Vakuutusoikeus ja muutoksenhakulautakunnat - missä kunnolliset päätöksen perustelut? (Case Esimerkki 02)

ESIPUHE

Tässä artikkelisarjassa keskitytään esittelemään muutoksenhakuelimien antamia todellisia päätöksiä sairastuneiden tai vammautuneiden ihmisten sairauspäiväraha- ja muihin vastaaviin tukihakemuksiin.

Kun sairas tai vammautunut ihminen menettää joko väliaikaisesti tai kokonaan työkykynsä, hän ei pysty palkkatyöllä enää ansaitsemaan toimeentuloaan. Hänen ainoa tulonlähteensä tällöin on sairauspäiväraha ym. vastaavat tuet, jotka on tarkoitettu ihmisten perustoimeentulon varmistamiseen. Jos tämä perustoimeentulo evätään, jää sairastunut tai vammautunut ihminen joko kokonaan ilman tuloja tai elämiseen riittämättömien minimaalisten korvausten varaan, monesti köyhyysrajan alapuolelle. Monet menettävät myös asuntonsa tällaisessa taloudellisessa ahdingossa.

Tästä syystä on aiheellista tutkia, onko muutoksenhakuelimien toiminta lainmukaista ja toimiiko järjestelmämme niin kuin sen sivistysvaltiossa voisi olettaa toimivan. Tässä artikkelisarjassa esitellään todellisia päätöksiä ja keskitytään siihen, onko ne perusteltu selkeästi ja lakien edellyttämällä tavalla. Mikäli perustelut eivät ole riittävän selkeitä ja informatiivisia, on hakijan käytännössä mahdotonta valittaa päätöksestä, koska hän ei voi tietää mihin seikkoihin hylkäävä päätös perustuu. Siitä syystä puutteelliset tai ympäripyöreät perustelut päätöksissä polkevat suomalaisten  perustuslaillisia oikeuksia ja oikeusturvaa.

Laillista vai ei - LUKIJAN OMAT PÄÄTELMÄT?

Oikeuskansleri on omassa ratkaisussaan korostanut ”tarkan perustelun” ja ”huolellisen perustelemisen” tärkeyttä lainkäytössä (esitelty myöhemmin tässä kirjoituksessa). Lisäksi oikeuskanslerin mukaan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ”säännöksen sanamuoto vaatii ehdottomasti ilmaisemaan sekä seikat että selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisuun”. Lisäksi todistusharkinta on kerrottava sisältäen ainakin ”päättelyketjun, arvostelmat ja todennäköisyysharkinnan”.

Tässä artikkelissa esiteltyjen päätösten (Case 02) perustelut pähkinänkuoressa:

TAPATURMA-ASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA – Päätös 15.9. 2011

PERUSTELUT:

”Esitetyn uudenkin selvityksen (E-lääkärinlausunto 20.12. 2007 ja sairauskertomus 13.11. 2010) perusteella P:n tapaturmavammoista johtuva työkyvyn alentuma on edelleen 20% 21.11.2003 alkaen. Työkyvyn alentumaa arvioitaessa ei ole otettu huomioon selkäytimen onteloa kaularangassa ja niskakipua, joista on jo evätty korvaus aiemmin. Myöskään P:llä todettu migreeni ei ole korvatun tapaturman seurausta.

Tapaturmavammoista johtuva 20%:n työkyvyn alentuma huomioon ottaen voidaan katsoa, että P olisi vähäisellä haitalla pystynyt jatkamaan entisiä eräoppaan tehtäviä. Tapaturmavammojen johdosta P:lle ei ole aiheutunut ammatillisen kuntoutuksen tarvetta.”

VAKUUTUSOIKEUDEN PÄÄTÖS SAMAAN ASIAAN – Päätös 21.8. 2012

PERUSTELUT:

”Vakuutusoikeus hyväksyy tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut.”

Arvoisa lukija, luettuasi tässä artikkelissa myöhemmin esitetyt säädökset ja oikeuskanslerinkin perustelut, oletko sitä mieltä, että tässä tapauksessa Tapla (Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta) ja Vakuutusoikeus ovat noudattaneet yleisen oikeuskäytännön vaatimusten mukaisia ”huolellisen ja tarkan perustelemisen” vaatimuksia? 

Entä onko mielestäsi laillista, että Vakuutusoikeus ei perustele ratkaisuaan lainkaan, vaan vain "hyväksyy" lautakunnan päätöksen perustelut?

Entä onko laillista, että kuntoutuspäätöksen tekeminen kestää kolme vuotta?

Kerro meille kommenteissa mielipiteesi asiaan!

KOKO ARTIKKELI

LAKIKATSAUS - muutoksenhakuelimet ja kansalaisen oikeusturva

Lainsäädännössä suomalaiselle on jo perustuslaissa taattu oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa tai muun virallisen instanssin toimesta ”asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä”. 

Perustuslaissa taataan kansalaiselle oikeus saada asiansa tuomioistuimen tai muun ”riippumattoman lainkäyttöelimen” käsiteltäväksi. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja prosessin hyvä hallinto taataan lailla. Lisäksi kansalaiselle luvataan perustuslaissa oikeus ”tulla kuulluksi ja saada perusteltu päätös” asiassaan.

Perustuslain 21 §:ssä asia kuvataan näin:

"Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla."

OIKEUS SAADA PÄÄTÖKSILLE KUNNOLLISET PERUSTELUT

Lisäksi Hallintolainkäyttölaissa säädetään toiminnasta hallintotuomioistuimissa ja ”muutoksenhakuasioita käsittelemään perustetuissa lautakunnissa”. Tätä lakia siis sovelletaan sekä Vakuutusoikeuden että Somlan ja muiden muutoksenhakulautakuntien toimintaan.

Hallintolainkäyttölain 53 §:ssä säädetään päätöksen perustelemisesta seuraavaa:

”Päätöksen perusteleminen

Päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.”

ESIMERKKITAPAUS (Case Esimerkki-02)

Tarjoamme nyt lukijalle mahdollisuuden tehdä itse omat päätelmänsä TODELLISEN TAPAUKSEN eli Esimerkki-02:n asiakirjojen perusteella. Tässä sarjassa esittelemme jatkossa lisää näitä päätöksiä ja niiden ”perusteluja”.

Henkilö P on entinen eräopas. Hänen oma kuvauksensa ja mielipiteensä työnsä vaativuudesta ja omasta kunnostaan:

"Ammatti ja työt on sellaisia, ettei niitä tehdä edes 'vähäisellä haitalla'. Täytyy olla kovassa iskussa joka sekunti, kun on vastuussa toisten hengestä ja terveydestä esim. viikon tunturivaelluksilla. Tein myös seikkailuohjaajan töitä ja siellä esim. köysilaskeutumisia kalliolta. Tarvii olla pälli selvänä, että oli just oikeat solmut köysissä. Tuskin olisi vakuutukset korvanneet asiakkaiden vammoja, kun ohjaaja olisi ollut sellaisessa lääkepöllyssä."

P:n VALITUS TAPLAAN VAKUUTUSYHTIÖN PÄÄTÖKSESTÄ – 23.1.2011

TAPATURMA-ASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA – Päätös 15.9. 2011

PERUSTELUT:

”Esitetyn uudenkin selvityksen (E-lääkärinlausunto 20.12. 2007 ja sairauskertomus 13.11. 2010) perusteella P:n tapaturmavammoista johtuva työkyvyn alentuma on edelleen 20% 21.11.2003 alkaen. Työkyvyn alentumaa arvioitaessa ei ole otettu huomioon selkäytimen onteloa kaularangassa ja niskakipua, joista on jo evätty korvaus aiemmin. Myöskään P:llä todettu migreeni ei ole korvatun tapaturman seurausta.

 Tapaturmavammoista johtuva 20%:n työkyvyn alentuma huomioon ottaen voidaan katsoa, että P olisi vähäisellä haitalla pystynyt jatkamaan entisiä eräoppaan tehtäviä. Tapaturmavammojen johdosta P:lle ei ole aiheutunut ammatillisen kuntoutuksen tarvetta.”

P:n vastaselitys Tapiolan Vakuutusoikeudelle antamaan lausuntoon – 9.11. 2011

”Haluan tuoda esille Tapiolan lausunnossa olevat ainakin kolme hyvän vakuutustavan ja hyvän hallinnon vastaista asiaa. Ja taitavatpa olla myös lainvastaisia, jos tutkitaan eduskunnan oikeusasiamiehen tekemiä ratkaisuja vuosien varrelta.”

VAKUUTUSOIKEUDEN PÄÄTÖS SAMAAN ASIAAN – Päätös 21.8. 2012

PERUSTELUT:

”Vakuutusoikeus hyväksyy tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut.”

APULAISOIKEUSKANSLERIN PÄÄTÖS 27.03.2014 – Dnro OKV/13/50/2012

Eräässä vastaavaa käsitelleessä päätöksessään oikeuskansleri toteaa seuraavaa:

"Lain 53 §:n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.

Hallintolainkäyttölakia koskevan hallituksen esityksen (HE 217/95 vp) yksityiskohtaisten lain 53 §:ää koskevien perustelujen mukaan päätöksen perusteleminen on tärkeää ennen kaikkea asianosaisten oikeusturvan kannalta. Esityksen mukaan asianosaisen on saatava tietää, mitkä seikat ovat johtaneet häntä koskevaan ratkaisuun. Esityksen mukaan tarkat perustelut lisäävät luottamusta lainkäyttöviranomaisiin. Säännöksen tarkoituksena olisi esityksen mukaan tähdentää huolellisen perustelemisen tärkeyttä lainkäytössä ja tarvetta kehittää perusteluja.

Oikeuskirjallisuudessa on hallintolainkäyttölain 53 §:stä todettu muun muassa, että säännöksen sanamuoto vaatii ehdottomasti ilmaisemaan sekä seikat että selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Seikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tavallisesti konkreettista tosiseikkaa ja selvityksillä tarkoitetaan sitä aineistoa, johon ratkaisun perusteena oleva seikka nojautuu. ”Selvityksissä on kysymys todistusharkinnan ilmaisemisesta sisältäen ainakin implisiittisesti myös päättelyketjun, arvostelmat ja todennäköisyysharkinnan.”

Edelleen oikeuskirjallisuudessa on todettu, että perustelujen tulee olla tosiasiaperusteluiltaan avoimia sekä tosiseikkojen selostuksen että näytön tai todisteiden arvioinnin puolesta. ”Tosiasiat on esitettävä perusteluissa konkreettisesti, millä on erityinen merkitys todistusharkinnan ilmaisemisessa. Perusteluissa on vältettävä yleisluontoisia, erittelemättömiä ja tarkemmin mihinkään viittaamattomia lausumia kuten ”asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan” tai  ”asiassa muutoin saatu selvitys huomioon ottaen.”

Edelleen oikeuskirjallisuudessa on todettu, että perustelujen analyyttisyyden vaatimusta tehostaa myös HLL 51.1 §:n lause, jonka mukaan ”Valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa”. (Veijo Tarukannel, Heikki Jukarainen; Oikeudenkäynti hallintotuomioistuimessa, 3. painos, Saarijärvi 2000, s. 292-293)

LISÄÄ TIETOA AIHEESTA

APULAISOIKEUSKANSLERIN PÄÄTÖS 27.03.2014 – Dnro OKV/13/50/2012
YLE 8.8. 2012: Oikeusprofessori arvostelee vakuutusoikeuden päätösten perusteluja
Kansanedustaja Maria Tolppanen: Vakuutuslääkärillä käsittämätön valta
Suomen Asianajajaliitto 7.3. 2011: Asianajajaliitto huolissaan vakuutusoikeuden ratkaisuista