Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vakuutusoikeus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vakuutusoikeus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

HÄLYTYS! – Vakuutusoikeus muuttumassa maksulliseksi?

Maksaisitko Sinä vakuutusoikeuden, ilman tosiasiallisia perusteluita olevasta, hylkäävästä päätöksestä 250-500 €? Entä maksaisitko ilman tosiasiallisia perusteluita olevasta; hylätystä valituslupahakemuksesta korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen 500 €?

Ja pystyisitkö maksamaan, jos olisit joutunut olemaan sairastumisen tai vammautumisen myötä poissa työelämästä ja pahimmillaan ilman tuloja vakuutusoikeuskäsittelyä edeltävien muutoshakemuslautakuntien kielteisten päätösten takia?


Tässä mielipidekirjoituksessamme käsittelemme asiaa sairastuttuaan vuosien pituisiin vakuutustaisteluihin; ilman omaa syytään, juuttuneiden henkilöiden näkökulmasta.



KIRJOITUKSEN SISÄLLYSLUETTELO
Miksi tuomioistuinmaksulaki toteutaan myös vakuutusoikeudessa?
Tuomioistuinmaksulaki hallitusohjelmassa - ei mainintaa vakuutusoikeudesta
Tuomioistuinmaksulain julkitulo (hallituksen esitys he 29/2015)
Tuomioistuinmaksulain uutisoinnista tiedotusvälineissä
Tuomioistuinmaksulain esityksessä oleva hintataulukko
Julkinen keskustelu tuomioistuinmaksulain vaikuttavuudesta käyntiin
Kontradiktorinen periaate puuttuu vakuutusoikeusjärjestelmästä edelleen



KOKO KIRJOITUS



MIKSI TUOMIOISTUINMAKSULAKI TOTEUTAAN MYÖS VAKUUTUSOIKEUDESSA?


1. Hallitus pyrkii leikkaamaan vakuutusoikeuteen tulevien valitusten määrää aggressiivisesti.
- heikossa taloudellisessa tilanteessa oleva henkilö ei uskalla viedä valitustaan eteenpäin.
- korkea hinta toimii ennakkopelotteena, vaikka edelleen valittaminen on ilmeisen perusteltua.

2. Hallitus pyrkii leikkaamaan korkeimpaan oikeuteen ja hallinto-oikeuteen tulevien valituslupahakemusten määrää aggressiivisesti.
- heikossa taloudellisessa tilanteessa oleva henkilö ei uskalla viedä valitustaan eteenpäin.
- korkea hinta toimii ennakkopelotteena, vaikka valitusluvan hakeminen on ilmeisen perusteltua.

3. Hallitus pyrkii leikkaamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) menevien valitusten määrää aggressiivisesti.
- mikäli kansallisia muutoksenhakukeinoja ei viedä loppuun asti; esimerkiksi vakuutusoikeuteen; niin henkilö ei voi enää välttämättä tehdä valitusta EIT:een.
- korkea hinta toimii ennakkopelotteena, vaikka valituksen tekeminen EIT:lle oikeusprosessissa toteen osoitettavissa olevista lainvastaisuuksista on ilmeisen perusteltua.
- valitusten määrän aggressiivisella pienentämisellä saadaan kiillotettua Suomen julkisuuskuvaa.
- jolloin Suomen ei tarvitse korjata tiedossa olevia epäkohtia, koska niistä ei enää valiteta.




TUOMIOISTUINMAKSULAKI HALLITUSOHJELMASSA - EI MAININTAA VAKUUTUSOIKEUDESTA

Syvässä hiljaisuudessa hallituksen esitys tuomioistuinlaiksi on nyt loppusuoralla. Halutessaan hallitus voi viedä jutun läpi nopeastikin, sillä perussuomalaiset, keskusta ja kokoomus ovat siihen hallitusohjelmassaan sitoutuneet. Tosin esimerkiksi vakuutusoikeus on jätetty hallitusohjelmassa mainitsematta:

”12 SISÄ- JA OIKEUSASIAT SEKÄ MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN LINJAUS
Oikeusasiat Suomessa oikeusturva toteutuu tehokkaasti ja rangaistukset vastaavat yleistä oikeustajua
Oikeusprosesseja nopeutetaan ja mahdollistetaan tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviin. Lyhennetään tuomioistuinten käsittelyaikoja muun muassa joustavoittamalla tuomioistuinten kokoonpanosäännöksiä, kehittämällä Korkein hallinto-oikeus aidoksi ennakkoratkaisutuomioistuimeksi sekä rajaamalla valitusoikeuksia huomioon ottaen perustuslaista ja ihmisoikeussopimuksista tulevat reunaehdot.

Tuomioistuinprosessien tehostamisen yhteydessä korotetaan oikeudenkäyntimaksuja, siirretään riidattomat asiat pois tuomioistuimista ja kehitetään tuomioistuinprosessien ulkopuolisia riidanratkaisumenettelyjä. Tuomioistuinprosessien digitalisoimista edistetään muun muassa sähköistämällä syyttäjälaitosten ja yleisten tuomioistuimien toiminnanohjausta ja dokumentinhallintaa sekä lisäämällä videokuulemisen käyttöä.”
Lähde: Hallitusohjelma 27.5.2015 sivut 34 ja 35 (ei mainintaa vakuutusoikeudesta)




TUOMIOISTUINMAKSULAIN JULKITULO (Hallituksen esitys HE 29/2015)

Suurelta yleisöltä piilossa pysynyt tuomioistuinmaksulaki; ponnahti tämä SAK:n 7.10.2015 päivätyn, blogikirjoituksen kautta julkisuuteen. Lämpimät kiitokset asian huomanneille ja siitä meitä vinkanneille. 

SAK 07102015_Oikeudenkäyntimaksujen rajut korotukset uhkaavat oikeusturvaa_PÄÄLAKIMIES TIMO KOSKINEN


https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/oikeudenkayntimaksujen-rajut-korotukset-uhkaavat-oikeusturvaa-2015-10-07

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteyttää SAK:n kannan vakuutusoikeudesta näin:
” Hallituksen esityksessä on pohdittu myös vakuutusoikeuden nykyisin maksuttoman valitusmenettelyn muuttamista maksulliseksi.

– SAK:n kanta tähän on selkeä. Esimerkiksi tapaturma- ja ammattitautiasioihin liittyvien valitusten tulee jatkossakin olla aina hakijalle maksuttomia, SAK:n päälakimies toteaa.”




TUOMIOISTUINMAKSULAIN UUTISOINNISTA TIEDOTUSVÄLINEISSÄ

Tuon SAK:n uutisen kautta päästiin kiinni tähän Kansan Uutisten kertomaan lisätietoon aiheesta.

Kansan Uutiset 07102015_Hallitus esittää rajuja korotuksia oikeudenkäyntien maksuihin_Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström
”Oikeudenkäyntimaksu otetaan käyttöön myös vakuutusoikeudessa, jossa nyt ei peritä lainkaan käsittelymaksuja. Maksuttomina säilyvät kuitenkin vakuutusoikeuden vuosittain ratkaisemat noin 6 000—7 000 asiaa, joista suurimmassa osassa on kyse vähävaraisten muutoksenhakijoiden oikeudesta perustoimeentulon turvaavaan etuuteen.”






TUOMIOISTUINMAKSULAIN ESITYKSESSÄ OLEVA HINTATAULUKKO

Hallituksen esityksessä (HE 29/2015) oleva hintataulukko näyttää tältä. Huomionarvoista on etenkin se, että vakuutusoikeuden kohdalla hallituksen esittämät hinnan korotukset ovat jättimäisen suuria. Nykyisin 0 euroa. Mikäli hallituksen esitys menee eduskunnassa muutoksitta läpi, niin vakuutusoikeuden tuomioistuinkäsittelymaksu tulee olemaan 250-500 euroa!

HE 29_2015_Tuomioistuin maksulaki_VAKUUTUSOIKEUS maksut_08102015_sivu 25

Taulukon lähde on tässä https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150029.pdf


Tämä työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmin/ps. johtama lakihanke on siirtynyt 6.10.2015 alkaen; eduskunnan lakivaliokunnan käsittelyyn. Hallituksen esityksen tunnus on HE 29/2015. 


- mikäli eduskunnan osoite ei jostain syystä toimi, niin tee uusi haku asiakirjatunnuksella.


JULKINEN KESKUSTELU TUOMIOISTUINMAKSULAIN VAIKUTTAVUUDESTA KÄYNTIIN

Koska lakihanketta ja sen vaikuttavuutta tunnetaan sen kohderyhmien piirissä huonosti, niin haluamme synnyttää aiheen ympärille laajaa julkista keskustelua.

Heitämmekin ilmoille muutamia avoimia kysymyksiä, koskien vakuutusoikeutta:

Tuomioistuinmaksulaki - hankkeen yksi tarkoituksista on kuulemma karsia pois turhia valituksia vakuutusoikeudesta:

1. Kuka määrittelee, mikä on turha valitus?
2. Entä kuka määrittelee tuon Kansan Uutisten mainitseman; vähävaraisiin kuuluvien kriteerit?
3. Miten edellä mainitut asiat tulevat kirjatuiksi tuomioistuinmaksulakiin?

Eikä tässä vielä kaikki.





KONTRADIKTORINEN PERIAATE PUUTTUU VAKUUTUSOIKEUSJÄRJESTELMÄSTÄ EDELLEEN


Vuosien ajan on ollut puhetta kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän uudistamisesta. Kokonaisuudistus tuleekin toteuttaa yhtä aikaa; ensimmäisen asteen lautakuntien ja vakuutuslääkärijärjestelmän (sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa) sekä vakuutusoikeuden (oikeusministeriön alaisuudessa) osalta.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteyttää koko vakuutusoikeus-järjestelmän pääongelman:

”Hallitus perustelee oikeudenkäyntimaksujen korotusesitystä muun muassa sillä, että ne ennaltaehkäisevät valitusten tekemistä. Timo Koskisen mielestä valituksia estettäisiin parhaiten käsittelemällä asiat ensimmäisessä oikeusasteessa perusteellisesti ja joutuisasti.
– Parhaimpien tuomareiden pitäisi olla ratkaisemassa oikeusjuttuja jo ensimmäisessä asteessa, ei vasta muutoksenhakuasteissa. Korkeiden maksujen sijaan turhia valituksia tulee estää laadukkaalla oikeudenkäytöllä.” Lähde: SAK blogi 7.10.2015




Kontradiktorinen periaate lyhyesti:
” Asianosaisten kuulemisen tulee tapahtua tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kontradiktorinen periaate takaa asianosaisten tasa-arvon, ns. aseiden yhtäläisyyden (equality of arms), oikeusprosessissa. Kummallakin osapuolella on oltava tilaisuus esittää mielestään oleellisia seikkoja ja vaatimuksia tuomioistuimelle sekä lausua toisen osapuolen vastaavasti esittämistä asioista.” Lähde: Minilex

Kontradiktorinen periaate ei toteudu esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka on työtapatapaturma- ja ammattitautiasioissa ensimmäisen asteen tuomioistuin. Käsittely sielläkin tapahtuu kirjallisesti ja suljetusti. Ja hylkääviä päätöksiä tehdään edelleen ilman tosiasiallisia perusteluita.

Joten tule Sinäkin seuraamaan tätä lakihanketta, joka liittyy osaltaan pohjoismaisen oikeusvaltioperustan hitaaseen murentamiseen. Ja vinkkaa meille tähän blogikirjoitukseen tai ÄSV - Facebookiin huomioistasi. Vain yhdessä toimien voimme huomata enemmän.

ÄSV:n VOT-työryhmä 2015 






LINKKEJÄ JA TAUSTATIETOA


Esimerkkejä muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden lain vastaisesti perustelemattomista päätöksistä:



Taustaa kohta kolmeen:

”Pääsääntöisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voi vedota sen jälkeen kun mahdolliset kansalliset muutoksenhakukeinot on käytetty.”
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92704#.Vh-EvCuQlvo

Hallitusohjelma 27.5.2015 sivut 34 ja 35
https://suomi2017.files.wordpress.com/2015/06/hallitusohjelma_27052015.pdf


OIKEUSMINISTERIÖN MIETINTÖ 4/2015 TUOMIOISTUINMAKSULAIKSI
Oikeusministeriön sivulla kerrotaan 22.1.2015 julkaistusta mietinnöstä seuraavaa:
”Mietinnössä ehdotetaan, että tuomioistuinmaksujen tasoa korotetaan ja että maksutta käsiteltävien asiaryhmien määrää vähennetään merkittävästi.

Maksut esitetään otettaviksi käyttöön tietyin osin myös vakuutusoikeudessa. Maksusta voisi edelleen vapautua vähävaraisuuden perusteella.”


Lähde:
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1421752832824.html

lauantai 16. elokuuta 2014

VAKUUTUSYHTIÖN KOHTAAMINEN OIKEUDESSA JA SIIHEN VALMISTAUTUMINEN


TIIVISTELMÄ

Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on olla linkkinä Älä Sairastu Vakavasti -liikkeen itse tuottamaan dokumenttiin, jossa kuvataan oikeusprosessia ja siihen valmistautumista, jos vakuutusyhtiön joutuu haastamaan oikeuteen. Dokumentti toimii periaatteessa myös toisinpäin. Jos vakuutusyhtiö jostain syystä haastaa vakuutetun oikeuteen, niin dokumentti auttaa todennäköisesti myös niissä tapauksissa. Näitä tapauksia lienee melko vähän.



Älä sairastu vakavasti Suomessa -liikkeen toiminta ja tarkoitus

Älä Sairastu vakavasti Suomessa-liike eroaa monin tavoin muista tiedossamme olevista vastaavista liikkeistä, jotka tuovat julkisuuteen vakuutusyhtiöiden ja lääkäreiden tekemiä selkeitä virheitä tai tahallista asioiden vaikeuttamista. Ratkaiseva ero on siinä, että tuotamme nyt ja tulevaisuudessa ohjeistoa ja laajoja konkreettisia korjausehdotuksia siitä, miten järjestelmää voitaisiin korjata paremmaksi. Tavoitteenamme on, että kaikki osapuolet hyötyisivät siitä mm. yleisenä oikeudenmukaisuutena, taloudellisesti tai parempana sairaanhoitona.

Emme jää sille tasolle, että pelkästään esittelemme tapauksen, joka on mielestämme hoidettu virheellisesti tai jopa lainvastaisesti. Pyrimme vaikuttamaan päätöksentekijöihin niin, että tulevaisuudessa tällaisten tapausten määrä vähenisi. Tavoitteenamme on, että vähitellen voitaisiin alkaa puhumaan yksittäistapauksista, kun kuvataan terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden virheellistä ja lainvastaista toimintaa.

Mielestämme tällä hetkellä kyse ei ole yksittäistapauksista, vaan koko terveydenhuoltojärjestelmän heikkoudesta ja tehottomuudesta. Nykyisin toiminta on lyhytnäköistä ja hoidon saaminen on hyvin eriarvoista riippuen siitä, missä päin Suomea sattuu asumaan.

Vakuutusyhtiöiden tavoite on taloudellisen voiton maksimoiminen. Asianmukaisten korvausten maksaminen vammautuneille asiakkaille on sivuseikka ja vakuutusyhtiöt pyrkivätkin kaikin keinoin välttämään korvausvastuunsa. Erilaiset muutoksenhakulautakunnat ja Vakuutusoikeus varmistavat, että näin myös tapahtuu noin 90 prosentissa tapauksista.

Älä Sairastu Vakavasti -liikkeen Vakuutus- ja Oikeusasiain työryhmä on kollektiivisesti tuottanut meille kertyneen tiedon perusteella dokumentin siitä, miten vakuutusyhtiöt toimivat oikeudessa.

Dokumentissa ovat suuressa osassa vakuutusyhtiöiden ja oikeuden erityisesti tarkastelemat  teemat: lääketieteellinen syy-yhteys, ajallinen syy-yhteys, kuvantamisnäyttö, entiset vammat ja ns. paperilääkärin kohtaaminen oikeudessa.

Jos olet tilanteessa, että joudut oikeuteen vakuutusyhtiön kanssa, niin pidä mahdollisimman hyvin huolta, että sinua edustaa asianajaja, jolla on hyvät tiedot asiastasi eli esimerkiksi aivo-, niska- ja selkävammoista. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta saada  tällaista asianajajaa, niin edustajallesi kannattaa antaa ainakin kyseinen dokumentti tutustuttavaksi. Silloin hän osaa varautua ainakin jollain tavalla siihen, miten vakuutusyhtiöt toimivat oikeuden istunnossa.  Vaikka sinulla olisikin vakuutusasioihin perehtynyt juristi, niin toki voit hänellekin antaa dokumentin; siitä voi löytyä jotain uutta tietoa tai näkökulmaa.

Dokumentissa ei juurikaan ole lähdeviitteitä, koska se on syntynyt liikkeen jäsenten omista kokemuksista ja tiedoista sellaisissa tapauksissa,  joissa vakuutusyhtiö on voitettu oikeudessa. Tietääksemme kukaan ei ole  enemmälti paneutunut tähän asiaan, saati laatinut siitä kirjallista materiaalia, johon tässä dokumentissa voitaisiin viitata. Esittämämme asiat ovat olleet keskeisiä ja ratkaisevia. Voittaminen tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiö on joutunut muuttamaan kielteisen korvauspäätöksensä. Vakuutusyhtiö on tuomittu suorittamaan joko kokonaan vaaditut korvaukset tai korvaamaan hakijalle oikeuden oikeaksi näkemät korvaukset.

 Älä Sairastu Vakavasti-liikkeen Vakuutus- ja Oikeusasiain työryhmä



LINKIT

”Miten kohtaan vakuutusyhtiön oikeudessa?” -dokumentti
 ”Vakuutusyhtiöiden kanssa asiointi” - sivu Tietopankissamme

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Vakuutusoikeus ja muutoksenhakulautakunnat - missä kunnolliset päätöksen perustelut? (Case Esimerkki 02)

ESIPUHE

Tässä artikkelisarjassa keskitytään esittelemään muutoksenhakuelimien antamia todellisia päätöksiä sairastuneiden tai vammautuneiden ihmisten sairauspäiväraha- ja muihin vastaaviin tukihakemuksiin.

Kun sairas tai vammautunut ihminen menettää joko väliaikaisesti tai kokonaan työkykynsä, hän ei pysty palkkatyöllä enää ansaitsemaan toimeentuloaan. Hänen ainoa tulonlähteensä tällöin on sairauspäiväraha ym. vastaavat tuet, jotka on tarkoitettu ihmisten perustoimeentulon varmistamiseen. Jos tämä perustoimeentulo evätään, jää sairastunut tai vammautunut ihminen joko kokonaan ilman tuloja tai elämiseen riittämättömien minimaalisten korvausten varaan, monesti köyhyysrajan alapuolelle. Monet menettävät myös asuntonsa tällaisessa taloudellisessa ahdingossa.

Tästä syystä on aiheellista tutkia, onko muutoksenhakuelimien toiminta lainmukaista ja toimiiko järjestelmämme niin kuin sen sivistysvaltiossa voisi olettaa toimivan. Tässä artikkelisarjassa esitellään todellisia päätöksiä ja keskitytään siihen, onko ne perusteltu selkeästi ja lakien edellyttämällä tavalla. Mikäli perustelut eivät ole riittävän selkeitä ja informatiivisia, on hakijan käytännössä mahdotonta valittaa päätöksestä, koska hän ei voi tietää mihin seikkoihin hylkäävä päätös perustuu. Siitä syystä puutteelliset tai ympäripyöreät perustelut päätöksissä polkevat suomalaisten  perustuslaillisia oikeuksia ja oikeusturvaa.



Laillista vai ei - LUKIJAN OMAT PÄÄTELMÄT?

Oikeuskansleri on omassa ratkaisussaan korostanut ”tarkan perustelun” ja ”huolellisen perustelemisen” tärkeyttä lainkäytössä (esitelty myöhemmin tässä kirjoituksessa). Lisäksi oikeuskanslerin mukaan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ”säännöksen sanamuoto vaatii ehdottomasti ilmaisemaan sekä seikat että selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisuun”. Lisäksi todistusharkinta on kerrottava sisältäen ainakin ”päättelyketjun, arvostelmat ja todennäköisyysharkinnan”.


Tässä artikkelissa esiteltyjen päätösten (Case 02) perustelut pähkinänkuoressa:

TAPATURMA-ASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA – Päätös 15.9. 2011
PERUSTELUT:

”Esitetyn uudenkin selvityksen (E-lääkärinlausunto 20.12. 2007 ja sairauskertomus 13.11. 2010) perusteella P:n tapaturmavammoista johtuva työkyvyn alentuma on edelleen 20% 21.11.2003 alkaen. Työkyvyn alentumaa arvioitaessa ei ole otettu huomioon selkäytimen onteloa kaularangassa ja niskakipua, joista on jo evätty korvaus aiemmin. Myöskään P:llä todettu migreeni ei ole korvatun tapaturman seurausta.

Tapaturmavammoista johtuva 20%:n työkyvyn alentuma huomioon ottaen voidaan katsoa, että P olisi vähäisellä haitalla pystynyt jatkamaan entisiä eräoppaan tehtäviä. Tapaturmavammojen johdosta P:lle ei ole aiheutunut ammatillisen kuntoutuksen tarvetta.”



VAKUUTUSOIKEUDEN PÄÄTÖS SAMAAN ASIAAN – Päätös 21.8. 2012
PERUSTELUT:

”Vakuutusoikeus hyväksyy tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut.”


Arvoisa lukija, luettuasi tässä artikkelissa myöhemmin esitetyt säädökset ja oikeuskanslerinkin perustelut, oletko sitä mieltä, että tässä tapauksessa Tapla (Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta) ja Vakuutusoikeus ovat noudattaneet yleisen oikeuskäytännön vaatimusten mukaisia ”huolellisen ja tarkan perustelemisen” vaatimuksia? 

Entä onko mielestäsi laillista, että Vakuutusoikeus ei perustele ratkaisuaan lainkaan, vaan vain "hyväksyy" lautakunnan päätöksen perustelut?

Entä onko laillista, että kuntoutuspäätöksen tekeminen kestää kolme vuotta?

Kerro meille kommenteissa mielipiteesi asiaan!



KOKO ARTIKKELI


LAKIKATSAUS - muutoksenhakuelimet ja kansalaisen oikeusturva

Lainsäädännössä suomalaiselle on jo perustuslaissa taattu oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa tai muun virallisen instanssin toimesta ”asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä”. 

Perustuslaissa taataan kansalaiselle oikeus saada asiansa tuomioistuimen tai muun ”riippumattoman lainkäyttöelimen” käsiteltäväksi. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja prosessin hyvä hallinto taataan lailla. Lisäksi kansalaiselle luvataan perustuslaissa oikeus ”tulla kuulluksi ja saada perusteltu päätös” asiassaan.

Perustuslain 21 §:ssä asia kuvataan näin:
"Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla."


OIKEUS SAADA PÄÄTÖKSILLE KUNNOLLISET PERUSTELUT

Lisäksi Hallintolainkäyttölaissa säädetään toiminnasta hallintotuomioistuimissa ja ”muutoksenhakuasioita käsittelemään perustetuissa lautakunnissa”. Tätä lakia siis sovelletaan sekä Vakuutusoikeuden että Somlan ja muiden muutoksenhakulautakuntien toimintaan.

Hallintolainkäyttölain 53 §:ssä säädetään päätöksen perustelemisesta seuraavaa:
”Päätöksen perusteleminen
Päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.”



ESIMERKKITAPAUS (Case Esimerkki-02)

Tarjoamme nyt lukijalle mahdollisuuden tehdä itse omat päätelmänsä TODELLISEN TAPAUKSEN eli Esimerkki-02:n asiakirjojen perusteella. Tässä sarjassa esittelemme jatkossa lisää näitä päätöksiä ja niiden ”perusteluja”.

Henkilö P on entinen eräopas. Hänen oma kuvauksensa ja mielipiteensä työnsä vaativuudesta ja omasta kunnostaan:

"Ammatti ja työt on sellaisia, ettei niitä tehdä edes 'vähäisellä haitalla'. Täytyy olla kovassa iskussa joka sekunti, kun on vastuussa toisten hengestä ja terveydestä esim. viikon tunturivaelluksilla. Tein myös seikkailuohjaajan töitä ja siellä esim. köysilaskeutumisia kalliolta. Tarvii olla pälli selvänä, että oli just oikeat solmut köysissä. Tuskin olisi vakuutukset korvanneet asiakkaiden vammoja, kun ohjaaja olisi ollut sellaisessa lääkepöllyssä."




P:n VALITUS TAPLAAN VAKUUTUSYHTIÖN PÄÄTÖKSESTÄ – 23.1.2011








TAPATURMA-ASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA – Päätös 15.9. 2011
PERUSTELUT:
”Esitetyn uudenkin selvityksen (E-lääkärinlausunto 20.12. 2007 ja sairauskertomus 13.11. 2010) perusteella P:n tapaturmavammoista johtuva työkyvyn alentuma on edelleen 20% 21.11.2003 alkaen. Työkyvyn alentumaa arvioitaessa ei ole otettu huomioon selkäytimen onteloa kaularangassa ja niskakipua, joista on jo evätty korvaus aiemmin. Myöskään P:llä todettu migreeni ei ole korvatun tapaturman seurausta.
 Tapaturmavammoista johtuva 20%:n työkyvyn alentuma huomioon ottaen voidaan katsoa, että P olisi vähäisellä haitalla pystynyt jatkamaan entisiä eräoppaan tehtäviä. Tapaturmavammojen johdosta P:lle ei ole aiheutunut ammatillisen kuntoutuksen tarvetta.”









P:n vastaselitys Tapiolan Vakuutusoikeudelle antamaan lausuntoon – 9.11. 2011

”Haluan tuoda esille Tapiolan lausunnossa olevat ainakin kolme hyvän vakuutustavan ja hyvän hallinnon vastaista asiaa. Ja taitavatpa olla myös lainvastaisia, jos tutkitaan eduskunnan oikeusasiamiehen tekemiä ratkaisuja vuosien varrelta.”




VAKUUTUSOIKEUDEN PÄÄTÖS SAMAAN ASIAAN – Päätös 21.8. 2012
PERUSTELUT:


”Vakuutusoikeus hyväksyy tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut.”










APULAISOIKEUSKANSLERIN PÄÄTÖS 27.03.2014 – Dnro OKV/13/50/2012


Eräässä vastaavaa käsitelleessä päätöksessään oikeuskansleri toteaa seuraavaa:

"Lain 53 §:n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.

Hallintolainkäyttölakia koskevan hallituksen esityksen (HE 217/95 vp) yksityiskohtaisten lain 53 §:ää koskevien perustelujen mukaan päätöksen perusteleminen on tärkeää ennen kaikkea asianosaisten oikeusturvan kannalta. Esityksen mukaan asianosaisen on saatava tietää, mitkä seikat ovat johtaneet häntä koskevaan ratkaisuun. Esityksen mukaan tarkat perustelut lisäävät luottamusta lainkäyttöviranomaisiin. Säännöksen tarkoituksena olisi esityksen mukaan tähdentää huolellisen perustelemisen tärkeyttä lainkäytössä ja tarvetta kehittää perusteluja.

Oikeuskirjallisuudessa on hallintolainkäyttölain 53 §:stä todettu muun muassa, että säännöksen sanamuoto vaatii ehdottomasti ilmaisemaan sekä seikat että selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Seikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tavallisesti konkreettista tosiseikkaa ja selvityksillä tarkoitetaan sitä aineistoa, johon ratkaisun perusteena oleva seikka nojautuu. ”Selvityksissä on kysymys todistusharkinnan ilmaisemisesta sisältäen ainakin implisiittisesti myös päättelyketjun, arvostelmat ja todennäköisyysharkinnan.”

Edelleen oikeuskirjallisuudessa on todettu, että perustelujen tulee olla tosiasiaperusteluiltaan avoimia sekä tosiseikkojen selostuksen että näytön tai todisteiden arvioinnin puolesta. ”Tosiasiat on esitettävä perusteluissa konkreettisesti, millä on erityinen merkitys todistusharkinnan ilmaisemisessa. Perusteluissa on vältettävä yleisluontoisia, erittelemättömiä ja tarkemmin mihinkään viittaamattomia lausumia kuten ”asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan” tai  ”asiassa muutoin saatu selvitys huomioon ottaen.”
Edelleen oikeuskirjallisuudessa on todettu, että perustelujen analyyttisyyden vaatimusta tehostaa myös HLL 51.1 §:n lause, jonka mukaan ”Valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa”. (Veijo Tarukannel, Heikki Jukarainen; Oikeudenkäynti hallintotuomioistuimessa, 3. painos, Saarijärvi 2000, s. 292-293)





LISÄÄ TIETOA AIHEESTA







keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Vakuutusoikeus ja muutoksenhakulautakunnat - missä kunnolliset päätöksen perustelut? (Case Esimerkki 01)


ESIPUHE

Tässä artikkelisarjassa keskitytään esittelemään muutoksenhakuelimien antamia todellisia päätöksiä sairastuneiden tai vammautuneiden ihmisten sairauspäiväraha- ja muihin vastaaviin tukihakemuksiin.

Kun sairas tai vammautunut ihminen menettää joko väliaikaisesti tai kokonaan työkykynsä, hän ei pysty palkkatyöllä enää ansaitsemaan toimeentuloaan. Hänen ainoa tulonlähteensä tällöin on sairauspäiväraha ym. vastaavat tuet, jotka on tarkoitettu ihmisten perustoimeentulon varmistamiseen. Jos tämä perustoimeentulo evätään, jää sairastunut tai vammautunut ihminen joko kokonaan ilman tuloja tai elämiseen riittämättömien minimaalisten korvausten varaan, yleensä köyhyysrajan alapuolelle. Monet menettävät myös asuntonsa tällaisessa taloudellisessa ahdingossa.

Tästä syystä on aiheellista tutkia, onko muutoksenhakuelimien toiminta lainmukaista ja toimiiko järjestelmämme niin kuin sen sivistysvaltiossa voisi olettaa toimivan. Tässä artikkelisarjassa esitellään todellisia päätöksiä ja keskitytään siihen, onko ne perusteltu selkeästi ja lakien edellyttämällä tavalla. Mikäli perustelut eivät ole riittävän selkeitä ja informatiivisia, on hakijan käytännössä mahdotonta valittaa päätöksestä, koska hän ei voi tietää mihin seikkoihin hylkäävä päätös perustuu. Siitä syystä puutteelliset tai ympäripyöreät perustelut päätöksissä polkevat suomalaisten  perustuslaillisia oikeuksia ja oikeusturvaa.



KOKO ARTIKKELI

LAKIKATSAUS - muutoksenhakuelimet ja kansalaisen oikeusturva


Lainsäädännössä suomalaiselle on jo perustuslaissa taattu oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa tai muun virallisen instanssin toimesta ”asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä”. 

Perustuslaissa taataan kansalaiselle oikeus saada asiansa tuomioistuimen tai muun ”riippumattoman lainkäyttöelimen” käsiteltäväksi. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja prosessin hyvä hallinto taataan lailla. Lisäksi kansalaiselle luvataan perustuslaissa oikeus ”tulla kuulluksi ja saada perusteltu päätös” asiassaan.

Perustuslain 21 §:ssä
 asia kuvataan näin:
"Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla."



OIKEUS SAADA PÄÄTÖKSILLE KUNNOLLISET PERUSTELUT


Lisäksi Hallintolainkäyttölaissa säädetään toiminnasta hallintotuomioistuimissa ja ”muutoksenhakuasioita käsittelemään perustetuissa lautakunnissa”. Tätä lakia siis sovelletaan sekä Vakuutusoikeuden että Somlan (Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta) ja muiden muutoksenhakulautakuntien toimintaan.

Hallintolainkäyttölain 53 §:ssä säädetään päätöksen perustelemisesta seuraavaa:
”Päätöksen perusteleminen
Päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.”



ESIMERKKITAPAUS (Case Esimerkki-01)

Tarjoamme nyt lukijalle mahdollisuuden tehdä itse omat päätelmänsä TODELLISEN TAPAUKSEN eli Esimerkki-01:n asiakirjojen perusteella. Tässä sarjassa esittelemme jatkossa lisää näitä päätöksiä ja niiden ”perusteluja”.

SOSIAALITURVAN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA – Päätös 16.9. 2009
PERUSTELUT:


”… T:n terveydentilasta esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan hänellä on todettu keskivaikea masennustila, krooninen kipuoireyhtymä, alaselän ja kaularangan välilevysairaus ja hermojuuren sairaus. Kaularanka on leikattu 1999. Selässä on jatkuvasti kipuja, mutta selän toiminnallista tilaa ei ole kuvattu tarkemmin. T:lle on suositeltu kivunhallintapainotteista kuntoutusta.

Asiassa on esitetty lääkärinlausuntoja, joissa T:tä on pidetty työkyvyttömänä. Lääketieteellisistä selvityksistä ilmenevät sairauslöydökset ja tilankuvaukset on otettu huomioon työkykyä arvioitaessa.
Lääkärinlausuntojen sairauspäivärahan myöntämistä puoltavat kannanotot eivät kuitenkaan ole Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaa sitovia, vaan Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ratkaisee oikeuden sairauspäivärahaan laissa säädetyn harkintavaltansa nojalla.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toteaa, että T:n työkyky on alentunut. Kokonaisuutena arvioiden T:llä on kuitenkin vielä työkykyä jäljellä eikä hän ole estynyt sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi tekemästä työtään ajalla 1.1. - 31.12.2008.”



VAKUUTUSOIKEUDEN PÄÄTÖS SAMAAN ASIAAN – Päätös 30.9.2010
PERUSTELUT:

”T:tä on asiassa esitetyssä lääketieteellisessä selvityksessä pidetty työkyvyttömänä. T:n työkykyä arvioitaessa on otettu huomioon lääketieteellisestä selvityksestä ilmenevät sairauslöydökset ja tilankuvaukset.
Lääkärintodistuksissa ja –lausunnoissa esitetyt kannanotot henkilön työkyvyttömyydestä eivät kuitenkaan ole vakuutusoikeutta sitovia, vaan vakuutusoikeus ratkaiseen oikeuden sairauspäivärahaan laissa säädetyn harkintavaltansa nojalla
…
Vakuutusoikeus katsoo, ettei T:tä voida asiassa esitetty uusikin selvitys huomioon ottaen pitää sairauspäivärahaan oikeutettuna ajalla 1.1. - 31.12. 2008.”



APULAISOIKEUSKANSLERIN PÄÄTÖS 27.03.2014 – Dnro OKV/13/50/2012


Eräässä vastaavaa käsitelleessä päätöksessään oikeuskansleri toteaa seuraavaa:
"Lain 53 §:n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.

Hallintolainkäyttölakia koskevan hallituksen esityksen (HE 217/95 vp) yksityiskohtaisten lain 53 §:ää koskevien perustelujen mukaan päätöksen perusteleminen on tärkeää ennen kaikkea asianosaisten oikeusturvan kannalta. Esityksen mukaan asianosaisen on saatava tietää, mitkä seikat ovat johtaneet häntä koskevaan ratkaisuun. Esityksen mukaan tarkat perustelut lisäävät luottamusta lainkäyttöviranomaisiin. Säännöksen tarkoituksena olisi esityksen mukaan tähdentää huolellisen perustelemisen tärkeyttä lainkäytössä ja tarvetta kehittää perusteluja.

Oikeuskirjallisuudessa on hallintolainkäyttölain 53 §:stä todettu muun muassa, että säännöksen sanamuoto vaatii ehdottomasti ilmaisemaan sekä seikat että selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Seikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tavallisesti konkreettista tosiseikkaa ja selvityksillä tarkoitetaan sitä aineistoa, johon ratkaisun perusteena oleva seikka nojautuu. ”Selvityksissä on kysymys todistusharkinnan ilmaisemisesta sisältäen ainakin implisiittisesti myös päättelyketjun, arvostelmat ja todennäköisyysharkinnan.”

Edelleen oikeuskirjallisuudessa on todettu, että perustelujen tulee olla tosiasiaperusteluiltaan avoimia sekä tosiseikkojen selostuksen että näytön tai todisteiden arvioinnin puolesta. ”Tosiasiat on esitettävä perusteluissa konkreettisesti, millä on erityinen merkitys todistusharkinnan ilmaisemisessa. Perusteluissa on vältettävä yleisluontoisia, erittelemättömiä ja tarkemmin mihinkään viittaamattomia lausumia kuten ”asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan” tai  ”asiassa muutoin saatu selvitys huomioon ottaen.”
Edelleen oikeuskirjallisuudessa on todettu, että perustelujen analyyttisyyden vaatimusta tehostaa myös HLL 51.1 §:n lause, jonka mukaan ”Valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa”. (Veijo Tarukannel, Heikki Jukarainen; Oikeudenkäynti hallintotuomioistuimessa, 3. painos, Saarijärvi 2000, s. 292-293)




LUKIJAN OMAT PÄÄTELMÄT?


Oikeuskansleri on omassa ratkaisussaan korostanut ”tarkan perustelun” ja ”huolellisen perustelemisen” tärkeyttä lainkäytössä. Lisäksi oikeuskanslerin mukaan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ”säännöksen sanamuoto vaatii ehdottomasti ilmaisemaan sekä seikat että selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisuun”. Lisäksi todistusharkinta on kerrottava sisältäen ainakin ”päättelyketjun, arvostelmat ja todennäköisyysharkinnan”.

Tässä vielä kertauksen vuoksi edellä esiteltyjen päätösten perustelut pähkinänkuoressa:

SOSIAALITURVAN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA – Päätös 16.9. 2009, PERUSTELUT:
”Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toteaa, että T:n työkyky on alentunut. Kokonaisuutena arvioiden T:llä on kuitenkin vielä työkykyä jäljellä eikä hän ole estynyt sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi tekemästä työtään ajalla 1.1. - 31.12.2008.”



VAKUUTUSOIKEUDEN PÄÄTÖS SAMAAN ASIAAN – Päätös 30.9.2010, PERUSTELUT:
”Vakuutusoikeus katsoo, ettei T:tä voida asiassa esitetty uusikin selvitys huomioon ottaen pitää sairauspäivärahaan oikeutettuna ajalla 1.1. - 31.12. 2008.”


Arvoisa lukija, luettuasi nyt nämä säädökset ja oikeuskanslerinkin perustelut, oletko sitä mieltä, että tässä tapauksessa Somla ja Vakuutusoikeus ovat noudattaneet yleisen oikeuskäytännön vaatimusten mukaisia ”huolellisen ja tarkan perustelemisen” vaatimuksia? Kerro meille kommenteissa mielipiteesi asiaan!




LISÄÄ TIETOA AIHEESTA