on tässä https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150029.pdf


Tämä työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmin/ps. johtama lakihanke on siirtynyt 6.10.2015 alkaen; eduskunnan lakivaliokunnan käsittelyyn. Hallituksen esityksen tunnus on HE 29/2015. 

Eduskunnan sivulla oleva osoite on https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_29+2015.aspx

- mikäli eduskunnan osoite ei jostain syystä toimi, niin tee uusi haku asiakirjatunnuksella.


JULKINEN KESKUSTELU TUOMIOISTUINMAKSULAIN VAIKUTTAVUUDESTA KÄYNTIIN

Koska lakihanketta ja sen vaikuttavuutta tunnetaan sen kohderyhmien piirissä huonosti, niin haluamme synnyttää aiheen ympärille laajaa julkista keskustelua.

Heitämmekin ilmoille muutamia avoimia kysymyksiä, koskien vakuutusoikeutta:

Tuomioistuinmaksulaki - hankkeen yksi tarkoituksista on kuulemma karsia pois turhia valituksia vakuutusoikeudesta:

1. Kuka määrittelee, mikä on turha valitus?
2. Entä kuka määrittelee tuon Kansan Uutisten mainitseman; vähävaraisiin kuuluvien kriteerit?
3. Miten edellä mainitut asiat tulevat kirjatuiksi tuomioistuinmaksulakiin?

Eikä tässä vielä kaikki.

KONTRADIKTORINEN PERIAATE PUUTTUU VAKUUTUSOIKEUSJÄRJESTELMÄSTÄ EDELLEEN

Vuosien ajan on ollut puhetta kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän uudistamisesta. Kokonaisuudistus tuleekin toteuttaa yhtä aikaa; ensimmäisen asteen lautakuntien ja vakuutuslääkärijärjestelmän (sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa) sekä vakuutusoikeuden (oikeusministeriön alaisuudessa) osalta.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteyttää koko vakuutusoikeus-järjestelmän pääongelman:

”Hallitus perustelee oikeudenkäyntimaksujen korotusesitystä muun muassa sillä, että ne ennaltaehkäisevät valitusten tekemistä. Timo Koskisen mielestä valituksia estettäisiin parhaiten käsittelemällä asiat ensimmäisessä oikeusasteessa perusteellisesti ja joutuisasti.

– Parhaimpien tuomareiden pitäisi olla ratkaisemassa oikeusjuttuja jo ensimmäisessä asteessa, ei vasta muutoksenhakuasteissa. Korkeiden maksujen sijaan turhia valituksia tulee estää laadukkaalla oikeudenkäytöllä.” Lähde: SAK blogi 7.10.2015

Kontradiktorinen periaate lyhyesti:

” Asianosaisten kuulemisen tulee tapahtua tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kontradiktorinen periaate takaa asianosaisten tasa-arvon, ns. aseiden yhtäläisyyden (equality of arms), oikeusprosessissa. Kummallakin osapuolella on oltava tilaisuus esittää mielestään oleellisia seikkoja ja vaatimuksia tuomioistuimelle sekä lausua toisen osapuolen vastaavasti esittämistä asioista.” Lähde: Minilex

Kontradiktorinen periaate ei toteudu esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka on työtapatapaturma- ja ammattitautiasioissa ensimmäisen asteen tuomioistuin. Käsittely sielläkin tapahtuu kirjallisesti ja suljetusti. Ja hylkääviä päätöksiä tehdään edelleen ilman tosiasiallisia perusteluita.

Joten tule Sinäkin seuraamaan tätä lakihanketta, joka liittyy osaltaan pohjoismaisen oikeusvaltioperustan hitaaseen murentamiseen. Ja vinkkaa meille tähän blogikirjoitukseen tai ÄSV - Facebookiin huomioistasi. Vain yhdessä toimien voimme huomata enemmän.

ÄSV:n VOT-työryhmä 2015 

LINKKEJÄ JA TAUSTATIETOA

Esimerkkejä muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden lain vastaisesti perustelemattomista päätöksistä:

Vakuutusoikeus ja muutoksenhakulautakunnat - missä kunnolliset päätöksen perustelut? (Case Esimerkki 01)

Vakuutusoikeus ja muutoksenhakulautakunnat - missä kunnolliset päätöksen perustelut? (Case Esimerkki 02)

Taustaa kohta kolmeen:

”Pääsääntöisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voi vedota sen jälkeen kun mahdolliset kansalliset muutoksenhakukeinot on käytetty.”
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92704#.Vh-EvCuQlvo

Hallitusohjelma 27.5.2015 sivut 34 ja 35
https://suomi2017.files.wordpress.com/2015/06/hallitusohjelma_27052015.pdf

OIKEUSMINISTERIÖN MIETINTÖ 4/2015 TUOMIOISTUINMAKSULAIKSI
Oikeusministeriön sivulla kerrotaan 22.1.2015 julkaistusta mietinnöstä seuraavaa:
”Mietinnössä ehdotetaan, että tuomioistuinmaksujen tasoa korotetaan ja että maksutta käsiteltävien asiaryhmien määrää vähennetään merkittävästi.

Maksut esitetään otettaviksi käyttöön tietyin osin myös vakuutusoikeudessa. Maksusta voisi edelleen vapautua vähävaraisuuden perusteella.”

Lähde: http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1421752832824.html

TEESI 1 - Terveydenhuollon organisointi ja prosessit osin jopa 40-60 vuotta vanhoja ja tehottomia

Tämä artikkeli on ensimmäinen juttusarjassamme ”8 TEESIÄ suomalaisesta terveydenhuollosta” (bit.ly/8-TEESIÄ), joka käsittelee Suomen terveydenhuoltojärjestelmän uudelleen organisoinnin tarvetta ja järjestelmän suurimpia ongelmia.

Teesit perustuvat ÄSV-Tesuun eli ÄSV-blogiliikkeen potilaan näkökulmasta tekemään Terveydenhuollon korjausohjelmaehdotukseen.

TIIVISTELMÄ

• Yksittäiset hoitotoimenpiteet ja lääketieteellinen tutkimus ovat monesti Suomessa maailmanluokkaa
• Suomen terveydenhuoltojärjestelmän tuhannet eri osat eivät kuitenkaan toimi kovin hyvin yhteen, jolloin kokonaisuus ei toimi hyvin

• "Suomen kokoisessa maassa olisi helppo järjestää tehokas ja toimiva terveydenhoitojärjestelmä. Mutta nyt kukaan ei kanna kokonaisvastuuta, koska päätöksenteko on hajallaan kunnissa"
• Terveydenhuoltojärjestelmän kokonaisuuden huono keskinäinen yhteistoiminta johtuu sekä organisoinnin pirstaloitumisesta ajan mittaan että päätöksentekovallan liiallisesta hajauttamisesta kuntatasolle
• Koko terveydenhuoltojärjestelmää on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, ohjata haluttuun suuntaan

• ”Keskieurooppalaiset sairaalat ovat usein noin 20–30 % tehokkaampia kuin suomalaiset.”
• Terveydenhuoltojärjestelmän kunnollisella uudelleen organisoinnilla olisi saavutettavissa ehkä jopa 20-30 % prosentin kustannussäästö tinkimättä palveluista tai henkilökunnan määrästä samalla laatua parantaen

• Ongelma voitaisiin ratkaista suunnittelemalla valtakunnallisesti ja keskitetysti täydellisesti uudelleen koko terveydenhuoltojärjestelmä organisaatiorakenteineen, prosesseineen, ohjausjärjestelmineen, mittaristoineen jne.

KOKO ARTIKKELI

Taustaa:       Suomessa mm. syöpätutkimus, syövän hoito, lasten synnynnäisten sydänvikojen hoito sekä tietyt kirurgiset toimenpiteet yms. ovat parhaimmillaan aivan huippuluokkaa maailmalla ja suomalaista osaamista kunnioitetaan. Yksittäiset asiat suomalaisessa terveydenhuollossa saattavat siis olla aivan maailmanluokkaa, mutta terveydenhoitojärjestelmämme kokonaisuus ei toimi kovin hyvin yhteen.

Väite:            Suomen julkisen terveydenhuollon organisointia ei ole uudistettu nykytilanteen tarpeita vastaavaksi. Seurauksena osa prosesseista on aikansa eläneitä ja tehottomia aiheuttaen liiallisia kustannuksia, hidasta reagointia sairauksien ja vammojen hoidossa ja jopa ajoittaista hoito- ja kuntoutusprosessien toimimattomuutta.

Terveydenhuoltojärjestelmä on lisäksi pahasti pirstaloitunut, eivätkä eri osat toimi juohevasti yhteen. Koko terveydenhuoltojärjestelmää on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, ohjata haluttuun suuntaan. Tämä johtuu sekä järjestelmän pirstaloitumisesta ajan myötä että päätöksentekovallan liiallisesta hajautuksesta.

Pieni rakenteellinen uudelleen järjestely ei riitä korjaamaan tilannetta, vaan koko terveydenhuoltojärjestelmän toiminta pitäisi rohkeasti ja radikaalisti suunnitella ja organisoida uudelleen. Uudelleen organisoinnilla saavutettavissa oleva kustannussäästö saattaa olla jopa 20-30% kustannuksista tai miljardeja euroja vuositasolla, ilman palvelujen tai henkilökunnan leikkauksia. Parantunut terveydenhoidon toimivuus  saattaa sen lisäksi säästää yhteiskunnan kustannuksia merkittäviä summia sosiaalietuuksien, sairaslomien, sairaseläkkeiden yms. vähentyneiden kustannusten muodossa.

Todistelu:

Sosiaali- ja terveydenhuollon peruslinjauksia valmistelevan työryhmän loppuraportti, 2011

”1990-luvun alun uudistuksessa toteutettu desentralisaatio, joka yhtäältä sopeutti palvelujärjestelmän paikallisiin oloihin ja kunnan kokonaisuuteen ja selkeytti taloudellisen vastuun kantamista, aiheuttaa toisaalta vakavia ongelmia järjestelmän ohjattavuudelle, palvelujen tasalaatuisuudelle ja kustannusten hallittavuudelle.”

”Osittaisuudistuksin toteutetun hajanaisen lainsäädännön ja monikanavaisen rahoitusjärjestelmän seurauksena järjestämisvastuu on osittain epäselvä ja osaoptimointi rahoitusvastuun siirtämiseksi järjestelmän osalta toiselle aiheuttaa palvelujen pirstaloitumista ja kokonaisvastuun hämäryyttä.”

”Pirstaleinen organisaatiokenttä vaikeuttaa johtamista.”

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykytilan SWOT-analyysi, heikkoudet:

- Eriarvoistava palvelurakenne - Peruspalvelujen tila - Järjestelmän pirstaleisuus - Kokonaisvastuun puute asiakasprosessista - Johdettavuus ja ohjattavuus - Kustannusten heikko hallinta  - ICT:n riittämätön hyödyntäminen - Puutteellinen tietoperusta

”Myös peruspalvelujen riittämätön yhteistyö eri sektoreiden ja tasojen välillä on selkeä heikkous. Lisäksi julkiset palvelut toimivat järjestelmäkeskeisesti ja asiakkaan tai potilaan rooli kokonaisuudessa tarvitsee tukea. Sosiaalipalvelujärjestelmän yksinkertaistaminen on tarpeen, koska se on niin pirstaleinen, ettei asiakas välttämättä tavoita tarvitsemiaan palveluja.  Lisäksi palvelujen oikea-aikaisuutta tulisi kehittää.”

”Kokonaisvastuun puute aiheuttaa asiakasprosessien toimimattomuutta ja palvelun käyttäjien ohjaamista luukulta toiselle. Tämä heikentää kustannusten hallintaa, aiheuttaa läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden ongelmia sekä estää parhaiden käytäntöjen levittämistä. Kustannusten nousun hallintaa vaikeuttaa osaoptimointi ja organisaatioiden rajapinnoilla tapahtuva tuhlaus.”

Sisältöä sote-uudistukseen –tutkimus, Aalto-yliopisto & KAKS, 2014

”Keskieurooppalaiset sairaalat ovat usein noin 20–30 % tehokkaampia kuin suomalaiset. Vertailemalla eri tavoin toimivia yksiköitä keskenään on syntynyt illuusio hyvin toimivasta ja taloudellisesta palvelujärjestelmästä. Ainoastaan palvelukokonaisuuksien tarkastelu paljastaa, että maamme sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmällä on käytettävissä viidenneksi eniten henkilökuntaa. Meillä on oppimista muiden maiden tehokkaimmista järjestelmistä.”

Taloussanomat 2.9.2015: "Terveydenhuoltoala oli liian pitkään hyvä bisnes"

”Julkisella puolella on huippuosaamista vaikeiden sairauksien ja tapaturmien hoidossa, mutta Ahon mukaan terveydenhuollon prosessit ovat 40-60 vuoden takaa.”

”Sote-keskustelussa puhutaan vallasta ja rahasta, mutta toimintatapoihin ei uskalleta puuttua. Omasairaalan toimitusjohtajan Harri Ahon mukaan ne ovat vuosikymmenten takaa. Niistä voitaisiin hänestä säästää miljardeja.”

HS 31.8.2014: "Virolainen asiantuntija: Suomen julkinen terveydenhuolto on unohtanut asiakkaan"

"Suomen kokoisessa maassa olisi helppo järjestää tehokas ja toimiva terveydenhoitojärjestelmä. Mutta nyt kukaan ei kanna kokonaisvastuuta, koska päätöksenteko on hajallaan kunnissa", Sitrassa vanhempana neuvonantajana työskentelevä Madis Tiik kiteyttää.

Uusi Suomi 15.6.2015: Mahdollisuus miljardisäästöihin – Professori: ”ei huvita”

Professori Paul Lillrankin mukaan tuottavuuserot julkisessa terveydenhuollot ovat liian suuret. Jos hyvät käytännöt otettaisiin käyttöön kaikkialla, veronmaksajille koituisi miljardiluokan säästöt.

YLE 10.4.2013: Kysely: Satojen miljoonien säästöt kuntoutusremontilla 

Lääkäreiden mielestä viidennes työkyvyttömyyseläkkeistä voitaisiin välttää oikea-aikaisella kuntoutuksella. Tämä tarkoittaisi noin 600 miljoonan euron säästöä vuodessa. Jokaisena työpäivänä 110 työikäistä suomalaista jää työkyvyttömyyseläkkeelle.

Keskiviikkona julkistetussa kyselyssä lääkärit arvostelevat kuntoutusjärjestelmää pirstaloituneeksi ja byrokraattiseksi. Tieto kuntoutuspalveluista pitäisi lääkäreiden mielestä koota yhteen paikkaan.

Potilaan Lääkärilehti 17.7.2015 ”Potilas kärsii hoitoketjujen sirpaleisuudesta”

”Sydänsairaalan toimitusjohtajan, johtavan ylilääkärin Kari Niemelän mukaan hoitoketjujen koordinaatiota parantamalla voitaisiin saavuttaa jopa 30 prosentin kustannussäästöt.

– Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että koko hoitoketju ja sen aikana syntyvät kustannukset tunnetaan nykyistä paremmin.

Niemelän mukaan selvitys paljastaa, kuinka sirpaleinen hoitoketju oikeasti on. Hän myös huomauttaa, ettei sirpaleisuus tarkoita sitä, että yksittäiset tekijät tekisivät huonoa työtä.

– Ongelmana on, että terveydenhuoltomme rakentuu nyt tuottajien eikä potilaiden ympärille. Kaikki eri toimijat saattavat tehdä hyvääkin työtä toisistaan riippumatta, mutta myös tietämättä, mitä toinen tekee, Niemelä sanoo."

Uusi Suomi 28.4.2014: "Terveyskeskuslääkärin ajasta yli puolet harakoille?" 

”Lääkärin työajasta julkisella sektorilla vain 46 prosenttia menee potilastyöhön. Pahinta on, ettei kukaan oikeastaan tiedä, mihin loput 54 prosenttia lääkäreiden työajasta kuluu, Lillrank kertoo.”

Ratkaisuehdotus:

Pääkohdat:

• päätösvallan riittävä keskittäminen valtiolle, jotta sote-toimiala voidaan valtiojohtoisesti tehokkaasti uudistaa koko yhteiskunnan etu huomioiden

• koko terveydenhuoltojärjestelmän organisointi suunnitellaan täydellisesti uudelleen 

• organisaatiosuunnittelussa huomioidaan eri tyyppisten alueiden tarpeet ja tietojärjestelmätarpeet

Eduskunta määrittelee lakipaketissaan sote-uudistuksen niin, että päätösvaltaa ja vastuuta keskitetään riittävästi valtiolle, jotta sosiaali- ja terveydenhuoltoala voidaan valtiojohtoisesti tehokkaasti uudistaa koko yhteiskunnan etu huomioiden.

Koko terveydenhuoltojärjestelmä organisaatiorakenteineen, prosesseineen, ohjausjärjestelmineen, mittaristoineen jne. suunnitellaan valtakunnallisesti keskitetysti kokonaan uudelleen. Hanketta johtamaan palkataan osaavat organisaatiosuunnittelun ja johtamisen ammattilaiset.

Organisoinnin uudelleensuunnittelussa luodaan muutama vaihtoehtoinen malli erityyppisille alueille (taajaan asuttu alue, harvaan asuttu alue, puolivälin malli), jotka kaikki soveltuvat kuitenkin saumattomasti koko maan kattavaan organisaatiorakenteeseen. Samalla otetaan huomioon tietojärjestelmien muutostarpeet ja tehdään suunnitelma asteittaisesta siirtymisestä vanhasta mallista uuteen.

- ÄSV-blogiliike

JULKAISTUT TEESIT

TEESI 1:	Terveydenhuollon organisointi ja prosessit osin jopa 40-60 vuotta vanhoja ja tehottomia
TEESI 2:	Terveydenhuollon tietojärjestelmiä jopa tuhat, monesti sekä keskenään yhteen sopimattomia että hoitoprosesseihin sopimattomia
TEESI 3:	Kokonaisvastuun puute koko terveydenhuoltojärjestelmän toimivuudesta ja ohjauksesta
TEESI 4:	Kokonaisvastuun puute yksittäisen potilaan hoito- ja kuntoutusprosesseista
TEESI 5:	Lääketieteellisen huippuosaamisen ja tietotaidon puutteellinen hyödyntäminen

JUTTUSARJA: 8 TEESIÄ suomalaisesta terveydenhuollosta

ÄSV-blogi julkaisee juttusarjan ”8 TEESIÄ suomalaisesta terveydenhuollosta” (bit.ly/8-TEESIÄ). Tämä juttusarja käsittelee Suomen terveydenhuoltojärjestelmän uudelleen organisoinnin tarvetta ja järjestelmän suurimpia ongelmia.

JUTTUSARJAN SISÄLLYSLUETTELO

TEESI 1:	Terveydenhuollon organisointi ja prosessit osin jopa 40-60 vuotta vanhoja ja tehottomia
TEESI 2:	Terveydenhuollon tietojärjestelmiä jopa tuhat, monesti sekä keskenään yhteen sopimattomia että hoitoprosesseihin sopimattomia
TEESI 3:	Kokonaisvastuun puute koko terveydenhuoltojärjestelmän toimivuudesta ja ohjauksesta
TEESI 4:	Kokonaisvastuun puute yksittäisen potilaan hoito- ja kuntoutusprosesseista
TEESI 5:	Lääketieteellisen huippuosaamisen ja tietotaidon puutteellinen hyödyntäminen
TEESI 6:	Potilaan oikea diagnoosi voi Suomessa viivästyä 10-20 vuotta
TEESI 7:	Nopeaa ja aggressiivista puuttumista alkaviin työkyvyttömyyksiin ei tapahdu nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässämme
TEESI 8:	Säästömahdollisuudet sote-uudistuksessa ilman palvelujen tai henkilökunnan leikkauksia

- ÄSV-blogiliike