Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vakuutuslääkäri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vakuutuslääkäri. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

HÄLYTYS! – Vakuutusoikeus muuttumassa maksulliseksi?

Maksaisitko Sinä vakuutusoikeuden, ilman tosiasiallisia perusteluita olevasta, hylkäävästä päätöksestä 250-500 €? Entä maksaisitko ilman tosiasiallisia perusteluita olevasta; hylätystä valituslupahakemuksesta korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen 500 €?

Ja pystyisitkö maksamaan, jos olisit joutunut olemaan sairastumisen tai vammautumisen myötä poissa työelämästä ja pahimmillaan ilman tuloja vakuutusoikeuskäsittelyä edeltävien muutoshakemuslautakuntien kielteisten päätösten takia?


Tässä mielipidekirjoituksessamme käsittelemme asiaa sairastuttuaan vuosien pituisiin vakuutustaisteluihin; ilman omaa syytään, juuttuneiden henkilöiden näkökulmasta.



KIRJOITUKSEN SISÄLLYSLUETTELO
Miksi tuomioistuinmaksulaki toteutaan myös vakuutusoikeudessa?
Tuomioistuinmaksulaki hallitusohjelmassa - ei mainintaa vakuutusoikeudesta
Tuomioistuinmaksulain julkitulo (hallituksen esitys he 29/2015)
Tuomioistuinmaksulain uutisoinnista tiedotusvälineissä
Tuomioistuinmaksulain esityksessä oleva hintataulukko
Julkinen keskustelu tuomioistuinmaksulain vaikuttavuudesta käyntiin
Kontradiktorinen periaate puuttuu vakuutusoikeusjärjestelmästä edelleen



KOKO KIRJOITUS



MIKSI TUOMIOISTUINMAKSULAKI TOTEUTAAN MYÖS VAKUUTUSOIKEUDESSA?


1. Hallitus pyrkii leikkaamaan vakuutusoikeuteen tulevien valitusten määrää aggressiivisesti.
- heikossa taloudellisessa tilanteessa oleva henkilö ei uskalla viedä valitustaan eteenpäin.
- korkea hinta toimii ennakkopelotteena, vaikka edelleen valittaminen on ilmeisen perusteltua.

2. Hallitus pyrkii leikkaamaan korkeimpaan oikeuteen ja hallinto-oikeuteen tulevien valituslupahakemusten määrää aggressiivisesti.
- heikossa taloudellisessa tilanteessa oleva henkilö ei uskalla viedä valitustaan eteenpäin.
- korkea hinta toimii ennakkopelotteena, vaikka valitusluvan hakeminen on ilmeisen perusteltua.

3. Hallitus pyrkii leikkaamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) menevien valitusten määrää aggressiivisesti.
- mikäli kansallisia muutoksenhakukeinoja ei viedä loppuun asti; esimerkiksi vakuutusoikeuteen; niin henkilö ei voi enää välttämättä tehdä valitusta EIT:een.
- korkea hinta toimii ennakkopelotteena, vaikka valituksen tekeminen EIT:lle oikeusprosessissa toteen osoitettavissa olevista lainvastaisuuksista on ilmeisen perusteltua.
- valitusten määrän aggressiivisella pienentämisellä saadaan kiillotettua Suomen julkisuuskuvaa.
- jolloin Suomen ei tarvitse korjata tiedossa olevia epäkohtia, koska niistä ei enää valiteta.




TUOMIOISTUINMAKSULAKI HALLITUSOHJELMASSA - EI MAININTAA VAKUUTUSOIKEUDESTA

Syvässä hiljaisuudessa hallituksen esitys tuomioistuinlaiksi on nyt loppusuoralla. Halutessaan hallitus voi viedä jutun läpi nopeastikin, sillä perussuomalaiset, keskusta ja kokoomus ovat siihen hallitusohjelmassaan sitoutuneet. Tosin esimerkiksi vakuutusoikeus on jätetty hallitusohjelmassa mainitsematta:

”12 SISÄ- JA OIKEUSASIAT SEKÄ MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN LINJAUS
Oikeusasiat Suomessa oikeusturva toteutuu tehokkaasti ja rangaistukset vastaavat yleistä oikeustajua
Oikeusprosesseja nopeutetaan ja mahdollistetaan tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviin. Lyhennetään tuomioistuinten käsittelyaikoja muun muassa joustavoittamalla tuomioistuinten kokoonpanosäännöksiä, kehittämällä Korkein hallinto-oikeus aidoksi ennakkoratkaisutuomioistuimeksi sekä rajaamalla valitusoikeuksia huomioon ottaen perustuslaista ja ihmisoikeussopimuksista tulevat reunaehdot.

Tuomioistuinprosessien tehostamisen yhteydessä korotetaan oikeudenkäyntimaksuja, siirretään riidattomat asiat pois tuomioistuimista ja kehitetään tuomioistuinprosessien ulkopuolisia riidanratkaisumenettelyjä. Tuomioistuinprosessien digitalisoimista edistetään muun muassa sähköistämällä syyttäjälaitosten ja yleisten tuomioistuimien toiminnanohjausta ja dokumentinhallintaa sekä lisäämällä videokuulemisen käyttöä.”
Lähde: Hallitusohjelma 27.5.2015 sivut 34 ja 35 (ei mainintaa vakuutusoikeudesta)




TUOMIOISTUINMAKSULAIN JULKITULO (Hallituksen esitys HE 29/2015)

Suurelta yleisöltä piilossa pysynyt tuomioistuinmaksulaki; ponnahti tämä SAK:n 7.10.2015 päivätyn, blogikirjoituksen kautta julkisuuteen. Lämpimät kiitokset asian huomanneille ja siitä meitä vinkanneille. 

SAK 07102015_Oikeudenkäyntimaksujen rajut korotukset uhkaavat oikeusturvaa_PÄÄLAKIMIES TIMO KOSKINEN


https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/oikeudenkayntimaksujen-rajut-korotukset-uhkaavat-oikeusturvaa-2015-10-07

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteyttää SAK:n kannan vakuutusoikeudesta näin:
” Hallituksen esityksessä on pohdittu myös vakuutusoikeuden nykyisin maksuttoman valitusmenettelyn muuttamista maksulliseksi.

– SAK:n kanta tähän on selkeä. Esimerkiksi tapaturma- ja ammattitautiasioihin liittyvien valitusten tulee jatkossakin olla aina hakijalle maksuttomia, SAK:n päälakimies toteaa.”




TUOMIOISTUINMAKSULAIN UUTISOINNISTA TIEDOTUSVÄLINEISSÄ

Tuon SAK:n uutisen kautta päästiin kiinni tähän Kansan Uutisten kertomaan lisätietoon aiheesta.

Kansan Uutiset 07102015_Hallitus esittää rajuja korotuksia oikeudenkäyntien maksuihin_Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström
”Oikeudenkäyntimaksu otetaan käyttöön myös vakuutusoikeudessa, jossa nyt ei peritä lainkaan käsittelymaksuja. Maksuttomina säilyvät kuitenkin vakuutusoikeuden vuosittain ratkaisemat noin 6 000—7 000 asiaa, joista suurimmassa osassa on kyse vähävaraisten muutoksenhakijoiden oikeudesta perustoimeentulon turvaavaan etuuteen.”






TUOMIOISTUINMAKSULAIN ESITYKSESSÄ OLEVA HINTATAULUKKO

Hallituksen esityksessä (HE 29/2015) oleva hintataulukko näyttää tältä. Huomionarvoista on etenkin se, että vakuutusoikeuden kohdalla hallituksen esittämät hinnan korotukset ovat jättimäisen suuria. Nykyisin 0 euroa. Mikäli hallituksen esitys menee eduskunnassa muutoksitta läpi, niin vakuutusoikeuden tuomioistuinkäsittelymaksu tulee olemaan 250-500 euroa!

HE 29_2015_Tuomioistuin maksulaki_VAKUUTUSOIKEUS maksut_08102015_sivu 25

Taulukon lähde on tässä https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150029.pdf


Tämä työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmin/ps. johtama lakihanke on siirtynyt 6.10.2015 alkaen; eduskunnan lakivaliokunnan käsittelyyn. Hallituksen esityksen tunnus on HE 29/2015. 


- mikäli eduskunnan osoite ei jostain syystä toimi, niin tee uusi haku asiakirjatunnuksella.


JULKINEN KESKUSTELU TUOMIOISTUINMAKSULAIN VAIKUTTAVUUDESTA KÄYNTIIN

Koska lakihanketta ja sen vaikuttavuutta tunnetaan sen kohderyhmien piirissä huonosti, niin haluamme synnyttää aiheen ympärille laajaa julkista keskustelua.

Heitämmekin ilmoille muutamia avoimia kysymyksiä, koskien vakuutusoikeutta:

Tuomioistuinmaksulaki - hankkeen yksi tarkoituksista on kuulemma karsia pois turhia valituksia vakuutusoikeudesta:

1. Kuka määrittelee, mikä on turha valitus?
2. Entä kuka määrittelee tuon Kansan Uutisten mainitseman; vähävaraisiin kuuluvien kriteerit?
3. Miten edellä mainitut asiat tulevat kirjatuiksi tuomioistuinmaksulakiin?

Eikä tässä vielä kaikki.





KONTRADIKTORINEN PERIAATE PUUTTUU VAKUUTUSOIKEUSJÄRJESTELMÄSTÄ EDELLEEN


Vuosien ajan on ollut puhetta kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän uudistamisesta. Kokonaisuudistus tuleekin toteuttaa yhtä aikaa; ensimmäisen asteen lautakuntien ja vakuutuslääkärijärjestelmän (sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa) sekä vakuutusoikeuden (oikeusministeriön alaisuudessa) osalta.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteyttää koko vakuutusoikeus-järjestelmän pääongelman:

”Hallitus perustelee oikeudenkäyntimaksujen korotusesitystä muun muassa sillä, että ne ennaltaehkäisevät valitusten tekemistä. Timo Koskisen mielestä valituksia estettäisiin parhaiten käsittelemällä asiat ensimmäisessä oikeusasteessa perusteellisesti ja joutuisasti.
– Parhaimpien tuomareiden pitäisi olla ratkaisemassa oikeusjuttuja jo ensimmäisessä asteessa, ei vasta muutoksenhakuasteissa. Korkeiden maksujen sijaan turhia valituksia tulee estää laadukkaalla oikeudenkäytöllä.” Lähde: SAK blogi 7.10.2015




Kontradiktorinen periaate lyhyesti:
” Asianosaisten kuulemisen tulee tapahtua tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kontradiktorinen periaate takaa asianosaisten tasa-arvon, ns. aseiden yhtäläisyyden (equality of arms), oikeusprosessissa. Kummallakin osapuolella on oltava tilaisuus esittää mielestään oleellisia seikkoja ja vaatimuksia tuomioistuimelle sekä lausua toisen osapuolen vastaavasti esittämistä asioista.” Lähde: Minilex

Kontradiktorinen periaate ei toteudu esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka on työtapatapaturma- ja ammattitautiasioissa ensimmäisen asteen tuomioistuin. Käsittely sielläkin tapahtuu kirjallisesti ja suljetusti. Ja hylkääviä päätöksiä tehdään edelleen ilman tosiasiallisia perusteluita.

Joten tule Sinäkin seuraamaan tätä lakihanketta, joka liittyy osaltaan pohjoismaisen oikeusvaltioperustan hitaaseen murentamiseen. Ja vinkkaa meille tähän blogikirjoitukseen tai ÄSV - Facebookiin huomioistasi. Vain yhdessä toimien voimme huomata enemmän.

ÄSV:n VOT-työryhmä 2015 






LINKKEJÄ JA TAUSTATIETOA


Esimerkkejä muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden lain vastaisesti perustelemattomista päätöksistä:



Taustaa kohta kolmeen:

”Pääsääntöisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voi vedota sen jälkeen kun mahdolliset kansalliset muutoksenhakukeinot on käytetty.”
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92704#.Vh-EvCuQlvo

Hallitusohjelma 27.5.2015 sivut 34 ja 35
https://suomi2017.files.wordpress.com/2015/06/hallitusohjelma_27052015.pdf


OIKEUSMINISTERIÖN MIETINTÖ 4/2015 TUOMIOISTUINMAKSULAIKSI
Oikeusministeriön sivulla kerrotaan 22.1.2015 julkaistusta mietinnöstä seuraavaa:
”Mietinnössä ehdotetaan, että tuomioistuinmaksujen tasoa korotetaan ja että maksutta käsiteltävien asiaryhmien määrää vähennetään merkittävästi.

Maksut esitetään otettaviksi käyttöön tietyin osin myös vakuutusoikeudessa. Maksusta voisi edelleen vapautua vähävaraisuuden perusteella.”


Lähde:
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1421752832824.html

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Kaikki pysähtyi kärrynpyörään jumppatunnilla – lue 11-vuotiaan taistelu Kelaa vastaan


 
Elsi Huttunen ei tule toimeen ilman pyörätuolia. Kuva: Miia Huttunen

11-vuotias Elsi Huttunen teki kärrynpyörää, kun toinen tyttö törmäsi häneen kohtalokkain seurauksin. Elsillä on vaikea niskavamma, jonka vuoksi hän ei voi käydä koulua. Kelan mukaan tytön oireilu on osin psyykkistä.

(Tämä artikkeli on YLE:n omaisuutta ja alun perin julkaistu täällä. Artikkeli julkaistaan kokonaan uudelleen blogissamme YLE:n luvalla)


Oli tavallinen koulupäivä viime syksynä, tarkalleen ottaen liikuntatunti. 11-vuotias Elsi Huttunen lähti tekemään kärrynpyörää ja oli jalat ylhäällä, kun toinen tyttö törmäsi häneen vahingossa.
– Tasapaino petti sillä seurauksella, että tyttö tuli otsa edellä lattiaan ja niska vääntyi. Samaan aikaan jalat olivat vielä ylhäällä, kertoo Elsin äiti Miia Huttunen.
Tutkimuksissa selvisi, että tytön ylimmät niskanikamat ovat kiertyneet suhteessa toisiinsa. Lisäksi niskanikamat olivat osuneet selkäytimeen. Vammojen seurauksena tytön elämä muuttui peruuttamattomasti.

Rautakangesta veltoksi

Vielä puoli vuotta tapaturman jälkeen Elsin oireet vaihtelevat päivittäin. Jotkut päivät kuluvat kokonaan pyörätuolin varassa. Tytöllä on raajoissa pakkoliikkeitä sekä hengitys- ja nielemisvaikeuksia.
Kun Elsi katsoo vasemmalle, häneltä pettää tasapaino.
– Miia Huttunen

– Välillä lihakset jännittyvät niin, että tyttö on kuin rautakanki. Toisena päivänä raajat ovat ihan vetelänä, kuin neliraajahalvaantuneella.
Elsillä on myös vaikeuksia puheentuotossa. Välillä hän ei pysty puhumaan lainkaan tai puheesta ei saa selvää. Lisäksi silmissä ja korvissa on yliherkkyyttä.
– Kun Elsi katsoo vasemmalle, häneltä pettää tasapaino sekä istuallaan että seisaallaan. Kuulossa on se ongelma, että joko hän ei kuule mitään tai kuulo herkistyy.

Rehtori teki lastensuojeluilmoituksen

Koulussa Elsi ei voi käydä, joten omaishoitajana toimiva äiti on opettanut häntä kotona.
– Hän pystyy lukemaan, mutta kun samaan aikaan pitäisi ajatella ja kirjoittaa, yhtälö on mahdoton. Opetan häntä 15 minuuttia kerrallaan niin, että Elsi on pitkällään sohvalla.
Huttusilla on ollut tapaturmasta lähtien vaikeuksia Elsin kouluasioissa Kuopion kaupungin kanssa. Kaupungin mukaan kouluun pitäisi mennä ja henkilökohtainen avustaja myönnetty.
– Avustaja ei takaa sitä, että koulunkäynti onnistuu. Kouluun paluuta on yritetty, mutta se on jouduttu lopettamaan kesken.
Elsi haluaa aina tulla mukaan kaikkiin tapaamisiin. 11-vuotias ei ole tyhmä.
– Miia Huttunen

Koulun puolelta kiista on kärjistynyt siihen, että rehtori teki Elsistä lastensuojeluilmoituksen. Perusteena oli se, ettei lapsen oppivelvollisuudesta oli huolehdittu.
– Parasta tässä on, että Elsi on suorittanut neljännen luokan hyväksytysti. Vain liikunta ja käsityö ovat arvioimatta. Koenumerot ovat olleet koko ajan 9–10:n välillä.


Pulssimittari sormessa
Elsin pulssi heittelee niskavamman seurauksena ääripäästä toiseen. Kuva: Miia Huttunen


Oireita ei voi ennakoida

Koulun lisäksi Huttuset ovat taistelleet tapaturman jälkeen Kelan kanssa vammaistuesta. Korotettu tuki vaihtui perustukeen huhtikuun alussa, mikä tietää isoa lovea perheen kukkaroon.
Miia Huttusen mukaan hoitavan lääkärin lausunto on sivuutettu päätöksenteossa täysin.
– Lapsi ei kuulemma tarvitse apua ympäri vuorokauden, vaikka Elsin oireilua ei voi yhtään ennakoida. Se voi alkaa milloin vain. Entä, jos olen silloin ihan muualla?
Huttunen ihmettelee myös sitä, että Kelan lääkäri on tehnyt päätöksen tapaamatta lasta ollenkaan. Sen sijaan päätöksen pohjana on käytetty Kelan palveluneuvojan havaintoja. Palveluneuvojan Elsi on tavannut lyhyesti.
– Elsi haluaa aina tulla mukaan kaikkiin tapaamisiin, koska hän haluaa nähdä kuinka Kelassa ja Kuopion kaupungillakin kiemurrellaan hänen edessään. 11-vuotias ei ole tyhmä.

Psyykkistä oireilua

Pöyristyttävintä koko jupakassa on Huttusen mielestä se, että korotettu vammaistuki on hylätty Kelan palveluneuvojan tekemän arvion perusteella.
Päätöksen perusteluissa on lause, että Kelan virkailija on tapaamisessa havainnut psyykkistä oireilua.
– Miia Huttunen

– Päätöksen perusteluissa on lause, että Kelan virkailija on tapaamisessa havainnut psyykkistä oireilua, eikä Elsin oireita voida selittää pelkällä vammalla.
Huttunen on keskustellut asiasta lääkärin kanssa ja kysynyt, onko Kelan asiakaspalvelijalla koulutus arvioida lapsen terveyttä.
– Hän väitti, että kyllähän tavallinen ihminen näkee. Kyllä ihmettelin. Lopulta hän sanoi, että on lukenut oireselosteet ja päätellyt niiden perusteella, että oireilu on selvästi psykosomaattista.

Faktat ja tunteet erillään

Kela ei kommentoi yksittäistapauksia, mutta kertoo päätösten taustoista yleisellä tasolla. Oikeus korotettuun tukeen on, jos sairauden hoito ja huolehtiminen on vaativaa ja vie vanhemmalta päivittäin huomattavasti aikaa.
– Hakija esittää lääketieteellisen näytön ja selvitykset siitä, mitä perusteita tuen saamiselle on. Kelassa tämä näyttö arvioidaan, kertoo asiantuntijalääkäri Jyrki Elo Pohjois-Savon vakuutuspiiristä.
Elon mukaan hoitavan lääkärin johtopäätökset ja lääketieteelliset faktat on erotettava toisistaan.
– Kun hoitava lääkäri tekee johtopäätöksen eli sanoo, että joku on esimerkiksi työkyvytön, se on johtopäätös. Se ei ole näyttö. Näyttöä arvioidaan vähän kuin oikeudessa. Osapuolilla voi olla erilaiset käsitykset.
Elo sanoo, että hoitavan lääkärin arvioon voi liittyä tunnereaktioita. Tämän vuoksi tukihakemus voidaan Kelassa hylätä, vaikka hoitavan lääkärin mielestä kriteerit täyttyisivät.


Kelan paperista tekstiä
Miia Huttunen ihmettelee, miten Kelan lääkäri voi tehdä evätä vammaistuen tapaamatta potilasta. Kuva: Satu Krautsuk / Yle


Kelan lääkäri olisi jäävi, jos tapaisi potilaan

Elo ei tee lainkaan hoitotyötä eikä tapaa potilaita. Hän sanoo, että näin halutaan turvata arvioinnin riippumattomuus.
Havainto on eri asia kuin johtopäätös.
– Jyrki Elo

– Jos Kelan asiantuntijalääkäri osallistuu hoidon arviointiin tutkivana lääkärinä, hän on sen jälkeen jäävi käsittelemään asiaa.
Elon mukaan myöskään terveydenhuollon resurssit eivät riittäisi siihen, että lääkärit tapaisivat potilaita.
– Potilaat asioivat Kelan palveluneuvojan kanssa tai verkon kautta.

...mutta Kelan palveluneuvoja ei ole

Lääkäri arvioi potilaan kokonaistilannetta palveluneuvojalta tai muilta ulkopuolisilta saatujen havaintojen pohjalta.
– Joskus pyydetään havaintoja esimerkiksi lapsen opettajalta. Kaikki, mikä auttaa kokonaiskuvan muodostamisessa, voidaan ottaa huomioon.
Elon mielestä Kelan palveluneuvoja ei ole jäävi raportoimaan lääkärille potilaasta tekemistään havainnoista.
– Hän ei arvioi potilaan tilaa vaan kuvaa sen, mitä havaitsee. Arvioinnin tekee vakuutuslääkäri. Havainto on eri asia kuin johtopäätös.

Elsin tulevaisuus täysin auki

Elsin terveys on hiukan kohentunut sen jälkeen, kun hän jäi pois koulusta.
– Stressin poistuminen auttoi, kertoo Elsin äiti Miia Huttunen.
Näyttöä arvioidaan vähän kuin oikeudessa. Osapuolilla voi olla erilaiset käsitykset.
– Jyrki Elo

Tytön tulevaisuus on silti täysin auki, sillä niskavammat ovat hyvin arvaamattomia.
– Lääkärin lausunnossa sanotaan, että anatomisen perussyyn korjautuminen on epävarmaa. Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu, Huttunen toteaa.
Jonkinlainen arvio toipumisesta voidaan tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta.
- Satu Krautsuk, YLE

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

KUOKKAVIERAS - LÄÄKÄREIDEN MIELESTÄ KIMMO HÄMÄLÄINEN ON TYÖKYVYTÖN. VAKUUTUSOIKEUS ON ERI MIELTÄ.

Kimmo Hämäläisen ottama maisemakuva

(Tämä artikkeli on julkaistu alun perin SUNNUNTAINA 19.4.2015 KESKISUOMALAINEN-lehdessä. Teksti: Janne Laitinen, alkuperäisen artikkelin kuvat: Matias Honkamaa. Julkaisemme jutun kokonaisuudessaan uudelleen tässä blogissa Keskisuomalaisen luvalla.)


Kimmo Hämäläisen kädenpuristus on hento ja puhe hidastempoista. Keittiön pöydällä on kasa paperia: lääkärintodistuksia, kuntoutuspäätöksiä, lausuntoja. Pinon päällimmäisenä on vakuutusoikeuden päätös. Kun se tuli postissa maaliskuun lopulla, Hämäläinen romahti.
 –”Ensin löi tyhjää. Sitten ajattelin, että pitihän se arvata, kun hylkypäätös tuli myös eläkeyhtiöstä. ”
Runsaan kahden vuoden odotus päättyi pettymykseen. Vakuutusoikeus päätti, että Hämäläinen, 35, ei ole oikeutettu määräaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.
 –”Vakuutusoikeus on mätä järjestelmä, nyt näin sen omin silmin. Se on täysin samaa eläkeyhtiöiden ja muutoksenhakulautakunnan kanssa. Puolueettomasta järjestelmästä ei voida puhua.”


KROONISESTA KIVUSTA tuli kutsumaton vieras varkautelaisen Hämäläisen kotiin vuonna 2008. Seitsemässä vuodessa entisestä paperimiehestä ja A-luokkatason pöytätennispelaajasta on tullut potilas, jonka päivät kuluvat kotona jatkuvassa lääketokkurassa. Hämäläinen on syönyt vaivoihinsa kovia kipulääkkeitä yhtäjaksoisesti nyt neljä vuotta, koska leikkaukset, fysioterapia ja muut hoitotoimenpiteet eivät ole auttaneet.
–”Kymmenkunta tablettia ja kaksi kipulaastaria päivässä, yhteensä viittä tai kuutta eri lääkettä”, Hämäläinen esittelee lääkekokoelmaansa.
–”Olen huomannut, että lääkkeet aiheuttavat jo muistikatkoksia. Kuka minusta ottaisi töissä vastuun tällaisella lääkityksellä?”
Vakuutuslääkärien mielestä Hämäläisen paikka on työmarkkinoilla. Hämäläinen haki työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea ensin eläkevakuutusyhtiöltä, sitten muutoksenhakulautakunnalta ja viimeiseksi vakuutusoikeudesta. Turhaan. Hän on nyt virallisesti työtön työnhakija, jolle ei myönnetä etuuksia sairauden perusteella.



KIVUT ALKOIVAT oikeasta ranteesta. Alussa lääkärit arvelivat, että pöytätennis on aiheuttanut Hämäläiselle rasitusvamman.
–”Minulla oli repivä pelityyli. Moni pelikaveri ihmetteli, miten minulla kestivät paikat ehjinä.”
Ranne leikattiin kahdesti ennen kuin kipu hellitti. Ilo jäi lyhytaikaiseksi, sillä kivut levisivät kaularankaan ja oikeaan käteen. Kaularanka operoitiin keväällä 2011, kun fysioterapiasta ei ollut apua. Saman vuoden alussa Hämäläinen jäi työttömäksi, kun Stora Enso sulki Varkaudessa kaksi paperikonetta. Kaikkiaan yli 200 ihmistä sai potkut. Hämäläisen viimeiset työvuodet olivat olleet sairauslomien takia katkonaisia.
–”Työkkäristä todettiin, että tilanteeni on vaikea. Kuka minut palkkaisi, kun en selviä kotitöistäkään?”
 –”Tänä talvena tein kerran lumityöt. Tulos oli, etten päässyt vuorokauteen ylös sohvalta. Kroppa ei kestä rasitusta yhtään.”


AJATUS TÖIHIN palaamisesta tuntuu Hämäläisestä kaukaiselta haaveelta. Myös hänen lääkärinsä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on arvioinut Hämäläisen määräaikaisesti työkyvyttömäksi.
Lääkärin mukaan Hämäläisen oireet viittaavat CRPS- ja TOS-oireyhtymiin, jotka aiheuttavat kipua ylä- tai alaraajoissa. Lääkärinlausunto on joulukuulta 2014, ja se toimitettiin vakuutusoikeudelle päätöksentekoa varten.

Vakuutusoikeus kuittasi lausunnon toteamalla, että se ratkaisee kuntoutustukiasiat lain suoman harkintavaltansa mukaisesti. Lääkärinlausunnot eivät sido vakuutusoikeutta.

Päätöksestä vastasi kokoonpano, jossa lääkärijäsenenä oli sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri. Kivunhoito kuuluu fysiatrian erikoisalaan. Ratkaisussa todetaan, että Hämäläisen oireita voidaan hoitaa lääkityksellä ja kuntoutustoimenpiteillä.
–”Käsittämätön päätös. Hoitava lääkärini on sitä mieltä, että lääkitystä ei pidä lisätä. Myös kuntoutuksessa on katsottu, että minun kohdallani on tehty kaikki voitava.”
Vakuutusoikeuden päätös on lopullinen. Vakuutusoikeus on kuntoutustuen tapaisissa etuusasioissa ylin oikeusaste, jonka päätöksestä ei voi valittaa.



KIMMO HÄMÄLÄISEN kotona on päivisin hiljaista. Vaimo on töissä ja perheen kaksi pientä lasta hoidossa mummolassa. Isää surettaa, että hänen lapsensa, viisivuotias poika ja kolmevuotias tytär, eivät tiedä aikaa, jolloin isä oli terve.
–”Vaimo joutuu hoitamaan lapset ja käyttämään heitä harrastuksissa. Haluaisin olla mukana mutta en voi. Turhautumista ei voi sanoin kuvailla.”
Hämäläisen mukaan kroonista kipua on vaikea selittää sellaiselle, joka ei ole sitä itse kokenut.
–”Jatkuvasti särkee, ja kipu säteilee kaulasta käsiin, kantapäähän, lonkkiin ja alaselkään”, hän kertoo.
 –”Moni tuttu sanoo, että näytän ihan normaalilta. En halua valittaa vaimolleni tai kavereille, koska se ei auta mitään, myrkyttää vain ilmapiirin.”


HÄMÄLÄINEN KOKEE olevansa syöksykierteessä: ilman kuntoutusta hänen fyysinen toimintakykynsä heikkenee edelleen ja tavoite töihin paluusta karkaa kauemmas. Hän sanoo, ettei halua viettää koko elämäänsä työkyvyttömänä ja kipulääkittynä. Hän haluaa palata työelämään.

Hämäläinen toivoo uutta kaularankaleikkausta. Lääkärit ovat toistaiseksi kieltäytyneet mahdollisten komplikaatioiden pelossa, mutta Hämäläinen on valmis ottamaan riskin.
 –”Toivon vain, että pääsisin äkkiä leikkauspöydälle. Kipuun on pakko tottua, mutta sitä ei pidä ikinä hyväksyä.”


Oikean alan lääkäriä ei ole aina käytettävissä

Vakuutuslääkärien saatavuus vaikeuttaa vakuutusoikeuden toimintaa. Koska lääkärijäsenet palvelevat vakuutusoikeutta sivutoimisesti, istuntoihin ei usein saada paikalle oikean erikoisalan asiantuntijaa.
Sivutoimisuuden lisäksi ongelmia aiheuttaa lääkärivaje. Täyttämättä ovat tällä hetkellä ortopedin ja ylilääkärin virat. Vakuutusoikeus on erityistuomioistuin, joka ratkoo sosiaalietuuksiin liittyviä valituksia.
 –”Asiantuntijalääkärien rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia jo pitkään. Se johtuu varmasti kritiikistä, joka on kohdistunut niihin päätöksentekoelimiin, joissa arvioidaan ihmisten terveydentilaa toimeentuloasioissa”, vakuutusoikeuden ylituomari Juha Pystynen kertoo.


PYSTYSEN MUKAAN samat ongelmat vaivaavat myös sosiaalietuuksia käsitteleviä alempia oikeusasteita eli muutoksenhakulautakuntia. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenet nimeää valtioneuvosto oikeusministeriön esityksestä. Heitä on tällä hetkellä kahdeksan.

Kun valituksen ratkaisuistuntoon osallistuu joku muu kuin päätöksen valmistellut lääkäri, valituksen tekijä ei voi saada tietoonsa hänen nimeään tai erikoisalaansa. Lääkärijäsenten kannanotot kuuluvat tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piiriin, eli niitä ei kerrota asianosaisille.

Esimerkiksi varkautelaisen Kimmo Hämäläisen tapauksessa istuntoon osallistunut asiantuntijalääkäri ei ollut kivunhoidon asiantuntija, vaan hänen erikoisalaansa ovat vatsaelinsairaudet. Pystysen mukaan tämä ei tarkoita, ettei oikean erikoisalan lääkäri olisi tutkinut tapausta.
–”Todellisuudessa oikean alan lääkäri on katsonut tapauksen ja antanut lausuntonsa. Ehkä on käynyt niin, että istunnossa on ollut järjestelyongelmia, ja toinen lääkäri on osallistunut ratkaisukokoonpanoon.”


TILANTEESEEN ON luvassa parannusta. Eduskunta hyväksyi maaliskuussa vakuutusoikeuslain muutoksen, jonka mukaan yksimieliset tapaukset voidaan ratkaista kirjallisesti, ilman oikeuden istuntoa. Ei-yksimieliset tapaukset ratkaistaan entiseen tapaan istunnoissa. Lain voimaantulosta ei ole vielä päätetty.

Pystysen mukaan kirjallinen päätös tarkoittaa käytännössä, että päätökseen saadaan sen lääkärin nimi, joka on arvioinut tapauksen.



LÄPINÄKYVYYTTÄ luvataan myös lisäämällä ratkaisukokoonpanon ulkopuolisten asiantuntijalääkäreiden käyttöä vakuutusoikeudessa.

Ulkopuolisina asiantuntijoina toimivat nyt pääsääntöisesti vakuutusoikeuden lääkärivarajäsenet. Nimikkeestään huolimatta he eivät ole oikeuden jäseniä, joten heidän lausuntonsa ovat valittajalle julkisia ja niihin voi ottaa kantaa. Uuden lain mukaan lausuntojen pyytämistä lääkärivarajäseniltä lisätään merkittävästi. Harhaanjohtava nimike muutetaan vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäriksi.


VAKUUTUSOIKEUS päätyy 80–90 prosentissa käsittelemistään jutuista samaan ratkaisuun kuin etuuslaitokset eli esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöt ja muutoksenhakulautakunnat. Pystysen mukaan se, että muutoshakemuksista hylätään niin suuri osa, kertoo järjestelmän toimivan ja päätöksenteon perusteiden olevan yhdenmukaisia. Lääkärijäsenten ja asiantuntijalääkärien kytkökset etuuslaitoksiin on kielletty laissa.
–”Kaikki vakuutusoikeuden lääkärit tekevät kliinistä työtä sairaaloissa. Kytköksiä etuuslaitoksiin ei saa olla eikä niitä ole.”


- Janne Laitinen, Keskisuomalainen

lauantai 16. elokuuta 2014

VAKUUTUSYHTIÖN KOHTAAMINEN OIKEUDESSA JA SIIHEN VALMISTAUTUMINEN


TIIVISTELMÄ

Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on olla linkkinä Älä Sairastu Vakavasti -liikkeen itse tuottamaan dokumenttiin, jossa kuvataan oikeusprosessia ja siihen valmistautumista, jos vakuutusyhtiön joutuu haastamaan oikeuteen. Dokumentti toimii periaatteessa myös toisinpäin. Jos vakuutusyhtiö jostain syystä haastaa vakuutetun oikeuteen, niin dokumentti auttaa todennäköisesti myös niissä tapauksissa. Näitä tapauksia lienee melko vähän.



Älä sairastu vakavasti Suomessa -liikkeen toiminta ja tarkoitus

Älä Sairastu vakavasti Suomessa-liike eroaa monin tavoin muista tiedossamme olevista vastaavista liikkeistä, jotka tuovat julkisuuteen vakuutusyhtiöiden ja lääkäreiden tekemiä selkeitä virheitä tai tahallista asioiden vaikeuttamista. Ratkaiseva ero on siinä, että tuotamme nyt ja tulevaisuudessa ohjeistoa ja laajoja konkreettisia korjausehdotuksia siitä, miten järjestelmää voitaisiin korjata paremmaksi. Tavoitteenamme on, että kaikki osapuolet hyötyisivät siitä mm. yleisenä oikeudenmukaisuutena, taloudellisesti tai parempana sairaanhoitona.

Emme jää sille tasolle, että pelkästään esittelemme tapauksen, joka on mielestämme hoidettu virheellisesti tai jopa lainvastaisesti. Pyrimme vaikuttamaan päätöksentekijöihin niin, että tulevaisuudessa tällaisten tapausten määrä vähenisi. Tavoitteenamme on, että vähitellen voitaisiin alkaa puhumaan yksittäistapauksista, kun kuvataan terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden virheellistä ja lainvastaista toimintaa.

Mielestämme tällä hetkellä kyse ei ole yksittäistapauksista, vaan koko terveydenhuoltojärjestelmän heikkoudesta ja tehottomuudesta. Nykyisin toiminta on lyhytnäköistä ja hoidon saaminen on hyvin eriarvoista riippuen siitä, missä päin Suomea sattuu asumaan.

Vakuutusyhtiöiden tavoite on taloudellisen voiton maksimoiminen. Asianmukaisten korvausten maksaminen vammautuneille asiakkaille on sivuseikka ja vakuutusyhtiöt pyrkivätkin kaikin keinoin välttämään korvausvastuunsa. Erilaiset muutoksenhakulautakunnat ja Vakuutusoikeus varmistavat, että näin myös tapahtuu noin 90 prosentissa tapauksista.

Älä Sairastu Vakavasti -liikkeen Vakuutus- ja Oikeusasiain työryhmä on kollektiivisesti tuottanut meille kertyneen tiedon perusteella dokumentin siitä, miten vakuutusyhtiöt toimivat oikeudessa.

Dokumentissa ovat suuressa osassa vakuutusyhtiöiden ja oikeuden erityisesti tarkastelemat  teemat: lääketieteellinen syy-yhteys, ajallinen syy-yhteys, kuvantamisnäyttö, entiset vammat ja ns. paperilääkärin kohtaaminen oikeudessa.

Jos olet tilanteessa, että joudut oikeuteen vakuutusyhtiön kanssa, niin pidä mahdollisimman hyvin huolta, että sinua edustaa asianajaja, jolla on hyvät tiedot asiastasi eli esimerkiksi aivo-, niska- ja selkävammoista. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta saada  tällaista asianajajaa, niin edustajallesi kannattaa antaa ainakin kyseinen dokumentti tutustuttavaksi. Silloin hän osaa varautua ainakin jollain tavalla siihen, miten vakuutusyhtiöt toimivat oikeuden istunnossa.  Vaikka sinulla olisikin vakuutusasioihin perehtynyt juristi, niin toki voit hänellekin antaa dokumentin; siitä voi löytyä jotain uutta tietoa tai näkökulmaa.

Dokumentissa ei juurikaan ole lähdeviitteitä, koska se on syntynyt liikkeen jäsenten omista kokemuksista ja tiedoista sellaisissa tapauksissa,  joissa vakuutusyhtiö on voitettu oikeudessa. Tietääksemme kukaan ei ole  enemmälti paneutunut tähän asiaan, saati laatinut siitä kirjallista materiaalia, johon tässä dokumentissa voitaisiin viitata. Esittämämme asiat ovat olleet keskeisiä ja ratkaisevia. Voittaminen tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiö on joutunut muuttamaan kielteisen korvauspäätöksensä. Vakuutusyhtiö on tuomittu suorittamaan joko kokonaan vaaditut korvaukset tai korvaamaan hakijalle oikeuden oikeaksi näkemät korvaukset.

 Älä Sairastu Vakavasti-liikkeen Vakuutus- ja Oikeusasiain työryhmä



LINKIT

”Miten kohtaan vakuutusyhtiön oikeudessa?” -dokumentti
 ”Vakuutusyhtiöiden kanssa asiointi” - sivu Tietopankissamme

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Hans Kallbergin tapaus, osa 2 – Hansin tuoreimmat kuulumiset

Hans Kallbergin koko omaisuus (Kuva:Tuula Kallberg)


Kahdessa työtapaturmassa loukkaantunut aivo- ja niskavammainen Hans Kallberg jatkaa taistelua toimeentulostaan. Keväällä hän möi koko irtaimistonsa pois pystyäkseen maksamaan asuntonsa vuokran. Jäljellä ovat enää koira, läppäri, telkkari ja petivaatteet. Hansin omat vaatteet mahtuvat matkalaukkuun.

Asunnossa on nyt kaksi huonetta tyhjillään. Vuokranmaksun lisäksi Hansilla on riittänyt vaikeuksia toimeentulotuen saannin kanssa. Sosiaalitoimisto eväsi tuen, koska Hansin tilillä oli vielä rahaa edelliseltä kuukaudelta. Tämä raha oli summa, jonka Hansin vaimo Tuula oli lainannut hänelle ja jonka Hans maksoi takaisin. Eli oikeasti koko summaa ei edes ollut Hansin tilillä. Tuula teki valituksen, minkä seurauksena Hans saikin tukea muutaman sadan euron edestä. Ongelmat eivät loppuneet tähän. Hans tarvitsi uudet silmälasit, jotka sosiaalitoimisto kieltäytyi maksamasta. Perusteluna oli, että silmälaseihin ei saa tukea kuin pitkäaikaisasiakas. Toimeentulolaista ei moista kohtaa löytynyt, joten vaimo Tuula teki jälleen valituksen. Sosiaalitoimisto suostui lopulta maksamaan silmälasit, mutta vaati kuitiksi silmälääkärin suosituksen uusista laseista. Silmälääkäri kuitenkin sanoi, etteivät lääkärit ota kantaa tällaiseen.

Hansin näkö ei ole huonontunut, mutta hänen näkökentästään löytyi silmälääkärin vastaanotolla häikkää. Lääkäri ei osannut sanoa mistä se johtuu.

“No, tietenkin se johtuu aivovammasta. Osa lääkäreistä on aivan ulalla, miten voi olla noinkin vammainen mies ja kuvissa ei näy mitään.”, sanoo Tuula Kallberg.

Silmälasit Hans lopulta sai kahden valituksen jälkeen, kun häntä oli ensin juoksutettu kolmen optikon ja silmäpolin pakeilla. Hän joutui silti maksamaan 20 prosenttia lasien hinnasta omasta pussistaan.

Hans on saanut sairaanhoitopiiriltä lainaksi painehoitopatjan ja invamopon. Mopolla hän on körötellyt kirjastoon päästäkseen nettiin; omaan liittymään ei ole enää varaa. Nyttemmin käytössä on ollut myös Tuulan kone ja nettiliittymä. Voimat eivät enää oikein riitä mopoiluunkaan.

Hans suunnittelee parhaillaan muuttoa Etelä-Eurooppaan, ehkä Kreikkaan tai Espanjaan. Suomen kylmyys sotkee jo ennestäänkin huonoa aineenvaihduntaa ja verenkiertoa. Lämmön lisäksi Välimeren maissa houkuttelee edullinen hintataso. Pienellä eläkkeelläkin pärjää.

Hansilla todettiin kahden työtapaturman jälkeen – hoidossa tapahtuneiden virheiden vuoksi aivan liian myöhään – vaikea aivo- ja niskavamma. Hän käyttää jatkuvasti niskatukea ja kärsii kovista kivuista sekä hermosto-oireista.

Kuntoutuminen on hankalaa, kun toimeentulosta on päivittäin huoli. Hans hävisi ensimmäisen taistelunsa vakuutusyhtiötä vastaan, nyt kierros on alkamassa uudelleen alusta. Uusi korvaushakemus on lähetetty vakuutusyhtiölle pari viikkoa sitten.

Nyt Hansilla on taistelussa apunaan asianajaja.




Lisää Hansin tapauksesta netissä: