Terveydenhuollon tehottomuus Suomessa – totta vai tarua?
Paljon puhutaan siitä, että terveydenhuoltomme reagoi liian hitaasti ihmisten sairauksiin, jonot ovat pitkiä ja niin edelleen. Itsekin tiedän paljon tapauksia, joissa terveydenhuollon nopea puuttuminen toimintakykyä uhkaaviin sairauksiin ja vammoihin olisi säästänyt ihmisiä työkyvyn menetykseltä. Mutta toimiiko terveydenhuoltomme tosiaan näin? Mitä viralliset tahot ja tosiasiat asiasta kertovat?
Työkyvyttömyyden ja
sairastelun numerotietoa
Työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtyy Suomessa joka vuosi 20 – 25 000 ihmistä, esimerkiksi vuonna 2011 näin
kävi 22 666 henkilölle. Samana vuonna Suomessa työkyvyttömyyseläkeläisten
määrä oli 199 177 henkilöä. Nämä luvut käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat
TELA ry:n tiedotteista.
Työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtyvien keski-ikä on vain noin 52 vuotta, kun taas normaalille
vanhuuseläkkeelle siirtyvien keski-ikä on 63,5 vuotta. Yhden
työkyvyttömyyseläkeläisen keskimääräinen eläkekustannus tilastojen mukaan on
noin 1000 e/kk eli 12 000 euroa vuodessa. Reumaliiton keräämien tietojen
mukaan yhden vuoden työkyvyttömyyden
kokonaiskustannukset yhteiskunnalle ovat noin 30 000 euroa.
Reumaliiton
mukaan esimerkiksi pelkkien TULE-sairauksien aiheuttamat vuotuiset kustannukset
yhteiskunnalle ovat noin 2 miljardia euroa. TELAn tiedotteessa kerrotaan, että
tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat ohittaneet mielenterveyden häiriöt
työkyvyttömyyseläkkeen myöntämissyynä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat
myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden perusteena Suomessa keskimäärin 35 %:ssa
tapauksia. Mielenterveyshäiriöiden osuus on 28 %.
Koska
työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvan keski-ikä on noin 52 vuotta ja
vanhuuseläkkeelle siirtyvien 63,5 vuotta, tarkoittaa tämä sitä, että
työkyvyttömyyseläkeläinen on työkyvyttömyyseläkkeellä keskimäärin 11,5 vuotta
ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistään. Näin ollen jokainen työkyvyttömyyseläkkeelle
menetetty tarkoittaa yhteiskunnalle noin 345 000 euron lisäkustannusta
(11,5 vuotta x 30 000 euroa/vuosi).
Terveydenhuollon
tehottomuus numeroina
TELAn
tiedotteessa 4.12. 2012 (”Ripeämpi puuttuminen työkyvyttömyyksiin nostaisi
eläköitymisikää tehokkaasti”) asiantuntijalääkäri Tiina Kaarne toteaa, että ”pitkittyneillä, eli yli 90 päivää
kestävillä sairauslomilla, on vuosittain noin 40 000 työsuhteessa olevaa
työntekijää”. Lisäksi Tiina Kaarne arvioi,
että edellä mainittu pitkittynyt työkyvyttömyysjakso voitaisiin katkaista
paremmalla hoidolla noin neljäsosassa näitä tapauksia eli 10 000:ssa
tapauksessa vuodessa.
Kyseisessä
TELAN tiedotteessa todetaan siis muun muassa seuraavaa:
”Kaarne arvioi, että jopa neljännes työkyvyttömyysjaksojen pitkittymisistä voitaisiin välttää aktiivisilla töihin paluun tukitoimilla, mikä tarkoittaisi 10 000 henkilöä vuosittain. Tämä edellyttäisi kuitenkin tehokkaampaa puuttumista työkyvyttömyyden hoitoon.”
”- Työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välinen yhteistyö ei tällä hetkellä toimi riittävän tiiviisti ja jouhevasti. Lisäksi tilannetta pahentaa paikoitellen terveydenhuollon tutkimusjonot. Nämä tekijät yhdessä hidastavat töihin paluuta ja pahimmillaan johtavat tarpeettomasti pitkittyviin työkyvyttömyyksiin.”
”- Työkyvyttömyyteen on puututtava nykyistä aiemmin ja aktiivisemmin. Kuntoutuksen tarvetta ja myös osa-aikatyön mahdollisuuksia pitäisi arvioida jo sairauspäivärahakaudella, sen sijaan että odotellaan kauden päättymistä ja vasta sen jälkeen toimitaan, Kaarne korostaa.”
Toisin sanoen TELAN mukaan paremmalla terveydenhoidolla ja aikaisemmalla puuttumisella työkyvyttömyyksiin voitaisiin säästää huomattavasti yhteiskunnan menoja.
Tiedämme
siis, että pitkittyneillä eli yli 90 päivää kestävillä sairauslomilla on joka
vuosi Suomessa noin 40 000 työsuhteessa olevaa työntekijää ja että
keskimäärin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy joka vuosi noin 22 500
ihmistä. Tästä voimme päätellä, että näistä 40 000 pitkittyneestä
sairauslomasta 22 500 eli noin 56 % johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen.
Koska TELAn arvion mukaan noin neljännes näistä 40 000 pitkittyneestä
työkyvyttömyydestä voitaisiin katkaista paremmalla terveydenhoidolla ja aikaisemmalla
puuttumisella työkyvyttömyyksiin, näistä työkyvyttömyyseläkkeistä neljäsosa,
eli noin 5600, voitaisiin estää joka vuosi.
Noin 5600 ihmisen
joutuminen työkyvyttömyyseläkkeelle voitaisiin siis joka vuosi Suomessa estää
paremmalla terveydenhoidolla. Kun yhden työkyvyttömyyden aiheuttama
kokonaiskustannus on noin 345 000 euroa yhteiskunnalle, tämä vuosittainen
säästö olisi 5600 x 345 000 euroa eli noin 1,9 mrd euroa joka vuosi.
1,9 miljardia euroa on
merkittävä summa kansantaloudellemme. Kymmenessä vuodessa paremman terveydenhuollon
tuoma säästö pelkästään työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisemisessä olisi jo 19
miljardia euroa. Se on reilusti yli kolmannes valtiomme noin 50 miljardin euron
vuosibudjetista.
(Tämän artikkelin on
kirjoittanut 15.4. 2014 nimimerkki DirtyDeeds)
LÄHTEET