LÄÄKÄREIDEN ERISKUMMALLISET LAUSUNNOT, osa 01

Tässä teemakirjoitussarjassa käsitellään omituisia ja eriskummallisia lääkärinlausuntoja, epikriisejä jne.





TIIVISTELMÄ

Tämä blogikirjoitus esittelee tohtori Hilkka Tirkkosen ja muutamien muiden lääkäreiden näkemyksiä samasta potilaasta, hänen sairauksistaan ja niiden hoitamisesta. Lausunnot ja epikriisit poikkeavat toisistaan hämmästyttävän paljon, vaikka tohtori Tirkkosella on ollut käytössään kaikkien muiden potilasta hoitaneiden tahojen laatimat potilasasiapaperit.

Taustaksi vielä kerrottakoon eri lääkäreiden toisistaan eroavista osaamisalueista. Neurologi eli neurologian erikoislääkäri on erikoistunut hermotautioppiin eli aivovammojen, selkäydinvammojen ja muiden hermostollisten sairauksien tai vammojen diagnosointiin ja hoitoon. Fysiatri eli fysiatrian erikoislääkäri on fysikaalisen lääketieteen ja kuntoutuksen erikoislääkäri. Fysiatri on yleensä lääkäreistä paras asiantuntija erilaisissa TULE- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksissa ja niiden kuntoutuksessa. Yleislääketieteen erikoislääkäri on yleislääketiedettä pidemmälle opiskellut lääkäri.

KOKO TARINA


TAUSTATIETOA POTILAASTA JA POTILAAN VAMMOISTA

Potilas on Outokummusta kotoisin oleva nainen, joka on monessa eri onnettomuudessa loukannut mm. päänsä ja niskansa. Eräs rajuimmista onnettomuuksista oli autolla 140 km/h nopeudella tapahtunut ulosajo tieltä, jolloin auto törmäsi puuhun ja kyydissä ollut em. henkilö loukkaantui. Potilaalla on diagnosoitu muun muassa aivovamma ja kaularankavamma.

Potilaalla on diagnosoitu niskassa alarligamenttien tai alarialigamenttien repeämät. Alarialigamentit kiinnittävät kallon kaularangan C2-nikamaan ns. densin tapin kautta. Niiden tehtävä on kontrolloida pään sivuttaisliikettä päätä käännettäessä, jotta selkäytimelle jää jatkuvasti riittävästi esteetöntä tilaa ahtaassa kaularangassa. Mikäli alarialigamentit ovat revenneet, siitä voi seurata selkäydinkontaktia kaularangan luisiin rakenteisiin tai selkäytimen puristusta. 

Lisätietoa alarialigamenteista Wikipediassa




Neurologian erikoislääkäri Albina Kettusen lausunnosta poimintoja, maaliskuu 2013:

”Asioiminen tapahtuu vain yhdessä omaisen kanssa. Tarvitsee apua esimerkiksi ostosten keräämisessä ruokakaupassa. Ruuanlaitto onnistuu osittain omatoimisesti, osittain avustettuna. Apua tarvitsee esimerkiksi perunoiden kuorimisessa ja lihan leikkaamisessa. Työskentelee satulatuolilla istuen. Potilas tarvitsee apua pyykkikorin kantamisessa ja pyykkien ripustamisessa kuivamaan. Potilaan tytär siivoaa kodin.”

”Käpylän palautteen mukaan todettu työ- ja opiskelukyvyttömäksi aivovammasta seuranneen neuropsykologisen oirekuvansa ja kaularankavamman jälkitilan vuoksi.”

Alla kyseinen lausunto kokonaisuudessaan:

16.10. 2013 päivätty toimintaterapiapalaute kertoo karua kieltään potilaan huonosta kunnosta:

”Toimintaterapiassa olemme tehneet kerrallaan muutaman sadan metrin pituisia kävelymatkoja yhdistettynä esimerkiksi asiointikäynteihin, jolloin välillä saa istahtaa lepäämään. Tämän tyyppinen ’lenkkeily’ tuntuu mielekkäältä tavalta hoitaa itsenäistä elämää…”

Kuva 23

TOISISTAAN MERKITTÄVÄSTI EROAVAT DIAGNOOSIT


Neurologian erikoislääkärin Albina Kettusen 2.3. 2013 asettamat diagnoosit:

Kuva 16

Neurologiaan erikoistuvan lääkärin Minna Rusasen 28.1.2014 asettamat diagnoosit:

Kuva 15

Yleislääketieteen erikoislääkäri Hilkka Tirkkonen on asiasta kuitenkin ollut eri mieltä. Tässä hänen 14.4.2014 asettamansa diagnoosit siihen mennessä saatavilla olleiden tutkimustulosten ja erikoislääkärien lausuntojen jälkeen:

Kuva 18

Lisäksi fysiatrian erikoislääkäri Seppo Villasen 20.5.2014 asettama diagnoosi (vahva epäily selkärankareumasta):

Kuva 17

Neurologi Helena Huhmareen 23.6.2014 asettamat diagnoosit:

Kuva 14

AIVOVAMMAN AIHEUTTAMAT VÄSYVYYS- JA KESKITTYMISONGELMAT



Neuropsykologisten kuntoutus- ja ohjauskäyntien (yht. 10 kertaa ajalla 8-12/2013) yhteenveto:

Kuva 7

Neurologi Helena Huhmar:

Kuva 8

Yleislääketieteen erikoislääkäri Hilkka Tirkkonen:

Kuva 9

POTILAAN HOIDON JA KUNTOUTUKSEN JATKOSUUNNITELMAT


Selän hoidon ja kuntoutuksen suunnitelmat

20.5. 2014 fysiatrian erikoislääkäri Seppo Villanen suosittaa hakeutumaan reumatologille eli reumalääkärille selkärankareuman ”hyvinkin selvän löydöksen” perusteella:

Kuva 10
(sacroiliitti: ristiselän ja suoliluun välinen tulehdus. Jos röntgenkuvassa ja/tai MRI:ssä todetaan sakroiliitti se yleensä riittää varmistamaan selkärankareuma-diagnoosin)

Hilkka Tirkkosen jatkosuunnitelma potilaalle selän suhteen 14.4. 2014:

Kuva 11

Potilaan niskan funktionaalisen MRI:n eli fMRI:n tulokset, 19.10.2011:

”Alarligamenteissa on molemmin puolin kirkassignaalisuutta sekä T2 että FLAIR-sekvenssissä viitaten rupturoitumiseen.”(Ruptuura: repeämä, dysfunktio= toimintahäiriö)

Kuva 12a

Neurologi Helena Huhmareen näkemys fysioterapiasta potilaan tapauksessa, 23.6.2014:

Kuva 12

Hilkka Tirkkosen näkemys fysioterapiasta potilaalle 14.4. 2014 on kuitenkin lihaskuntopainotteinen ja hän on sitä mieltä, että ”pää ja niska kestävät kyllä tavanomaisen kuorman”:

Kuva 13

Neurologian erikoistuvan lääkärin Minna Rusasen 28.1. 2014 päivätty hoito- ja kuntoutussuunnitelma kokonaisuudessaan on seuraavanlainen:

Kuva 21

Tohtori Tirkkonen päätyy kuitenkin aktiivifysioterapian lisäksi vain ohjaamaan potilaan mielenterveystoimistoon:

Kuva 22

Tohtori Tirkkosen näkemys potilaan tarvitsemasta kuntoutuksesta on siis sellainen fysioterapia, jonka neurologi on ehdottomasti kieltänyt vahingollisena, sekä potilaan ohjaaminen mielenterveystoimistoon.

POTILAAN HAITTALUOKKA

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama haittaluokitus:

Haittaluokka 11-12: Sairauden vaatima hoito aiheuttaa suurta rasitusta ja toisen henkilön säännöllistä apua tai valvontaa.

Esimerkiksi:

• Kykenee vain hyvin kevyeen tai rajoitettuun toimintaan.

• Voi liikkua vain lyhyitä matkoja kerrallaan apuneuvon turvin.

• Sairauskohtauksia esiintyy hoidosta huolimatta toistuvasti ja oireiden aikana on toimintakyvytön.

• Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaidot ovat puutteellisia.

• Monimutkaisten tehtävien suorittaminen tai koordinaatiota edellyttävät liikesuoritukset ovat vaikeutuneet, minkä takia tarvitsee jossain määrin, esimerkiksi viikoittain, toisen henkilön apua tai ohjausta ja valvontaa itsestä huolehtimisessa ja apua kodin ulkopuolisessa asioinnissa (kauppa, pankki- ja viranomaisasiat).

Kuva 19

Neurologi Helena Huhmareen arvio potilaan haittaluokasta:

Kuva 20

AKTIIVINEN JA POSITIIVINEN ASENNE PARANTAA AIVOVAMMANKIN – VAI PARANTAAKO?

Huippuneurologi Helena Huhmareen diagnoosit potilaasta:

T90.5. Aivovamman jälkitila
T91.8 Kaularankavamman jälkitila

”Tvalla on siis useiden tapaturmien yhteisvaikutuksena kumuloitunut aivo- ja kaularankavamma. Traktografiassa kuvantuu aivojen valkean aineen ratojen laaja vaurio.”

Kuva 5

Yleislääketieteen erikoislääkäri Hilkka Tirkkosen näkemys ja diagnoosit samasta potilaasta:

M54.5 Lanneselän kipu
M50.3 Muu kaularangan välilevyrappeuma
F32.0 Lievä masennustila

”Korostan sitä, että nyt tarvitaan sitkeyttä ja peräänantamattomuutta, vain yksi tie eli ylöspäin tästä moninaisesta sairastamisestaan on, eli aktiivinen ja positiivinen asenne.”

Kuva 6

LUKIJAN OMAT PÄÄTELMÄT


Kerro meille kommenteissa mielipiteesi asiaan! Kumpaan suuntaan kallistuisit? Onko tohtori Tirkkonen oikeassa määrätessään huippuneurologin ehdottomasti kieltämää fysioterapiaa potilaalle ja ohjatessaan potilaan samalla mielenterveystoimistoon? Vai ovatko potilasta tutkineet neurologit oikeilla jäljillä?

Hans Kallbergin tapaus, osa 2 – Hansin tuoreimmat kuulumiset

Hans Kallbergin koko omaisuus (Kuva:Tuula Kallberg)

Kahdessa työtapaturmassa loukkaantunut aivo- ja niskavammainen Hans Kallberg jatkaa taistelua toimeentulostaan. Keväällä hän möi koko irtaimistonsa pois pystyäkseen maksamaan asuntonsa vuokran. Jäljellä ovat enää koira, läppäri, telkkari ja petivaatteet. Hansin omat vaatteet mahtuvat matkalaukkuun.

Asunnossa on nyt kaksi huonetta tyhjillään. Vuokranmaksun lisäksi Hansilla on riittänyt vaikeuksia toimeentulotuen saannin kanssa. Sosiaalitoimisto eväsi tuen, koska Hansin tilillä oli vielä rahaa edelliseltä kuukaudelta. Tämä raha oli summa, jonka Hansin vaimo Tuula oli lainannut hänelle ja jonka Hans maksoi takaisin. Eli oikeasti koko summaa ei edes ollut Hansin tilillä. Tuula teki valituksen, minkä seurauksena Hans saikin tukea muutaman sadan euron edestä. Ongelmat eivät loppuneet tähän. Hans tarvitsi uudet silmälasit, jotka sosiaalitoimisto kieltäytyi maksamasta. Perusteluna oli, että silmälaseihin ei saa tukea kuin pitkäaikaisasiakas. Toimeentulolaista ei moista kohtaa löytynyt, joten vaimo Tuula teki jälleen valituksen. Sosiaalitoimisto suostui lopulta maksamaan silmälasit, mutta vaati kuitiksi silmälääkärin suosituksen uusista laseista. Silmälääkäri kuitenkin sanoi, etteivät lääkärit ota kantaa tällaiseen.

Hansin näkö ei ole huonontunut, mutta hänen näkökentästään löytyi silmälääkärin vastaanotolla häikkää. Lääkäri ei osannut sanoa mistä se johtuu.

“No, tietenkin se johtuu aivovammasta. Osa lääkäreistä on aivan ulalla, miten voi olla noinkin vammainen mies ja kuvissa ei näy mitään.”, sanoo Tuula Kallberg.

Silmälasit Hans lopulta sai kahden valituksen jälkeen, kun häntä oli ensin juoksutettu kolmen optikon ja silmäpolin pakeilla. Hän joutui silti maksamaan 20 prosenttia lasien hinnasta omasta pussistaan.

Hans on saanut sairaanhoitopiiriltä lainaksi painehoitopatjan ja invamopon. Mopolla hän on körötellyt kirjastoon päästäkseen nettiin; omaan liittymään ei ole enää varaa. Nyttemmin käytössä on ollut myös Tuulan kone ja nettiliittymä. Voimat eivät enää oikein riitä mopoiluunkaan.

Hans suunnittelee parhaillaan muuttoa Etelä-Eurooppaan, ehkä Kreikkaan tai Espanjaan. Suomen kylmyys sotkee jo ennestäänkin huonoa aineenvaihduntaa ja verenkiertoa. Lämmön lisäksi Välimeren maissa houkuttelee edullinen hintataso. Pienellä eläkkeelläkin pärjää.

Hansilla todettiin kahden työtapaturman jälkeen – hoidossa tapahtuneiden virheiden vuoksi aivan liian myöhään – vaikea aivo- ja niskavamma. Hän käyttää jatkuvasti niskatukea ja kärsii kovista kivuista sekä hermosto-oireista.

Kuntoutuminen on hankalaa, kun toimeentulosta on päivittäin huoli. Hans hävisi ensimmäisen taistelunsa vakuutusyhtiötä vastaan, nyt kierros on alkamassa uudelleen alusta. Uusi korvaushakemus on lähetetty vakuutusyhtiölle pari viikkoa sitten.

Nyt Hansilla on taistelussa apunaan asianajaja.

Lisää Hansin tapauksesta netissä:

YLE: "Jäljellä seinät ja koira" – korvauksitta jäänyt aivo- ja niskavammainen Hans möi kaiken

YLE: Vakuutusyhtiö "ihmeparansi" – aivo- ja niskavammainen Hans on pian koditon

Studio55.fi: Aivovamman saanut yrittäjä taistelee toimeentulosta: "Olen elänyt parilla sadalla eurolla kuussa"
Kansan Uutiset: TE-toimisto tulkitsi työttömän yrittäjäksi

Vakuutusoikeus ja muutoksenhakulautakunnat - missä kunnolliset päätöksen perustelut? (Case Esimerkki 02)

ESIPUHE

Tässä artikkelisarjassa keskitytään esittelemään muutoksenhakuelimien antamia todellisia päätöksiä sairastuneiden tai vammautuneiden ihmisten sairauspäiväraha- ja muihin vastaaviin tukihakemuksiin.

Kun sairas tai vammautunut ihminen menettää joko väliaikaisesti tai kokonaan työkykynsä, hän ei pysty palkkatyöllä enää ansaitsemaan toimeentuloaan. Hänen ainoa tulonlähteensä tällöin on sairauspäiväraha ym. vastaavat tuet, jotka on tarkoitettu ihmisten perustoimeentulon varmistamiseen. Jos tämä perustoimeentulo evätään, jää sairastunut tai vammautunut ihminen joko kokonaan ilman tuloja tai elämiseen riittämättömien minimaalisten korvausten varaan, monesti köyhyysrajan alapuolelle. Monet menettävät myös asuntonsa tällaisessa taloudellisessa ahdingossa.

Tästä syystä on aiheellista tutkia, onko muutoksenhakuelimien toiminta lainmukaista ja toimiiko järjestelmämme niin kuin sen sivistysvaltiossa voisi olettaa toimivan. Tässä artikkelisarjassa esitellään todellisia päätöksiä ja keskitytään siihen, onko ne perusteltu selkeästi ja lakien edellyttämällä tavalla. Mikäli perustelut eivät ole riittävän selkeitä ja informatiivisia, on hakijan käytännössä mahdotonta valittaa päätöksestä, koska hän ei voi tietää mihin seikkoihin hylkäävä päätös perustuu. Siitä syystä puutteelliset tai ympäripyöreät perustelut päätöksissä polkevat suomalaisten  perustuslaillisia oikeuksia ja oikeusturvaa.

Laillista vai ei - LUKIJAN OMAT PÄÄTELMÄT?

Oikeuskansleri on omassa ratkaisussaan korostanut ”tarkan perustelun” ja ”huolellisen perustelemisen” tärkeyttä lainkäytössä (esitelty myöhemmin tässä kirjoituksessa). Lisäksi oikeuskanslerin mukaan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ”säännöksen sanamuoto vaatii ehdottomasti ilmaisemaan sekä seikat että selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisuun”. Lisäksi todistusharkinta on kerrottava sisältäen ainakin ”päättelyketjun, arvostelmat ja todennäköisyysharkinnan”.

Tässä artikkelissa esiteltyjen päätösten (Case 02) perustelut pähkinänkuoressa:

TAPATURMA-ASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA – Päätös 15.9. 2011

PERUSTELUT:

”Esitetyn uudenkin selvityksen (E-lääkärinlausunto 20.12. 2007 ja sairauskertomus 13.11. 2010) perusteella P:n tapaturmavammoista johtuva työkyvyn alentuma on edelleen 20% 21.11.2003 alkaen. Työkyvyn alentumaa arvioitaessa ei ole otettu huomioon selkäytimen onteloa kaularangassa ja niskakipua, joista on jo evätty korvaus aiemmin. Myöskään P:llä todettu migreeni ei ole korvatun tapaturman seurausta.

Tapaturmavammoista johtuva 20%:n työkyvyn alentuma huomioon ottaen voidaan katsoa, että P olisi vähäisellä haitalla pystynyt jatkamaan entisiä eräoppaan tehtäviä. Tapaturmavammojen johdosta P:lle ei ole aiheutunut ammatillisen kuntoutuksen tarvetta.”

VAKUUTUSOIKEUDEN PÄÄTÖS SAMAAN ASIAAN – Päätös 21.8. 2012

PERUSTELUT:

”Vakuutusoikeus hyväksyy tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut.”

Arvoisa lukija, luettuasi tässä artikkelissa myöhemmin esitetyt säädökset ja oikeuskanslerinkin perustelut, oletko sitä mieltä, että tässä tapauksessa Tapla (Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta) ja Vakuutusoikeus ovat noudattaneet yleisen oikeuskäytännön vaatimusten mukaisia ”huolellisen ja tarkan perustelemisen” vaatimuksia? 

Entä onko mielestäsi laillista, että Vakuutusoikeus ei perustele ratkaisuaan lainkaan, vaan vain "hyväksyy" lautakunnan päätöksen perustelut?

Entä onko laillista, että kuntoutuspäätöksen tekeminen kestää kolme vuotta?

Kerro meille kommenteissa mielipiteesi asiaan!

KOKO ARTIKKELI

LAKIKATSAUS - muutoksenhakuelimet ja kansalaisen oikeusturva

Lainsäädännössä suomalaiselle on jo perustuslaissa taattu oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa tai muun virallisen instanssin toimesta ”asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä”. 

Perustuslaissa taataan kansalaiselle oikeus saada asiansa tuomioistuimen tai muun ”riippumattoman lainkäyttöelimen” käsiteltäväksi. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja prosessin hyvä hallinto taataan lailla. Lisäksi kansalaiselle luvataan perustuslaissa oikeus ”tulla kuulluksi ja saada perusteltu päätös” asiassaan.

Perustuslain 21 §:ssä asia kuvataan näin:

"Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla."

OIKEUS SAADA PÄÄTÖKSILLE KUNNOLLISET PERUSTELUT

Lisäksi Hallintolainkäyttölaissa säädetään toiminnasta hallintotuomioistuimissa ja ”muutoksenhakuasioita käsittelemään perustetuissa lautakunnissa”. Tätä lakia siis sovelletaan sekä Vakuutusoikeuden että Somlan ja muiden muutoksenhakulautakuntien toimintaan.

Hallintolainkäyttölain 53 §:ssä säädetään päätöksen perustelemisesta seuraavaa:

”Päätöksen perusteleminen

Päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.”

ESIMERKKITAPAUS (Case Esimerkki-02)

Tarjoamme nyt lukijalle mahdollisuuden tehdä itse omat päätelmänsä TODELLISEN TAPAUKSEN eli Esimerkki-02:n asiakirjojen perusteella. Tässä sarjassa esittelemme jatkossa lisää näitä päätöksiä ja niiden ”perusteluja”.

Henkilö P on entinen eräopas. Hänen oma kuvauksensa ja mielipiteensä työnsä vaativuudesta ja omasta kunnostaan:

"Ammatti ja työt on sellaisia, ettei niitä tehdä edes 'vähäisellä haitalla'. Täytyy olla kovassa iskussa joka sekunti, kun on vastuussa toisten hengestä ja terveydestä esim. viikon tunturivaelluksilla. Tein myös seikkailuohjaajan töitä ja siellä esim. köysilaskeutumisia kalliolta. Tarvii olla pälli selvänä, että oli just oikeat solmut köysissä. Tuskin olisi vakuutukset korvanneet asiakkaiden vammoja, kun ohjaaja olisi ollut sellaisessa lääkepöllyssä."

P:n VALITUS TAPLAAN VAKUUTUSYHTIÖN PÄÄTÖKSESTÄ – 23.1.2011

TAPATURMA-ASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA – Päätös 15.9. 2011

PERUSTELUT:

”Esitetyn uudenkin selvityksen (E-lääkärinlausunto 20.12. 2007 ja sairauskertomus 13.11. 2010) perusteella P:n tapaturmavammoista johtuva työkyvyn alentuma on edelleen 20% 21.11.2003 alkaen. Työkyvyn alentumaa arvioitaessa ei ole otettu huomioon selkäytimen onteloa kaularangassa ja niskakipua, joista on jo evätty korvaus aiemmin. Myöskään P:llä todettu migreeni ei ole korvatun tapaturman seurausta.

 Tapaturmavammoista johtuva 20%:n työkyvyn alentuma huomioon ottaen voidaan katsoa, että P olisi vähäisellä haitalla pystynyt jatkamaan entisiä eräoppaan tehtäviä. Tapaturmavammojen johdosta P:lle ei ole aiheutunut ammatillisen kuntoutuksen tarvetta.”

P:n vastaselitys Tapiolan Vakuutusoikeudelle antamaan lausuntoon – 9.11. 2011

”Haluan tuoda esille Tapiolan lausunnossa olevat ainakin kolme hyvän vakuutustavan ja hyvän hallinnon vastaista asiaa. Ja taitavatpa olla myös lainvastaisia, jos tutkitaan eduskunnan oikeusasiamiehen tekemiä ratkaisuja vuosien varrelta.”

VAKUUTUSOIKEUDEN PÄÄTÖS SAMAAN ASIAAN – Päätös 21.8. 2012

PERUSTELUT:

”Vakuutusoikeus hyväksyy tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut.”

APULAISOIKEUSKANSLERIN PÄÄTÖS 27.03.2014 – Dnro OKV/13/50/2012

Eräässä vastaavaa käsitelleessä päätöksessään oikeuskansleri toteaa seuraavaa:

"Lain 53 §:n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.

Hallintolainkäyttölakia koskevan hallituksen esityksen (HE 217/95 vp) yksityiskohtaisten lain 53 §:ää koskevien perustelujen mukaan päätöksen perusteleminen on tärkeää ennen kaikkea asianosaisten oikeusturvan kannalta. Esityksen mukaan asianosaisen on saatava tietää, mitkä seikat ovat johtaneet häntä koskevaan ratkaisuun. Esityksen mukaan tarkat perustelut lisäävät luottamusta lainkäyttöviranomaisiin. Säännöksen tarkoituksena olisi esityksen mukaan tähdentää huolellisen perustelemisen tärkeyttä lainkäytössä ja tarvetta kehittää perusteluja.

Oikeuskirjallisuudessa on hallintolainkäyttölain 53 §:stä todettu muun muassa, että säännöksen sanamuoto vaatii ehdottomasti ilmaisemaan sekä seikat että selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Seikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tavallisesti konkreettista tosiseikkaa ja selvityksillä tarkoitetaan sitä aineistoa, johon ratkaisun perusteena oleva seikka nojautuu. ”Selvityksissä on kysymys todistusharkinnan ilmaisemisesta sisältäen ainakin implisiittisesti myös päättelyketjun, arvostelmat ja todennäköisyysharkinnan.”

Edelleen oikeuskirjallisuudessa on todettu, että perustelujen tulee olla tosiasiaperusteluiltaan avoimia sekä tosiseikkojen selostuksen että näytön tai todisteiden arvioinnin puolesta. ”Tosiasiat on esitettävä perusteluissa konkreettisesti, millä on erityinen merkitys todistusharkinnan ilmaisemisessa. Perusteluissa on vältettävä yleisluontoisia, erittelemättömiä ja tarkemmin mihinkään viittaamattomia lausumia kuten ”asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan” tai  ”asiassa muutoin saatu selvitys huomioon ottaen.”

Edelleen oikeuskirjallisuudessa on todettu, että perustelujen analyyttisyyden vaatimusta tehostaa myös HLL 51.1 §:n lause, jonka mukaan ”Valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa”. (Veijo Tarukannel, Heikki Jukarainen; Oikeudenkäynti hallintotuomioistuimessa, 3. painos, Saarijärvi 2000, s. 292-293)

LISÄÄ TIETOA AIHEESTA

APULAISOIKEUSKANSLERIN PÄÄTÖS 27.03.2014 – Dnro OKV/13/50/2012
YLE 8.8. 2012: Oikeusprofessori arvostelee vakuutusoikeuden päätösten perusteluja
Kansanedustaja Maria Tolppanen: Vakuutuslääkärillä käsittämätön valta
Suomen Asianajajaliitto 7.3. 2011: Asianajajaliitto huolissaan vakuutusoikeuden ratkaisuista

Selkäkipujen alkusyyn diagnosoinnin vaikeudesta - tutkimustietoa

Stuart M. McGill, Professor

Director, Spine Biomechanics Laboratory
University of Waterloo, Ontario, Canada

Professori Stuart McGill kyseenalaistaa kirjassaan näkemyksen siitä, että 85 % alaselkäkiputapauksista on idiopaattisia eli niille ei ole olemassa mitään selvästi osoitettavissa olevia patoanatomisia syitä. Hänen mukaansa kyse on siitä, että niitä on vaikea löytää tai niitä ei osata diagnosoida tai käytetään riittämättömiä tutkimusmenetelmiä.

Näkemyksensä tueksi hän esittää mm. seuraavaa:

• Esimerkiksi Jonsson (1991) ja Tailor, Twomey ja Corker (1990) ovat osoittaneet, että monet murtumat ja rustorepeämät eivät ole näkyneet röntgen-kuvissa, vaikka kuolemanjälkeisissä ruumiinavauksissa ne on voitu havaita.

• Samoin Schwarzer tutkimusryhmineen (1995) on osoittanut, että sama pitää paikkansa tietokonetomografian eli CT-kuvien suhteen.

• Lisäksi Yingling ja McGill (2000) ovat osoittaneet, etteivät eläinkokeissa aiheutetut tuoreet murtumat ja nivelvauriot ole olleet havaittavissa radiologisin tutkimusmenetelmin.

Lisäksi McGill toteaa, että sen sijaan puudutuspistoksella on kaksoissokkotestissä pystytty osoittamaan, että sillä voidaan luotettavasti osoittaa fasettinivelen olevan usein kivun lähde (Bogduk, 1996 ja Lord, 1996). Lisäksi puudutuspistos-tekniikkaa hyväksikäyttäen on voitu osoittaa selvä korrelaatio välilevyperäisen kivun ja välilevyn annuluksen (=pintakerros) kolmannen asteen mikrorepeämien välillä (Vanharanta, 1987 ja Moneta, 1994). Professori McGill toteaa, että suurin osa lääkäreistä tuskin havaitsisi näitä syvällä välilevyn kuorikerroksessa eli annuluksessa sijaitsevia mikrorepeämiä.

Professori Bogduk tutkimusryhmineen (1996) toteaa raportissaan, että 

"Mikäli riittämättömiä testejä kuten EMG (lihasten sähköisen toiminnan tutkiminen) ja kuvantamistutkimukset käytetään, suurimmassa osassa tapauksia mitään syytä ei löydetä. Tämä antaa helposti sen virheellisen kuvan, että mitään vikaa ei ole löydettävissä."

(Lähde: Low Back Disorders Evidence-Based Prevention and Rehabilitation (2nd edition), 2007, Stuart McGill)

LUE LISÄÄ:

Niska- ja selkävaivat -foorumi: Tieteellisiä faktoja selästä ja selkäkivuista

Spine Health -sivusto

 Stuart McGill ja virheelliset käsitykset selästä ja selkävaivoista: