Näytetään tekstit, joissa on tunniste Terveydenhuollon tehottomuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Terveydenhuollon tehottomuus. Näytä kaikki tekstit

lauantai 3. lokakuuta 2015

JUTTUSARJA: 8 TEESIÄ suomalaisesta terveydenhuollosta

ÄSV-blogi julkaisee juttusarjan ”8 TEESIÄ suomalaisesta terveydenhuollosta” (bit.ly/8-TEESIÄ). Tämä juttusarja käsittelee Suomen terveydenhuoltojärjestelmän uudelleen organisoinnin tarvetta ja järjestelmän suurimpia ongelmia.


JUTTUSARJAN SISÄLLYSLUETTELO


TEESI 1:

TEESI 2:

TEESI 3:

TEESI 4:

TEESI 5:

TEESI 6:
Potilaan oikea diagnoosi voi Suomessa viivästyä 10-20 vuotta

TEESI 7:
Nopeaa ja aggressiivista puuttumista alkaviin työkyvyttömyyksiin ei tapahdu nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässämme

TEESI 8:
Säästömahdollisuudet sote-uudistuksessa ilman palvelujen tai henkilökunnan leikkauksia




- ÄSV-blogiliike

torstai 10. syyskuuta 2015

SERIANNAN STOORI, osa 2








Tiivistelmä
Muistatte ehkä tarinani ensimmäisen osan, jossa kerron oikean olkapääni tarinan. Nyt on vuorossa vasemman olkapääni tarina. Kerron myös hyvin yksityiskohtaisesti siitä, miten huonosti olen tullut kohdelluksi julkisessa terveydenhuollossa. Ohessa on myös lääkärien lausuntoja tilanteestani.

Olen nuori 18-vuotias nuori nainen, joten yleinen olettamus on usein se, etten voi olla kipeä enkä millään lailla muutenkaan sairas. Sain ja saan usein kuulla, miten olen vain ahdistunut tai muuten vain stressaantunut, eikä tilanteeni ole millään lailla vakava, vaikka nyt tällä hetkellä terveydentilassani on tapahtunut hyvin radikaaleja muutoksia sekä vointini on mennyt hyvin paljon huonommaksi aiempaan verrattuna. Käsien toimintakyvyn mennessä olemattomaksi olin hoitohenkilökunnan mielestä vain psyykeeltäni sairas ja kuvittelin oireeni, eikä minulla ollut heidän mielestään mitään fyysistä sairautta, mikä selittäisi oireeni.

Luvassa on nyt jatkoa tarinani ensimmäiselle osalle, jossa kerroin oikean olkapääni surullisen tarinan, mutta halusin tuoda kaikki faktat yksityiskohtaisesti esiin, jotta kukaan ei joutuisi tulevaisuudessa kokemaan samanlaista kohtelua kuin olen itse joutunut kokemaan hoitohenkilökunnan taholta. Tässä vaiheessa en vielä uskalla puhua tarinani lopusta, koska on ilmaantunut vakavia, uusia ongelmia terveyteni suhteen tänä keväänä/kesänä. Niistä en näin ollen vielä uskalla avautua sen enempää, kun tutkimukset ovat kesken, eikä mitään varmuutta mistään ole. Mutta nyt kerron, miten ykkösosa saa jatkoa.

Ykkösosan löydät täältä:
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/2015/07/18-vuotias-nuori-nainen-julkisen.html
Katso video Seriannasta YLEn sivuilta tästä.



Onnettomuus

Oli täysin tavallinen kesäinen päivä. Olin menossa bussilla kaupungille, kun kaikki tapahtui. En ehtinyt tajuta mitään, kaikki tapahtui hetkessä. Vasen olkapääni petti 24.6.2013, bussin tehdessä äkkijarrutuksen. Sitä hetkeä en unohda koskaan. Jouduin ottamaan bussin kaiteesta kiinni vasemmalla kädelläni, näin olkapääni lähti sijoiltaan. Monta unohtumatonta hetkeä, mutta tämä on taas yksi niistä, joka välillä herättää kysymyksiä- miten on mahdollista, että olin juuri sellaisen bussin kyydissä, joka teki äkkijarrutuksen niin, että olkapääni lähti sijoiltaan.

Kysymyksiä kysymysten perään, joihin ei koskaan saa vastausta. Olen 18-vuotias ja eläkkeellä, mietin milloin joudun näytämmään esimerkiksi junassa eläkeläiskorttini sekä mitä tehdään avustajani kanssa seuraavaksi, kun hän tulee luokseni eli avustajatunteja minulla on 40h/vk.

Tilanteen kokonaiskuvaus



Hyvää hoitoa Taysissa?

Sain välittömästi tapahtuneen jälkeen Diacorista lähetteen Taysiin, jossa minut otettiin hienosti alussa vastaan ja toimittiin Heliön ohjeiden mukaan. Vasen olkapää laitettiin nukutuksessa paikoilleen, mutta kuten oikeankin olkapään kohdalla tapahtui- olkapääni ei pysynyt paikoillaan toimenpiteestä huolimatta. Tämä ei ollut mitenkään uutta eikä yllättävää. Samankaltaisia asioita oli jo koettu niin useaan otteeseen oikean olkapään kohdalla. Olkapäätäni jouduttiin pitämään koko ajan paikoillaan, koska se oli täysin sijoiltaan. Lääkärit päättivät tämän epätoivoisen yrityksen jälkeen kokeilla ulkoisen ortoosin toimivuutta. Käteeni rakennettiin ulkoinen tuki, jonka avulla olkapää pysyi paikoillaan. Tuen tarkoituksena oli siis pitää olkapää paikoillaan sekä tukea käsi oikeaan asentoon.

Tuen rakentamisen jälkeisenä aamuna pääsin sairaalasta kotiin. Olin helpottunut. Kaikkien sairaalareissujen jälkeen sairaalasta oli muodostunut minulle epämieluisista epämieluisin paikka. Halusin sieltä kotiin aina niin pian kuin mahdollista. Tottakai olin sairaalassa aina niin pitkään kuin oli tarve, mutta en yhtään sen pidempään. Ehkä koin sairaalaoloissa oloni epämiellyttäväksi myös sen vuoksi, koska hoitohenkilökunta ei ollut mitenkään kovin ystävällistä minua kohtaan sekä kaikki ei kohdallani ollut sujunut kuten olisi pitänyt sujua.


Arvokkaista arvokkain tukihenkilö

Ei olisi kuitenkaan pitänyt iloita liian aikaisin. Illalla kotona huomasimme tätini ja mummini kanssa, ettei kaikki ole kunnossa. Vatsani turposi todella paljon. Aiemmin minulla ei ollut minkäänlaisia vatsa ongelmia. Ihmettelimme tätini ja mummini kanssa, mistä on kyse. Minulla oli todella paha olo, eikä tiedetty yhtään mistä olisi voinut olla kyse. Lähdettiin välittömästi sairaalaan.

Vasta Acutaan päästyämme selvisi syy hälyttäville oireilleni. Oireistani huolimatta, sairaalassa kukaan ei tuntunut pitävän kiirettä. Edellisenä päivänä olkapäähäni rakennettu ulkoinen tuki painoi vatsaani todella pahasti. Se tarkoitti sitä, että olin hengenvaarassa. Acutassa aloin oksentamaan rajusti.

Acutassa sain jälleen kerran kuulla vain olevani psyykeeltäni epävakaa, mitä en siis ollut, eikä hoitohenkilökunnan mielestä minulla olisi ollut mitään aihetta tulla sairaalaan. Mukana ollut mummini piti onneksi puoliani. Sillä hetkellä puolustuskyvyttömänä en tiedä, mitä minulle olisi tapahtunut, ilman napakkaa tukihenkilöä.

Mummini sanoi jonkin aikaa jo odoteltuamme hoitajalle, että lääkäriä tarvittaisiin paikalle välittömästi "nyt on tosi kyseessä."

Lääkäri saapui paikalle. Olin todella peloissani sekä kovissa kivuissa, jonka vuoksi mummini huusi lääkärille: "tuki on sahattava pois, ennenkuin se alkaa tekemään vatsaan haavaa!" Jos niin olisi käynyt, kaikki olisi ollut myöhäistä. Tässä taas nähdään, jos minulla ei olisi ollut mukanani tukihenkilöä, ei kukaan olisi pitänyt puoliani. Olisin saattanut joutua parhaimmassa tapauksessa odottelemaan toimenpiteeseen pääsyä useita tunteja. Silloin toimenpidettä ei olisi enää tarvittu. Olisin menehtynyt komplikaatioihin.


Onko potilaan terveydentilalla merkitystä?

Tilanteeni oli hengenvaarallinen. Taas kerran oltiin siinä pisteessä. Kysymyksessä oli jälleen elämä ja kuolema. Tuki oli aiheuttanut vaarallisen komplikaation ja sisäelimet olivat vaarassa.

Kun ulkoinen tuki sahattiin pois olkapääni lähti samantien sijoiltaan, tuskat olivat kauheat, olin kipushokissa. Tähän ei reagoitu mitenkään. Jouduin kärsimään tuskallisista kivuista vatsassa sekä myös olkapäässäni, sitä tunnetta ei pysty edes sanoin kuvailla.


Hoitoketjun toimimattomuus

Seuraavana aamuna minut passitettiin Taysista kotiin odottamaan Heliön yhteydenottoa. Minulle lupailtiin tuolloin osastolta Diacoriin maksusitoumusta vasemman olkapään kapselinkiristykseen, mikä Heliön piti tehdä heti heinäkuun lopussa palattuaan lomalta.

Heinäkuun puolen välin tienoilla saimme Heliöön yhteyden ja hän käski meidän palata Taysiin välittömästi sillä olkapääni oli saatava pian takaisin paikoilleen, jos kapselinkiristystä kokeiltaisiin.

Saavuimme Taysiin, missä minut otti vastaan kirurgi, joka katsoi olkapäätäni ja nosti kädet pystyyn sanoen, että soittaa virkaveljilleen. Lääkäri soitti puhelun ihan minun ja mummini vieressä. Lääkäri sanoi puhelimeen hätäisellä äänensävyllä: "täällä on tämä olkapää tyttö, tulkaa joku nyt tänne." Pian paikalle saapui erikoistuva kirurgi, joka ei saanut olkapäätäni paikoilleen edes nukutuksessa, ja väitti, että olkapää olisi paikoillaan nukutuksen jälkeen, vaikka vasen olkapääni oli edelleen sijoiltaan.


Pettymyksiä

Jälleen kerran lähdin kotiin kovissa tuskissa, olkapää sijoiltaan. Heliön palattua lomalta oli
tarkoitus tehdä kapselinkiristys vasempaan olkapäähän, mutta luvattua maksusitoumusta osastolta ei tullutkaan ja leikkaus peruuntui. Aikaa kului ja tilanteeni paheni sekä kipuni pääsivät pahenemaan entisestään.

Jäimme odottamaan Taysin jonoon lomilta palaavaa tiettyä olkakirurgia, joka otti minut vastaan ja lähti puoltamaan maksusitoumusta. Liian pitkään kuluneen ajan vuoksi oli liian myöhäistä lähteä tekemään kapselinkiristystä. Joten myös vasemman olkapääni kohdalla ainut vaihtoehto oli jäykistysleikkaus, joka suoritettiin Ortonissa 25.9.2013 Sinisaaren toimesta. Jäykistysleikkauksessa olkapäähäni jouduttiin laittamaan rautaa, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että käden liikeradat vaikeutuvat entisestään sekä kehoni hylki ylimääräistä materiaalia kehossani.


Uuteen tilanteeseen totuttelua

Elokuussa 2014 jouduin useampaan operaatioon viikon aikana. Se oli rankka viikko. Toipumiseen meni todella paljon voimia ja energiaa. Niin henkisesti kuin fyysisestikin. Olin paljon erossa perheestäni, kaikista muista paitsi mummistani, joka onneksi sai olla vierelläni. Fyysinen kuntoni oli myös todella heikko tuskaisten kipujen lisäksi, kaiken muun ohella kuumeilin paljon tuolloin, koska kehoni reagoi useisiin operaatioihin sekä rautoihin kehossani.

Jouduin viettämään pitkiä aikoja sairaaloissa. Raudat päädyttiin poistamaan vasemmasta olkapäästäni. Rautojen poisto suoritettiin Ortonissa 12.8.2014. Vasemman käden käyttökyky heikentyi tämän johdosta huomattavasti. Tällä hetkellä molempien käsien käyttökyky on hyvin rajoittunut. Vasen käsi menee hieman taaksepäin, jotta saan esimerkiksi housuja hieman nostettua tai pieniä asioita tehtyä kädelläni. Eli tarvitsen todella paljon apua päivittäisissä toiminnoissa sekä arkisissa asioissa. Kaiken tapahtuneen seurauksena myös vasen käteni on lopun elämääni toimintakyvytön.


Lausunto kansaneläkkeen hakemiseksi
Avustajan tarpeesta

Käden liikkeen rajoituksista


Lopuksi

Julkisen terveydenhuollon viivyttelyn sekä virhearviointien vuoksi molemmat käteni ovat toimintakyvyttömät sekä elämäni on mennyt täysin uusiksi. Myös itsenäisyyteni on kokonaan riistetty. En silti halua pilata elämääni olemalla katkera, vaan opetella sietämään tosiasiat. Perhe, ystävät sekä koirani ovat mieletön voimavara.

Haluan kannustaa kaikkia tuomaan julki omia kokemuksia, vain sillä tavalla me voimme auttaa toinen toisiamme ja toivottavasti jonakin päivänä pystymme jollakin tavalla vaikuttaa asioihin.






Tämän tekstin on jälleen kirjoittanut ystäväni Saara, koska en pysty kirjoittamaan näin pitkiä tekstejä käsilläni.

<3: Serianna ja Saara (kirjoittaja ja ystäväni)

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Nadjan puhe Vihreiden puoluekokouksessa kesällä 2015

Julkaisemme blogissa Nadja Kiiskisen kesällä Vihreiden puoluekokouksessa pitämän puheen. Julkaisemme sen siksi, että se varsin selkeästi listaa juuri ne syyt, joiden vuoksi ÄSV-blogikin on perustettu. Isoin syy on siis Suomen heikohkosti toimiva ja sekavan byrokraattinen terveydenhoitojärjestelmä, jossa tuhlataan yhteisiä yhteiskuntamme varoja isolla kädellä. Hoitohenkilökunnan asennoitumisongelmatkaan eivät luonnollisesti helpota tilannetta, kuten tästä puheesta saamme huomata.

Kiitämme Nadjaa siitä, että saimme hänen puheensa täällä julkaista.


"Hyvä puoluekokousväki,

Halusin puhua teille siitä, miten surullisessa kunnossa Suomen julkinen terveydenhoitojärjestelmä on, miten monet varsinkin harvinaisia tai huonosti tunnettuja sairauksia sairastavat eivät saa tarvitsemaansa hoitoa ja jäävät yhteiskunnan tukijärjestelmien hylkäämiksi. 
Mietin pitkään, miten kertoisin teille siitä surullisesta todellisuudesta, jota suurin osa teistä ei onnekseen ole joutunut eikä toivottavasti koskaan joudukaan itse todistamaan. Sen sijaan, että yrittäisin kuvailla sitä teille omin sanoin, luen nyt muutaman lainauksen vertaistukiryhmäni facebook-ryhmästä.
"Neurologi sanoi mulle, että valitettavasti emme voi auttaa sinua, nyt on vain sopeuduttava tilanteeseen. Jos haluat, että sinua hoidetaan niin mene yksityiselle."
 "Kardiologi rähjäsi, että sinulla on liian harvinaiset sairaudet, ei me täällä osata tuommoisia hoitaa. Ja sitten sä vielä olet käynyt yksityisillä lääkäreillä, miksi ihmeessä? Etkö sä ymmärrä, että vaikeutat omaa hoitoasi, kun käyt siellä yksityisellä?"
 "Terveyskeskuksessa sanottiin, että minua ei tarvitse tutkia, koska vaikka jotain löytyisikin, niin mitään ei kuitenkaan tehtäisi. Lääkäri myös ilmoitti, että häntä vituttaa, miten paljon minuun on jo rahaa laitettu, ja kysyi, miksi vielä tulen häntä häiritsemään ja viemään aikaa." 
"Eräs korvalääkäri huusi sormella osoittaen kerran, kun poskiontelotulehdukset aina vaan jatkuivat, että noin nuori, ei koulutusta eikä lapsia, ja näin paksu potilaskertomus, vika ei voi olla kuin päässä." 
"Sen jälkeen, kun olin kiertänyt HUS:ssa keuhko-, sisätauti- ja infektiopolit, korva-, nenä-, ja kurkkupolin, neurologian, psykiatrian ja fysiatrian, ja minut oli jokaiselta osastolta kirjattu ulos, koska "tämän sairauden hoito ei kuulu meille", minut palautettiin terveyskeskukseen. Siellä lääkäri kysyi: ”Niin sä olet sen "yksityisen lääkärin nimi" hoidossa, eikö vaan?” Siihen minä, että ei, kävin siis kerran, mutta ei mulla ole siihen varaa, johon lääkäri, että no missä sä sitten käyt, ethän sä täältä hoitoa saa kuitenkaan." 
"Päiväni kovin suoritus on, että saan syötyä. Unelmani on, että pääsisin joskus käymään kaupassa. En saa sairauspäivärahaa tai kuntoutustukea, koska olen kuulemma ihan työkykyinen." 
"Minulla on ihan kaikki oireet, mitä tähän sairauteen voi kuulua. Viimeiset reilut kaksi vuotta olen ollut niin huonossa kunnossa, etten ole pysynyt huimaukseltani pystyssä juuri ollenkaan, en edes istualtani. Olen parin viime vuoden aikana pystynyt poistumaan kotoa saattajan kanssa noin kerran kuussa. Ja vuodesta toiseen minua pidetään silti työkykyisenä. Pystyisin kuulemma mihin vaan, jos lopettaisin tämän sairauden teeskentelyn."
Terveys on ihmisoikeus, josta jokainen pyrkii pitämään kiinni. Kukaan ei teeskentele sairautta. Pyydän, että muistatte, että aina, kun puhutaan sote-politiikasta, rahasta ja järjestelmistä, puhutaan ihan oikeiden, ihan oikeasti sairaiden ihmisten ihmisarvosta.



- Nadja Kiiskinen

keskiviikko 27. elokuuta 2014

ÄSV-blogiliike laati suunnitelman suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän korjaamiseksi!

TIIVISTELMÄ 

ÄSV-blogiliike (Älä Sairastu Vakavasti Suomessa) julkistaa tässä blogikirjoituksessa valmistelemansa ÄSV-Tesun eli oman ehdotuksensa suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän korjaussuunnitelmaksi. Suunnitelman voit lukea pdf-muotoisena tämän blogikirjoituksen lopusta. Suunnitelma on vapaasti käytettävissä ja levitettävissä.



Laadukas ja hyvin toimiva suomalainen terveydenhoitojärjestelmä - TOTTA VAI TARUA?

Sote-uudistuksen lähestyessä yhdeksän suomalaista sairaanhoitopiiriä halusivat tietää suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän todellisen tilan kansainvälisesti verrattuna muiden maiden terveydenhuoltojärjestelmiin. Ne tilasivat tällaisen vertailevan tutkimuksen Aalto-yliopistolta. Tutkimus valmistui ja julkaistiin keväällä 2014 nimellä “Sisältöä sote-uudistukseen”.

Edellä mainitun tutkimuksen alussa todetaan, että yleisen voimassa olevan käsityksen mukaan suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on hyvässä kunnossa ja kestää kansainvälisenkin vertailun. (Lainaus tutkimuksesta: “Yleinen käsitys on ollut se, että terveydenhoitojärjestelmämme on vähintäänkin yhtä hyvä kuin muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Ellei parempikin.”)

Tutkimuksessa kuitenkin päädytään siihen lopputulokseen, että maassamme on syntynyt “illuusio” hyvin toimivasta terveydenhuoltojärjestelmästä. Myös taloudellisuus saa huonon arvosanan. Erityisen hätkähdyttävä on tutkimuksen toteamus siitä, että “keskieurooppalaiset sairaalat ovat usein 20-30% tehokkaampia kuin suomalaiset”. Lisäksi tutkimuksessa todetaan tylysti, että “meillä on oppimista muiden maiden tehokkaimmista järjestelmistä”.

Tämän tutkimuksen perusteella on siis harvinaisen selvää, että suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä ei kokonaisuudessaan toimi kunnolla eikä tehokkaasti. Uskomattomalta tuntuu myös asioiden niin huono organisointi, että Keski-Euroopassa samat asiat voidaan hoitaa jopa 20-30 % tehokkaammin.

Lisäksi suomalaiset asiantuntijalääkärit arvioivat, että vuosittain pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien noin 20-25 000 suomalaisen työkyvyttömyyksistä noin 20-25% olisi estettävissä PAREMMALLA TERVEYDENHUOLLOLLA.

Samaan aikaan viralliset tahot kuitenkin suitsuttavat suomalaisen terveydenhuollon huippulaatua, vaikka selvästi koko järjestelmämme on luvalla sanottuna “vakavasti sairas”.



Miten voisimme korjata terveydenhuoltojärjestelmämme toimivaksi ja taloudellisestikin tehokkaaksi?

Miten olisi mahdollista korjata terveydenhuoltojärjestelmämme sellaiseksi järjestelmäksi, josta jokainen suomalainen hyötyisi sairastuessaan ja voisi luottaa saavansa lähes poikkeuksetta hyvää hoitoa? Ja miten saisimme järjestelmämme tehokkuuden nostettua vähintäänkin keskieurooppalaiselle tasolle, jolloin saisimme paljon nykyistä paremman ja hyvin toimivan terveydenhuoltojärjestelmän ja paljon nykyistä pienemmillä kustannuksilla?

Me veronmaksajat – eli jokainen meistä – säästäisimme siinä huomattavasti ja lisäksi voisimme luottaa saavamme tarvitessamme hyvälaatuista hoitoa. Lisäksi hyvin toimiva ja luotettava terveydenhuoltojärjestelmä voisi parantaa yhteiskuntamme hyvinvointia ja kilpailukykyä.



Minkälainen prosessi terveydenhuoltojärjestelmämme korjausprosessin pitäisi olla?

Järkevä tapa lähteä liikkeelle olisi mielestämme perusteellinen ongelma-analyysi, jossa ongelmat kartoitettaisiin ja arvotettaisiin tärkeysjärjestykseen. Tämän jälkeen terveydenhuoltojärjestelmästämme olisi hyvä tehdä perinteinen SWOT-analyysi, jossa kartoitetaan ja arvotetaan järjestelmän vahvuudet ja heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. (Wikipedia: “SWOT-analyysi (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats) on Albert Humphreyn kehittämä nelikenttämenetelmä, jota käytetään strategian laatimisessa, sekä oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä.” )

SWOT-analyysin jälkeen seuraava looginen askel olisi hahmotella sellaisia korkean tason valintoja ja linjauksia, jotka korjaisivat ainakin tärkeimmät ongelma-analyysissä ja SWOT-analyysissä löydetyt ongelmat ja puutteet. Näiden perusteella tulisi seuraavaksi valita ne korkean tason periaatteet, linjaukset ja valinnat, jotka halutulla tavalla korjaavat havaitut ongelmat. Prosessia eteenpäin vietäessä tulisi jatkuvasti pitää mielessä alkuperäiset ongelmat, joihin ratkaisua haetaan. Lopullista ratkaisua tulisi tarkastella juuri siitä näkökulmasta, että ratkaiseeko se merkittävimmät ongelmat. Jos ei, suunnitelmaa tulee edelleen parantaa.

Varsinaisen organisoinnin suunnittelun eli koko suomalaisen terveydenhuolto-organisaation suunnittelun tulisi mielestämme tapahtua keskitetysti, jotta koko maan terveydenhuollon organisaatio olisi yhdenmukainen ja hyvin yhteentoimiva. Mikäli eri alueille suunnitellaan omat itsenäiset organisaationsa, niiden yhteensopivuus samoin kuin ohjattavuus ja johdettavuus keskitetysti ovat hyvin kyseenalaisia. Tällöin helposti tietojärjestelmätkin tehdään jokaiselle alueelle erikseen, jolloin ne eivät oletusarvoisesti toimi yhteen. Kokonaisuuden yhteentoimivuus ja ohjattavuus siis vaarantuu, mikäli suunnittelua ei tehdä keskitetysti ja samalla kertaa koko maan terveydenhuolto-organisaatiolle.



ÄSV-Tesu eli ÄSV-liikkeen ehdotus terveydenhuoltojärjestelmän korjaussuunnitelmaksi

ÄSV-liikkeessä olemme tehneet korjaussuunnitelmaehdotuksen edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Lähtökohtana on siis ollut ongelma-analyysi ja ratkaisujen etsiminen ongelmiin. Ongelmien kartoitukseen on vaikuttanut vahvasti myös potilasyhteisöjen käytännön kokemukset suomalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä. Analyysi ja korjaussuunnitelma on tehty sekä potilaslähtöisestä näkökulmasta että liiketaloustieteellisestä makronäkökulmasta. Suunnitelma on tehty mahdollisimman helposti ymmärrettävään ja konkreettiseen muotoon, jotta tavallisella kansalaisellakin olisi mahdollisuus muodostaa oma näkemyksensä ehdotuksestamme.

Suunnitelmassa esitetyt näkemykset ja ehdotukset on perusteltu suurimmalta osalta virallisten raporttien, selvitysten ja tutkimusten avulla. Kyseessä on siis yleisesti tiedossa oleviin tosiasioihin perustuva ehdotus.


Tärkeimmät pointit ÄSV-Tesussa

–       potilas- ja ratkaisukeskeisyys lähtökohtina
–       selvät vastuumäärittelyt potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa
–       hoidon ja kuntoutuksen vertikaalisen eskalaation konsepti oikean diagnoosin, hoidon ja kuntoutuksen viivästymisen minimoimiseksi
–       kustannusten ja hoito-/kuntoutuspäätösten eriyttäminen toisistaan
–       sekalainen kuntoutusjärjestelmä yksinkertaiseksi ja selkeäksi
–       automaattinen ja proaktiivinen potilaan neuvonta ja ohjaus hoidon, kuntoutuksen ja sosiaalipalveluiden osalta

–       sama yhtenäinen organisaatiomalli ja tietojärjestelmät koko maassa yhteentoimivuuden ja ohjattavuuden mahdollistamiseksi
–       organisaatiosuunnittelu keskitetysti liiketaloustieteen ammattilaisten johtamassa prosessissa
–       vanhojen hierarkkisten johtamismallien sijaan käyttöön nykyaikainen asiantuntijaorganisaation johtamismalli

–       toiminnan seuranta, valvonta ja ohjaus kuntoon keskitetyn ja yhteisen mittariston ja seurantajärjestelmien avulla
–       mittaristo näkyväksi organisaatioiden johdolle, valvojille ja työntekijöille, osittain myös yleisölle esimerkiksi yksikkökohtaisen hoitoindeksin muodossa

–       kustannusten jako keskitetymmäksi ja yksinkertaiseksi
–       osaamiskeskittymien ja suurempien yksikkökokojen eli mittakaavaedun hyödyntäminen
–       sote-aluetason ja valtiotason huippuyksikkökonsepti käyttöön



ÄSV-Tesulla saavutettavissa olevat hyödyt

Suunnitelman mukaiset korjaukset tekemällä terveydenhuollon laadusta ei tarvitsisi tinkiä, päinvastoin uudesta järjestelmästä tulisi huomattavasti toimivampi ja laadukkaampi kuin nykyinen. Tämän lisäksi yhteiskunta säästäisi kustannuksissa karkeastikin arvioiden vähintään 5 mrd euroa vuodessa, mahdollisesti vieläkin enemmän. Tämä on iso summa, kun otamme huomioon että valtion vuotuinen budjetti on runsas 50 mrd euroa. (ÄSV-Tesun viimeisellä sivulla on karkea arvio merkittävimmistä säästökohteista ja säästömahdollisuuksista, jotka nekin perustuvat asiantuntijoiden arvioihin.)



Sote-uudistuksen onnistumisen kriittiset tekijät

Uudistuksen onnistumisen kannalta yksi erityisen kriittinen tekijä on se, että koko maan terveydenhuolto-organisaatio suunnitellaan keskitetysti ja organisaatiosuunnittelun ja johtamisen ammattilaisten johtamana. Uuden terveydenhuoltojärjestelmän organisointi täytyy siis tehdä johtamisen ja organisoinnin ammattilaisten ohjaamassa prosessissa, jotta lopputuloksesta tulee toivottu. Johtaminen ja organisaatiosuunnittelu ovat liiketaloustieteen osa-alueita, joten tehtävään tarvitaan rautaisia liiketaloustieteen ammattilaisia, joilla on hyvä näkemys ja kokemus erityisesti organisaatiosuunnittelusta ja johtamisesta. Lääkäreillä ei yleensä tätä näkemystä ole, joten heidän osuutensa tässä prosessissa tulisi rajoittaa asiantuntijoina toimimiseen.



LOPUKSI

ÄSV-Tesu julkaistaan tämän blogikirjoituksen myötä. Dokumentin voit lukea pdf-muotoisena allaolevasta linkistä. Jos suunnitelma vaikuttaa mielestäsi hyvältä ja haluat edesauttaa asiaa, jaa suunnitelmaa eteenpäin ja vaadi poliitikoilta asian huomioonottamista!

–       ÄSV-blogiliike