Suomalaisen terveydenhuollon tehottomuus – se maksaa meille 1,9 miljardia euroa joka vuosi turhien työkyvyttömyyseläkkeiden muodossa!

Terveydenhuollon tehottomuus Suomessa – totta vai tarua?

Paljon puhutaan siitä, että terveydenhuoltomme reagoi liian hitaasti ihmisten sairauksiin, jonot ovat pitkiä ja niin edelleen. Itsekin tiedän paljon tapauksia, joissa terveydenhuollon nopea puuttuminen toimintakykyä uhkaaviin sairauksiin ja vammoihin olisi säästänyt ihmisiä työkyvyn menetykseltä. Mutta toimiiko terveydenhuoltomme tosiaan näin? Mitä viralliset tahot ja tosiasiat asiasta kertovat?

Työkyvyttömyyden ja sairastelun numerotietoa

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy Suomessa joka vuosi 20 – 25 000 ihmistä, esimerkiksi vuonna 2011 näin kävi 22 666 henkilölle. Samana vuonna Suomessa työkyvyttömyyseläkeläisten määrä oli 199 177 henkilöä. Nämä luvut käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat TELA ry:n tiedotteista.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keski-ikä on vain noin 52 vuotta, kun taas normaalille vanhuuseläkkeelle siirtyvien keski-ikä on 63,5 vuotta. Yhden työkyvyttömyyseläkeläisen keskimääräinen eläkekustannus tilastojen mukaan on noin 1000 e/kk eli 12 000 euroa vuodessa. Reumaliiton keräämien tietojen mukaan yhden vuoden työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset yhteiskunnalle ovat noin 30 000 euroa.

Reumaliiton mukaan esimerkiksi pelkkien TULE-sairauksien aiheuttamat vuotuiset kustannukset yhteiskunnalle ovat noin 2 miljardia euroa. TELAn tiedotteessa kerrotaan, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat ohittaneet mielenterveyden häiriöt työkyvyttömyyseläkkeen myöntämissyynä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden perusteena Suomessa keskimäärin 35 %:ssa tapauksia. Mielenterveyshäiriöiden osuus on 28 %.

Koska työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvan keski-ikä on noin 52 vuotta ja vanhuuseläkkeelle siirtyvien 63,5 vuotta, tarkoittaa tämä sitä, että työkyvyttömyyseläkeläinen on työkyvyttömyyseläkkeellä keskimäärin 11,5 vuotta ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistään. Näin ollen jokainen työkyvyttömyyseläkkeelle menetetty tarkoittaa yhteiskunnalle noin 345 000 euron lisäkustannusta (11,5 vuotta x 30 000 euroa/vuosi).

Terveydenhuollon tehottomuus numeroina

TELAn tiedotteessa 4.12. 2012 (”Ripeämpi puuttuminen työkyvyttömyyksiin nostaisi eläköitymisikää tehokkaasti”) asiantuntijalääkäri Tiina Kaarne toteaa, että ”pitkittyneillä, eli yli 90 päivää kestävillä sairauslomilla, on vuosittain noin 40 000 työsuhteessa olevaa työntekijää”. Lisäksi Tiina Kaarne arvioi, että edellä mainittu pitkittynyt työkyvyttömyysjakso voitaisiin katkaista paremmalla hoidolla noin neljäsosassa näitä tapauksia eli 10 000:ssa tapauksessa vuodessa.

Kyseisessä TELAN tiedotteessa todetaan siis muun muassa seuraavaa:

”Kaarne arvioi, että jopa neljännes työkyvyttömyysjaksojen pitkittymisistä voitaisiin välttää aktiivisilla töihin paluun tukitoimilla, mikä tarkoittaisi 10 000 henkilöä vuosittain. Tämä edellyttäisi kuitenkin tehokkaampaa puuttumista työkyvyttömyyden hoitoon.”

”- Työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välinen yhteistyö ei tällä hetkellä toimi riittävän tiiviisti ja jouhevasti. Lisäksi tilannetta pahentaa paikoitellen terveydenhuollon tutkimusjonot. Nämä tekijät yhdessä hidastavat töihin paluuta ja pahimmillaan johtavat tarpeettomasti pitkittyviin työkyvyttömyyksiin.”

”- Työkyvyttömyyteen on puututtava nykyistä aiemmin ja aktiivisemmin. Kuntoutuksen tarvetta ja myös osa-aikatyön mahdollisuuksia pitäisi arvioida jo sairauspäivärahakaudella, sen sijaan että odotellaan kauden päättymistä ja vasta sen jälkeen toimitaan, Kaarne korostaa.”

Toisin sanoen TELAN mukaan paremmalla terveydenhoidolla ja aikaisemmalla puuttumisella työkyvyttömyyksiin voitaisiin säästää huomattavasti yhteiskunnan menoja.

Tiedämme siis, että pitkittyneillä eli yli 90 päivää kestävillä sairauslomilla on joka vuosi Suomessa noin 40 000 työsuhteessa olevaa työntekijää ja että keskimäärin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy joka vuosi noin 22 500 ihmistä. Tästä voimme päätellä, että näistä 40 000 pitkittyneestä sairauslomasta 22 500 eli noin 56 % johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen. Koska TELAn arvion mukaan noin neljännes näistä 40 000 pitkittyneestä työkyvyttömyydestä voitaisiin katkaista paremmalla terveydenhoidolla ja aikaisemmalla puuttumisella työkyvyttömyyksiin, näistä työkyvyttömyyseläkkeistä neljäsosa, eli noin 5600, voitaisiin estää joka vuosi.

Noin 5600 ihmisen joutuminen työkyvyttömyyseläkkeelle voitaisiin siis joka vuosi Suomessa estää paremmalla terveydenhoidolla. Kun yhden työkyvyttömyyden aiheuttama kokonaiskustannus on noin 345 000 euroa yhteiskunnalle, tämä vuosittainen säästö olisi 5600 x 345 000 euroa eli noin 1,9 mrd euroa joka vuosi.

1,9 miljardia euroa on merkittävä summa kansantaloudellemme. Kymmenessä vuodessa paremman terveydenhuollon tuoma säästö pelkästään työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisemisessä olisi jo 19 miljardia euroa. Se on reilusti yli kolmannes valtiomme noin 50 miljardin euron vuosibudjetista.

(Tämän artikkelin on kirjoittanut 15.4. 2014 nimimerkki DirtyDeeds)

LÄHTEET

Ripeämpi puuttuminen työkyvyttömyyksiin nostaisi eläköitymisikää tehokkaasti – TELA 04.12.2012

Työkyvyttömyyseläkkeen syissä isoja eroja sairaanhoitopiireittäin – TELA 4.12. 2012

Tules-tunnuslukuja – Tuki- ja liikuntaelinten hyvinvoinnin tietopankki

Tule-terveys on kaiken terveyden perusta - Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), Suomen Tule ry:n pääsihteeri