Julkaisemme tässä teemakirjoitussarjassa ”potilaiden puheenvuoroja” eli potilaiden kokemuksia terveydenhuollostamme Suomessa. Nämä puheenvuorot ovat potilaiden kipuvertaistukiryhmissään kirjoittamia puheenvuoroja, jotka julkaistaan blogissamme nimettöminä. Tässä kirjoituksessa julkaistaan ensimmäiset viisi puheenvuoroa.
TIIVISTELMÄT
PUHEENVUOROISTA
PUHEENVUORO NRO 1 (2.8.2015 Nuori poika saa ulkomaanmatkalla keuhkotulehduksen, eli keuhkoissa oli legionella ja keuhkoklamydia. Poika on jo tajuton TYKSin päivystykseen vietäessä. Vanhemmat kertovat taudin olevan todennäköisesti saman kuin mitä siskonsa sairasti ja joka toipui siitä muutamassa päivässä oikean lääkityksen turvin. Lääkärin arvovallalle tämä on kuitenkin myrkkyä ja hän päättää ”hoitaa” poikaa aivan eri sairaudesta. Tämän seurauksena poika on menettää henkensä ja vanhemmat saavat pahan trauman tapauksesta.)
PUHEENVUORO NRO 2 (5.10. 2015 Potilaalla paha krooninen migreeni, joka aiheuttaa sietämättömiä kipuja ja vaikeuksia kävellä, koska jalat eivät kanna. Potilaalle on löydetty toimiva lääkitys eli ns. ”Färkkilän tippa” laukaisemaan pahimpia migreenikohtauksia. Päivystyksessä tämä lääkitys luvataan antaa, mutta lopulta kieltäydytään. Potilas joutuu lähtemään kotiin ilman helpotusta kipuihinsa ja huonommassa kunnossa kuin päivystykseen tullessaan.)
PUHEENVUORO NRO 2 (5.10. 2015 Potilaalla paha krooninen migreeni, joka aiheuttaa sietämättömiä kipuja ja vaikeuksia kävellä, koska jalat eivät kanna. Potilaalle on löydetty toimiva lääkitys eli ns. ”Färkkilän tippa” laukaisemaan pahimpia migreenikohtauksia. Päivystyksessä tämä lääkitys luvataan antaa, mutta lopulta kieltäydytään. Potilas joutuu lähtemään kotiin ilman helpotusta kipuihinsa ja huonommassa kunnossa kuin päivystykseen tullessaan.)
PUHEENVUORO
NRO 3 (5.8.2015
Potilas ei saa todellista apua vaivoihinsa neurologian osastolta.)
PUHEENVUORO
NRO 4 (4.8.2015 Potilaalla
vaikeuksia saada lääkärin määräämiä apuvälineitä apuvälineyksiköstä, koska
apuvälineyksikön lääkäri arvioi ne potilasta näkemättä tarpeettomiksi.)
PUHEENVUORO
NRO 5 (7.8.2014
Potilas on vaihtanut hoitonsa Helsingin-Uudenmaan sairaanhoitopiirista
Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan. Jossain vaiheessa HUS kieltäytyy kuitenkin
enää maksamasta hengenvaarallisen sairauden hoitoa. Päätöksen tehnyt lääkäri HUSista ilmeisesti pitää
hoitolinjaa vääränä. Hän on itse kuitenkin nähnyt potilaan viimeksi viisi-kuusi
vuotta sitten.)
PUHEENVUOROT
KOKONAISINA
PUHEENVUORO
NRO 1
(2.8.2015 Nuori poika saa ulkomaanmatkalla keuhkotulehduksen, eli keuhkoissa oli legionella ja keuhkoklamydia. Poika on jo tajuton TYKSin päivystykseen vietäessä. Vanhemmat kertovat taudin olevan todennäköisesti saman kuin mitä siskonsa sairasti ja joka toipui siitä muutamassa päivässä oikean lääkityksen turvin. Lääkärin arvovallalle tämä on kuitenkin myrkkyä ja hän päättää ”hoitaa” poikaa aivan eri sairaudesta. Tämän seurauksena poika on menettää henkensä ja vanhemmat saavat pahan trauman tapauksesta.)
Poikani oli vuosia sitten Tyksin "hoidossa" pahan
ulkomailla, uima-altaasta tarttuneen keuhkotulehduksen vuoksi. Sama tauti
puhkesi hieman aiemmin hänen siskoonsa ja hänet hoidettiin jo siellä ulkomailla
reippaasti kuntoon. Pojalla tauti puhkesi kuitenkin vasta matkalla Suomeen.
Tyksissä hänet kuitenkin päätettiin lähettää kotiin, "kun sänkyä ei kerran
löydy".
Kauhean tappelun ja ähellyksen jälkeen se sitten vihdoin löytyi ja
hänet otettiin sisälle, silloin jo periaatteessa poissa tästä maailmasta,
tajuttomana kuumeesta ja kivuista. Selitimme jo heti ensiavussa ja tulevina
päivinä kerta kerran jälkeen lääkärille, että selvästikin tämä nyt oli se sama
tauti kuin siskolla oli, samasta paikasta saatu ja kuinka sisko parani
nopeasti, kun sai oikeaa lääkettä muutaman päivän suonensisäisesti ja sitten
kotona viikon kapseleina. Näytimmepä vielä siskon diagnoosipaperin, reseptin ja
lääkepakkauksenkin mistä ilmeni oikea antibiootti.
Luulimme jakavamme tärkeää tietoa ja porukan olevan iloisia
yhteistoiminnastamme hoitavan tahon kanssa, mutta se olikin lääkärille myrkkyä.
Hänhän oli jo päättänyt mikä tätä poikaa vaivaa ja miten sitä hoidetaan.
Arvovaltansa suomin valtuuksin hän parisen viikkoa, itsepintaisesti hoiti
poikaa penisilliinillä, vaikka jokainen hoitovuorokausi vain heikensi hänen
tilaansa. Häntä siis käsiteltiin pneumokkipotilaana vaikka keuhkoissa oli
legionella ja keuhkoklamydia.
Ja vaikka lopulta sitten asia uskottiinkin - kun aivan liian
myöhään otetut verikokeetkin sen osoittivat - ja oikea antibiootti aloitettiin,
"hoito" pitkittyi ja komplikoitui pitkän väärän ja tehottoman
lääkityksen johdosta. Tilanne meni lopulta niin pahaksi, että häntä oltiin
kiikuttamassa "alakertaan" keuhkon avaamista ja mädänpoistamista
varten, onneksi paikalle sattunut vanhempi professori esti toimenpiteen. Olimme
jatkuvasti hänen kanssaan sairaalassa, yöt päivät - myös eristyshuoneessa,
johon hän joutui kun hän Tyksissä sai vankomysiinille resistentin enterokokin.
Mukavimmat yöhoitajat joiden kanssa oli mahdollisuus keskustella,
kertoivat että hoitajat "kantavat kaikkea maan ja taivaan päällä löytyvää
elimistössään ja joskus ne pääsevät hyvistä yrityksistämme huolimatta
tarttumaan heikkokuntoisiin potilaisiin". Niinpä niin, jotkut harvat
hoitajat arvostivat, muut inhosivat "sekaantumistamme".
"Hoito" oli pääasiassa epäempaattista, välinpitämätöntä ja
rutiininomaista. Kun toipuminen sitten lähti käyntiin, olimme niin voimattomia
ja väsyneitä ja toisaalta niin iloisia pojan paranemisesta, ettemme jaksaneet
tehdä asiasta mitään valitusta tai ilmoitusta. Vaikka tästä on jo aikaa on se
avoin trauma minulle, olin millimetrin lähellä menettämässä poikaani lääkärin
typerän, jäykkäniskaisen kasvojen säilyttämisen vuoksi...
PUHEENVUORO NRO 2
(5.10. 2015 Potilaalla paha krooninen migreeni, joka aiheuttaa sietämättömiä kipuja ja vaikeuksia kävellä, koska jalat eivät kanna. Potilaalle on löydetty toimiva lääkitys eli ns. ”Färkkilän tippa” laukaisemaan pahimpia migreenikohtauksia. Päivystyksessä tämä lääkitys luvataan antaa, mutta lopulta kieltäydytään. Potilas joutuu lähtemään kotiin ilman helpotusta kipuihinsa ja huonommassa kunnossa kuin päivystykseen tullessaan.)
Nyt pakko avautua jossain enkä omalle seinälle voi kirjottaa...
Kävin perjantai illalla pitkittyneen migreenikohtauksen takia malmin päivystyksessä soitin ensin terveysneuvontaan (sitä varten että ei tarvi siellä loisteputkivalojen alla alkaa selittää ja pääsen nopeammin sänkyyn hämärään/kaulaliinani silmien päälle).. Pääsin päivystykseen kerroin heti että ainoa mikä auttaa tässä vaiheessä on färkkilän tippa ja voisko sen laittaa heti niin olen parissa tunnissa täysin fine.. hoitaja ilmoitti että kertoo lääkärille.. lääkäri tuli käymään (ei OIKEASTI pahalla mutta ulkomaalainen huono suomi ei ymmärrä minua enkä minä häntä.. tosi hyvä kombo etenkin kun aivo sumu on aivan järkky ja hyvä että muistan sotuni ulkoa)
Kerroi taas että färkkilä tippa on ainut mikä auttaa... (klo21.00 aika tarkkaan) lääkäri kertoo että ensin kokeillaan per os ja jos ei auta nii sitte tippa.. sanoin ok kuinka kauan pitää oottaa että voi tipan laittaa (tiesin ettei mistään suun kautta otettavista ole apua...) sanoi 30min suurinpiirtein... Hoitaja tuli heti ja antoi lääkärin määräämän burana 800 panadol 1g primperan 20mg ja diapam mixt. 5mg..
Meni 20min soitin hoitajan käymään ja kerroin että nyt se vaan leviää se kipu ja on paljon pahempi.. hoitaja kertoi välittävänsä viestin lääkärille joka tuli käymään klo 21.40 ja ilmoitti että voin lähteä kotiin.. kerroin että kipu pahenee johon sanoi että kirjoittaa e- reseptin migard ja koska kello on kohta 22 hän lähtee kotiin ja niin voin lähteä minäkin. MITÄ?!
Olin varma että ymmärsin väärin (herran suomi oli sen verta huono että oli asiasta 100% varma) olihan hoitaja jo puhunut sisä tauti puolelle siirrosta jotta saan tipan... Kello 22.15 toinen hoitaja tulee ja sanoo että "Niin sinä olit menossa kotiin." Aloin itkemään (valitettavasti suht hysteerisesti koska olin varma että jalat ei kotiin kanna) kerroin hoitajalle että sanoin alun alkaen kun tulin sisään että tarvotse färkkilän tipan.. hoitaja kävi katsomassa mun tekstejä ja sanoi että sain färkkilän tipan suun kautta.. Minä monttu auki itkien valaistin hoitajaa että burana + panadol ei ole mikään saatanan färkkilän tippa ja että se minulle luvattiin jos ei suun kautta otettavat lääkkeet auta ja eikö hän voisi auttaa minua.. siinä kun puen päälle (koska minut ohjattiin kotiin) ja kyynelee valuu ja jalat ei kunnolla kanna vasen jalka laahaa maata koska kordinaatio kyky on paska vas. puolella kun on paha kohtaus. Pyysin tätä hoitajaa kysymään vielä kerran lääkäriltä että enkö oikeasti voi saada färkkilän tippaa, kun oikeasti kohtaus on ihan kamala... Hoitaja käy sisätauti puplen lääkärin puheilla joka ohjaa myös kotiin neuvoin "tule takasin jos pahenee tai jatkuu" ja "ei vielä voi laittaa tippaa kun ne lääkket mitä sain suun kautta on färkkilän tippa suun kautta joten pariin tuntiin ei voi tippaa kuitenkaan laittaa".. Kävelin siis kotiin klo 22.15 pahemmassa migreenissä kuin mitä mulla oli kun lähdin kotoa sairaalaan.
Katoin eilen kanta.fi tekstin ja sinne lääkäri on kirjannut klo 21.55 että potilaan oireet helpottaneet. sovittu potilaan kanssa että kirjoitetaan migardia. Jos yön aikana migreeni oireet jatkuvat - voi tulla takaisin.
odotan nyt soittoa malmin päivystyksen osaston sihteeriltä jotta tuo oireet helpottaneet osa muutetaan ja sinne laitetaan FAKTAA eikä lääkärin keksimää tekstiä...
PUHEENVUORO
NRO 3
(5.8.2015
Potilas ei saa todellista apua vaivoihinsa neurologian osastolta.)
Näin LPKS:ssä
Epätoivo iskee .... tai iski jo
Apua ei tunnu saavan ....
Apua ei tunnu saavan ....
Neuron polilta soitti nyt hoitaja ja kertoi, että
lääkäri on määrännyt nyt sirdalud 6mg .... olen kokeillut 2 ja 4mg mutta ne ei
vaikuta yhtään mitään .... lihasjäykkyys ja kivut vain pahenee koko ajan, enkä
meinaa enää päästä kävelemään senkään vertaa, mitä aikaisemmin. En saa jalkoja
oikaistua kun polvet ei anna myöten, eikä reisilihakset.
Sirdalud vie multa unen, sen se tekee .... parempi olis syyä sokeria. Tästäkin olen sanonut jo monta kertaa.
Sirdalud vie multa unen, sen se tekee .... parempi olis syyä sokeria. Tästäkin olen sanonut jo monta kertaa.
Koko kesä on menny lihasjäykkyyden ja kipujen
pahentuessa, eikä apua tunnu saavan.
Minun sanomisiani väännellään .... olen pyytänyt apua
näihin lihaskireyksiin/lihasjäykkyyteen ja kramppeihin niin nyt lääkäri on
kommentoinut, että: Lihasnykinä ja määrännyt sirdalud:in lihasnykinään.
Hoitaja välittää tiedot lääkärille ja jostain ihmeen
syystä muuttaa asiat aivan päälaelleen, en voi ymmärtää
Ja toinen: Epilepsialääkkeestä sanoin, että kohtaukset
ovat vähentyneet ja se on kirjoitettu papereihin: Kohtaukset ovat väistyneet
Voi *elvetti!!!
Eikä tässä oo kun murto-osa nuista .... jatkuvasti saan soittaa ja pyytää korjaamaan väärät ja virheelliset tiedot.
Eikä tässä oo kun murto-osa nuista .... jatkuvasti saan soittaa ja pyytää korjaamaan väärät ja virheelliset tiedot.
Ei se lääkäri tietää edes mikä mulla on tai vaivaa kun
ei hälle esitetä asiaa oikeen.
Lihasnykinä nyt on kuitenkin aivan eri asia kuin lihasjäykkyys / spastisuus ja lihaskrampit, joihin olen apua pyytänyt.
Lihasnykinä nyt on kuitenkin aivan eri asia kuin lihasjäykkyys / spastisuus ja lihaskrampit, joihin olen apua pyytänyt.
PUHEENVUORO
NRO 4
(4.8.2015 Potilaalla vaikeuksia saada lääkärin määräämiä apuvälineitä apuvälineyksiköstä, koska apuvälineyksikön lääkäri arvioi ne potilasta näkemättä tarpeettomiksi.)
Onko muille käynyt näin? Lääkäri arvio apuvälinetarpeen ja
määrää hankittavaksi yölastat jalkoihin nilkkojen asentovirheen vuoksi.
Apuvälineyksiköstä ei anneta niitä, koska heidän oma lääkäri on arvioinut
(minua näkemättä) tilanteen ja heidän mukaansa kyse on pelkästään plantaari
fasciitista joka ei kuulu heidän toimintaansa vaan nämä pitäisi ostaa itse.
Tuntuu niin uskomattomalta, että joku lääkäri joka ei ole koskaan nähnyt minua
menee ohittamaan reumalääkärin lausunnot.Liekköhän on kyseinen
"fysiatri" siirtymässä apuvälineyksiköstä vakuutusyhtiön leipiin.
Naurattaisi, jos ei vituttaisi näin paljoa.
PUHEENVUORO
NRO 5
(7.8.2014 Potilas on vaihtanut hoitonsa Helsingin-Uudenmaan sairaanhoitopiirista Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan. Jossain vaiheessa HUS kieltäytyy kuitenkin enää maksamasta hengenvaarallisen sairauden hoitoa. Päätöksen tehnyt lääkäri HUSista ilmeisesti pitää hoitolinjaa vääränä. Hän on itse kuitenkin nähnyt potilaan viimeksi viisi-kuusi vuotta sitten.)
Varsinaisen aiheen vierestä, mutta nipotanpa silti: puheenvuoron 1 tiivistelmässä sanotaan pojan kuolleen, mutta kokoversiossa kerrotaan toipuneen - ei siis onneksi kuollut?
VastaaPoista