keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Vakuutusoikeus ja muutoksenhakulautakunnat - missä kunnolliset päätöksen perustelut? (Case Esimerkki 01)


ESIPUHE

Tässä artikkelisarjassa keskitytään esittelemään muutoksenhakuelimien antamia todellisia päätöksiä sairastuneiden tai vammautuneiden ihmisten sairauspäiväraha- ja muihin vastaaviin tukihakemuksiin.

Kun sairas tai vammautunut ihminen menettää joko väliaikaisesti tai kokonaan työkykynsä, hän ei pysty palkkatyöllä enää ansaitsemaan toimeentuloaan. Hänen ainoa tulonlähteensä tällöin on sairauspäiväraha ym. vastaavat tuet, jotka on tarkoitettu ihmisten perustoimeentulon varmistamiseen. Jos tämä perustoimeentulo evätään, jää sairastunut tai vammautunut ihminen joko kokonaan ilman tuloja tai elämiseen riittämättömien minimaalisten korvausten varaan, yleensä köyhyysrajan alapuolelle. Monet menettävät myös asuntonsa tällaisessa taloudellisessa ahdingossa.

Tästä syystä on aiheellista tutkia, onko muutoksenhakuelimien toiminta lainmukaista ja toimiiko järjestelmämme niin kuin sen sivistysvaltiossa voisi olettaa toimivan. Tässä artikkelisarjassa esitellään todellisia päätöksiä ja keskitytään siihen, onko ne perusteltu selkeästi ja lakien edellyttämällä tavalla. Mikäli perustelut eivät ole riittävän selkeitä ja informatiivisia, on hakijan käytännössä mahdotonta valittaa päätöksestä, koska hän ei voi tietää mihin seikkoihin hylkäävä päätös perustuu. Siitä syystä puutteelliset tai ympäripyöreät perustelut päätöksissä polkevat suomalaisten  perustuslaillisia oikeuksia ja oikeusturvaa.



KOKO ARTIKKELI

LAKIKATSAUS - muutoksenhakuelimet ja kansalaisen oikeusturva


Lainsäädännössä suomalaiselle on jo perustuslaissa taattu oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa tai muun virallisen instanssin toimesta ”asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä”. 

Perustuslaissa taataan kansalaiselle oikeus saada asiansa tuomioistuimen tai muun ”riippumattoman lainkäyttöelimen” käsiteltäväksi. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja prosessin hyvä hallinto taataan lailla. Lisäksi kansalaiselle luvataan perustuslaissa oikeus ”tulla kuulluksi ja saada perusteltu päätös asiassaan.

Perustuslain 21 §:ssä
 asia kuvataan näin:
"Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla."



OIKEUS SAADA PÄÄTÖKSILLE KUNNOLLISET PERUSTELUT


Lisäksi Hallintolainkäyttölaissa säädetään toiminnasta hallintotuomioistuimissa ja ”muutoksenhakuasioita käsittelemään perustetuissa lautakunnissa”. Tätä lakia siis sovelletaan sekä Vakuutusoikeuden että Somlan (Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta) ja muiden muutoksenhakulautakuntien toimintaan.

Hallintolainkäyttölain 53 §:ssä säädetään päätöksen perustelemisesta seuraavaa:
Päätöksen perusteleminen
Päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.”



ESIMERKKITAPAUS (Case Esimerkki-01)

Tarjoamme nyt lukijalle mahdollisuuden tehdä itse omat päätelmänsä TODELLISEN TAPAUKSEN eli Esimerkki-01:n asiakirjojen perusteella. Tässä sarjassa esittelemme jatkossa lisää näitä päätöksiä ja niiden ”perusteluja”.

SOSIAALITURVAN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA – Päätös 16.9. 2009
PERUSTELUT:


”… T:n terveydentilasta esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan hänellä on todettu keskivaikea masennustila, krooninen kipuoireyhtymä, alaselän ja kaularangan välilevysairaus ja hermojuuren sairaus. Kaularanka on leikattu 1999. Selässä on jatkuvasti kipuja, mutta selän toiminnallista tilaa ei ole kuvattu tarkemmin. T:lle on suositeltu kivunhallintapainotteista kuntoutusta.

Asiassa on esitetty lääkärinlausuntoja, joissa T:tä on pidetty työkyvyttömänä. Lääketieteellisistä selvityksistä ilmenevät sairauslöydökset ja tilankuvaukset on otettu huomioon työkykyä arvioitaessa.
Lääkärinlausuntojen sairauspäivärahan myöntämistä puoltavat kannanotot eivät kuitenkaan ole Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaa sitovia, vaan Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ratkaisee oikeuden sairauspäivärahaan laissa säädetyn harkintavaltansa nojalla.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toteaa, että T:n työkyky on alentunut. Kokonaisuutena arvioiden T:llä on kuitenkin vielä työkykyä jäljellä eikä hän ole estynyt sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi tekemästä työtään ajalla 1.1. - 31.12.2008.”



VAKUUTUSOIKEUDEN PÄÄTÖS SAMAAN ASIAAN – Päätös 30.9.2010
PERUSTELUT:

”T:tä on asiassa esitetyssä lääketieteellisessä selvityksessä pidetty työkyvyttömänä. T:n työkykyä arvioitaessa on otettu huomioon lääketieteellisestä selvityksestä ilmenevät sairauslöydökset ja tilankuvaukset.
Lääkärintodistuksissa ja –lausunnoissa esitetyt kannanotot henkilön työkyvyttömyydestä eivät kuitenkaan ole vakuutusoikeutta sitovia, vaan vakuutusoikeus ratkaiseen oikeuden sairauspäivärahaan laissa säädetyn harkintavaltansa nojalla
Vakuutusoikeus katsoo, ettei T:tä voida asiassa esitetty uusikin selvitys huomioon ottaen pitää sairauspäivärahaan oikeutettuna ajalla 1.1. - 31.12. 2008.”



APULAISOIKEUSKANSLERIN PÄÄTÖS 27.03.2014 – Dnro OKV/13/50/2012


Eräässä vastaavaa käsitelleessä päätöksessään oikeuskansleri toteaa seuraavaa:
"Lain 53 §:n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.

Hallintolainkäyttölakia koskevan hallituksen esityksen (HE 217/95 vp) yksityiskohtaisten lain 53 §:ää koskevien perustelujen mukaan päätöksen perusteleminen on tärkeää ennen kaikkea asianosaisten oikeusturvan kannalta. Esityksen mukaan asianosaisen on saatava tietää, mitkä seikat ovat johtaneet häntä koskevaan ratkaisuun. Esityksen mukaan tarkat perustelut lisäävät luottamusta lainkäyttöviranomaisiin. Säännöksen tarkoituksena olisi esityksen mukaan tähdentää huolellisen perustelemisen tärkeyttä lainkäytössä ja tarvetta kehittää perusteluja.

Oikeuskirjallisuudessa on hallintolainkäyttölain 53 §:stä todettu muun muassa, että säännöksen sanamuoto vaatii ehdottomasti ilmaisemaan sekä seikat että selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Seikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tavallisesti konkreettista tosiseikkaa ja selvityksillä tarkoitetaan sitä aineistoa, johon ratkaisun perusteena oleva seikka nojautuu. ”Selvityksissä on kysymys todistusharkinnan ilmaisemisesta sisältäen ainakin implisiittisesti myös päättelyketjun, arvostelmat ja todennäköisyysharkinnan.

Edelleen oikeuskirjallisuudessa on todettu, että perustelujen tulee olla tosiasiaperusteluiltaan avoimia sekä tosiseikkojen selostuksen että näytön tai todisteiden arvioinnin puolesta. ”Tosiasiat on esitettävä perusteluissa konkreettisesti, millä on erityinen merkitys todistusharkinnan ilmaisemisessa. Perusteluissa on vältettävä yleisluontoisia, erittelemättömiä ja tarkemmin mihinkään viittaamattomia lausumia kuten ”asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan” tai  ”asiassa muutoin saatu selvitys huomioon ottaen.”
Edelleen oikeuskirjallisuudessa on todettu, että perustelujen analyyttisyyden vaatimusta tehostaa myös HLL 51.1 §:n lause, jonka mukaan ”Valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa”. (Veijo Tarukannel, Heikki Jukarainen; Oikeudenkäynti hallintotuomioistuimessa, 3. painos, Saarijärvi 2000, s. 292-293)




LUKIJAN OMAT PÄÄTELMÄT?


Oikeuskansleri on omassa ratkaisussaan korostanut ”tarkan perustelun” ja ”huolellisen perustelemisen” tärkeyttä lainkäytössä. Lisäksi oikeuskanslerin mukaan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ”säännöksen sanamuoto vaatii ehdottomasti ilmaisemaan sekä seikat että selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisuun”. Lisäksi todistusharkinta on kerrottava sisältäen ainakin ”päättelyketjun, arvostelmat ja todennäköisyysharkinnan”.

Tässä vielä kertauksen vuoksi edellä esiteltyjen päätösten perustelut pähkinänkuoressa:

SOSIAALITURVAN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA – Päätös 16.9. 2009, PERUSTELUT:
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toteaa, että T:n työkyky on alentunut. Kokonaisuutena arvioiden T:llä on kuitenkin vielä työkykyä jäljellä eikä hän ole estynyt sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi tekemästä työtään ajalla 1.1. - 31.12.2008.”



VAKUUTUSOIKEUDEN PÄÄTÖS SAMAAN ASIAAN – Päätös 30.9.2010, PERUSTELUT:
Vakuutusoikeus katsoo, ettei T:tä voida asiassa esitetty uusikin selvitys huomioon ottaen pitää sairauspäivärahaan oikeutettuna ajalla 1.1. - 31.12. 2008.”


Arvoisa lukija, luettuasi nyt nämä säädökset ja oikeuskanslerinkin perustelut, oletko sitä mieltä, että tässä tapauksessa Somla ja Vakuutusoikeus ovat noudattaneet yleisen oikeuskäytännön vaatimusten mukaisia ”huolellisen ja tarkan perustelemisen” vaatimuksia? Kerro meille kommenteissa mielipiteesi asiaan!




LISÄÄ TIETOA AIHEESTA





19 kommenttia:

  1. Järjetön juttu, ilmiselvästi kysymyksessä on täysin työkyvytön ihminen. Mitkä ovat nuo löydökset, mitkä olisi pitänyt löytyä, jotta hakemus olisi hyväksytty ? Siis en ymmärrä, mihin löydöksiin lääkäri viittaa ?

    VastaaPoista
  2. Minulla olisi myös Kansaneläkelaitoksen ihmisarvoa alentavia päätöksiä.
    Miten tätä asiaa saisi eteenpäin. Minulla ei ole sellaista puhelinta, että voisin ottaa valokuvan.
    Muun muassa iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri on evännyt neurologin lausunnon ja keuhkosairauksien erikoislääkäri on sanonut obesiteetin olevan syy neurologisiin oireyhtymiin.
    Lisäksi Suomi on saanut tuomion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta, mutta silti Kansaneläkelaitos jatkaa lainvastaista toimintaansa.
    En tiedä minkälaisia ihmisiä Kansaneläkelaitos palkkaa, mutta kaikki Kansaneläkelaitoksen virkailijat pitäisi laittaa psykologisiin testeihin, sillä mielestäni henkilö joka käyttää mielivaltaa evätäkseen vammaisen ihmisen toimeentulon ei voi olla kovin terve korvien välistä.
    Herää myös kysymys, onko Kelan asiantuntijalääkärit sosiaalisesti häiriytyneitä, koska eivät työskentele normaali lääkärin vastaanotolla.
    Suomen perustuslain 6 § mukaan,
    Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
    Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
    19 § jokaisella on oikeus sosiaaliturvaan
    Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
    Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
    Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
    Näin viranomaiset luistavat laista ja rikkovat perus- ja ihmisoikeuksia.

    VastaaPoista
  3. Minä en ihmettele tuota ollenkaan. Oma äitini on taistellut jo 6 vuotta oikeuksistaan. Hänellä on leikattu molemmat olkapäät, selkärangassa on rappeuma niin kuin lonkassa. Hänellä on myös sydän oireita ja kaiken huipuksi selittämättömästä syystä ainainen ripuli. Äitini ei kivuiltaan voi pitkään olla jaloillaan, mutta ei istuakkaan. Vessaan on päästävä useasti tai käytettävä vaippoja. Ammatiltaan on laitoshuoltaja. Hänet kerta kerran jälkeen todetaan työkykyiseksi työhönsä. Valituksia päätöksistä on tehty ja jopa lähiomaiset ovat kirjoittaneet mitä arki äidin kanssa on. Äitini tarvitsee itsekkin apua selvitäkseen arjesta. Siivous, kanto ym. apua koska kivuiltaan en yksinkertaisesti kykene tekemään. Nyt kun on mennyt jo vuosia tilanteen vatvomisessa, mielenterveyskin rakoilee. Masennusta, kellä ei olisi. Jos kotikin on siinä ja siinä, voiko sen pitää. Pankki ei ymmärrä tilannetta myöskään siltä osin, että velka pitää maksaa. Oli tilanne mikä tahansa. Asunto on äidille kaikki kaikessa, se on ainoa mitä hän koko ikänään on omistanut. Mitään ei ole ilman saanut, päin vastoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen myös laitoshuoltaja, miltei samanlainen kuvaus, niskassa välilevynpullistumia, eivät ole hävinneet mihinkään, vaikka väittivät lääkärit että ne häviävät itsestään ajan kuluessa, magneettikuvaukset 2011 ja 2014 aivan samanlaiset, pullistumat ja rappeumat ovat ennallaan, oikea olkapää on ihan sökönä, oikea käsi osittain halvaantunut, sormet eivät toimi ollenkaan.
      Rintarangassa ja lannerangassa rappeumaa. kivut ovat kovat(hermosärkyä) ja kivakiva olen lääkeaineallergikko, mulle ei käy kuin Panadol, kaikkea on kokeiltu. Lisäksi mulla on krooninen paniikkihäiriö ja masennus, vaikea unihäiriö, virtsaamisongelmia, kädessä tuntohäiriöt tekevät arjesta haasteellista kun ei tunne kuumaa ei kylmää kunnolla. Ja yksi neurologi yritti väittää kaiken olevan pelkästään psyykkistä, jota Keva tietysti pitää johtotähtenään asiassani, mutta osasinpa pitää puoleni sillä minua vuosia hoitanut työterveyslääkärini onnistui kuin onnistuikin ampumaan alas tämän väittämän. Mutta Kevan kanssa on helvettiä olen siis heidän mukaansa työkykyinen vaikka käteni ei toimi, en nuku, särkee 24/7 , kauppaan en pääse yksin , kotitöitä en pysty tekemään ilman mieheni apua, jne
      mutta töitä pystyisin Kevan mielestä tekemään, olen terveyskeskuksen laitoshuoltaja, eikä kunnallisella alalla todellakaan ole näinä aikoina mitään lekottelua, omat nuoremmat ja terveet työkaverinikin pitävät sitä raskaana ja kuluttavana työnä, josta pitäisi päästä pois. Raha-asiat ovat minullakin kokoajan mullinmallin ei välillä tiedä mitä tekisi, pelkään että asunto lähtee alta tai mies lähtee(ei jaksa maksaa kaikkea yksin ja kuka jaksaa tehdä oman työn jälkeen kotityöt ja katsella sairasta vaimoa, vain suuri rakkaus toiseen kai,mutta kuinka kauan?)
      Minulle sanoi yksityispuolen fysiatri tutkittuaan minua:"Kaikki kriteerit täytät työkyvyttömyyseläkkeelle, paitsi ikäsi on väärä(olen 56-vuotias) ei mene vakuutusyhtiöille kuulemma läpi. Ja sairauskansiotani katsoessaan hän sanoi:"Tämä on terveydenhuollon häpeäkansio, tällaista ei saisi olla kenelläkään potilaalla!" No, minähän olen tehnyt itselleni kaikista lausunnoista ja lääkärissäkäynneistä kansion aikajärjestyksessä jota lääkärit kauhistelevat ja kiittelevät että asiat löytyvät helposti mutta VAKUUTUSLÄÄKÄRIT EIVÄT OSAA LUKEA TAI EIVÄT LUE papereita

      Poista
  4. Uskomatonta touhua mutta en muuta enää odottaisikaa. Sairastan ms tautia jonka johdosta olen kuntoutustuella minkä aikana tuli kaksi kertaa ajoluvan menettämisen aiheuttava tajuttomuuskohtaus mitä hoidettiin epilepsia epäilynä. Nurmijärven kunnan mielestä en ollut oikeutettu vpl mukaisiin kyyteihin joten 6kk "kiven sisässä" kotona johtuen puutteellisista julkisista.

    VastaaPoista
  5. Minusta olisi hyvä, että nuo viisaat vakuutuslääkärit joutuisi tulemaan hoitamaan näitä ihmisiä ja toteamaan tilanteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vakuutuslääkärit ja kelan lääkärit voisivat nähdä ihmisen eikä vain lukea papereita!

      Poista
  6. Pelottaa oma tilanne. On paljon samanlaista...

    VastaaPoista
  7. Tätä linkkiä kannattaa jakaa ihmisten tietoisuuteen. Siinä henkilöt jotka tekevät noita perustelemattonia päätöksiä somlassa: http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=19869&tVNo=6&sTyp=Selaus

    VastaaPoista
  8. minulla työtapaturma oli 2003 ja vakuutusyhtiö pohjola korvasi työkyvyttömyys eläkettä siihen saakka että kouluttauduin heidän käskystä uuteen ammattiin jota en pysty myöskään tekemään. laissa nimittäin tälläinen porsaanreikä että jos saa koulutettua uuteen ammattiin voi lopettaa maksamisen vaikka ei pystyisikään vamman takia sitä työtä tekemään. 2010 kesken koulutuksen päätti pohjola että olen tarpeeksi koulua käynyt ja ihme parantuminen tapahtunut vaikka onkin useilta ortobedeiltä lausuntoja työkyvyttömyydestä myös nykyiseen ammattiin. valittanut päätöksistä vakuutusoikeuteen saakka eikä ole mahdollista enää valittaa koska korkein oikeus ottaa asianajajan mukaan vain erikoistapauksia ja minun tapaisia juttuja varmaan käsitelty paljon. muutoksenhakulautakunnan ssekä vakuutusoikeuden päätöksistä ei ilmene myöskään miksi hylkäävä päätös ja kun olen soittanut asiasta ne kuulemma perustuu aikaisempien juttujen päätöksiin eli yleiseen käytäntöön !!! eiköhämän kaikilla ole pikkuisen erillaiset viat vammoissa ja vammojen suuruudet vaihtelee mutta ei niillä ole mitään merkitystä jos joskus saatu joku pikku vamma hylkyyn niin sen mukaan mennään.

    VastaaPoista
  9. Kyllä ne oikein toimii, omasta mielestään ja välinpitämättömyyttään. Itse olen kahteen kertaan taistellut noiden kanssa jaksamisen loppupisteeseen saakka. Olenkin miettinyt, jotta onko näiden tarkoituskin väsyttää ja lannistää ihminen niin, ettei enää jaksa valitusprosesseja viedä loppuun saakka, jolloin säästyy kaikki ne pennit joita korvausta hakevalle ei tarvitse maksaa?
    Lisäksi en tiedä mitä tapahtuu, kun vakuutusyhtiö päätti aikonaan jotta olen työkykyinen, vaikka edes kahvikuppi ei pysynyt kädessä. Tästä taistelin ja valitin minkä kerkesin ja loppupäätöstä ei vakuutuksesta kuulunut. Kyselin perään ja he totesivat jotta ovat sen lähettäneet ja valitusaika on mennyt umpeen. Minulla ei kuulemma ole mitään tehtävissä kun en ajoissa asiaa hoitanut. He olivat laittaneet kirjeen vanhaan osoitteeseen, sattumalta he juuri silloin sen lähettivät kun olin juuri muuttanut, ja tämä kirje on sitten kadonnut sille tielleen. Minun vikanihan se sekin oli...
    Sairaspäivät katkaistiin, rahasta tuli huutava pula, koitins istten palata töihin, huonolla menestyksellä. Jos nyt jälkikäteen käteeni tulee ongelmia, niin olen aika heikoilla kun vedotaan sitten vanhaan vammaan, joka ei enää ainakaan tällä hetkellä vaivaa. Pari vuotta meni, jotta pääsin taas töihin kivutta ja turvallisesti. Toinen juttu onkin sitten hajonnut polvi, vaati kaksi leikkausta, mutta koskaan en näyttänyt toteen mitään uutta, jotta kukaan olisi millään tavalla velcollinen maksamaan minulle sairaspäivärahaa. Kävelin kepeillä, enkä päässy välillä hakemaan postiakaan noin 25 metrin päästä, silti olin täysin työkykyinen.

    VastaaPoista
  10. Hei... Minun lopullista eläkehakemusta ei lähetetty vuosi sitten ja syynä ettei laitoskuntoútusta ollut sairaushistoriani aikana käyty ja sieltä ei ollut lausuntoa jossa todetaan sairauksien aiheuttavan invaliditeetin ja kipuoireyhtymän joka estää kuntoutuksen tulevaisuudessakaan. Lääkärini sanoi että vaikka sairauteni on maalaisjärjen mukaan etenevä ja invalidisoiva ja eläke olisi vähintään kohtuullinen niin jokin pykälä tai laki on johon vedoten eläkkeet tai tuet voidaan evätä.Tämä kuntoutuslauseke löytyy papereistasi.... mietin että olisko tämä se oikea ja täsmällinen syy miksi negatiivinen tulos? Jos pyytäisit siis kuntoutukseen pääsyä omalta lääkäriltäsi ? Taistele oikeutesi ja inhimillinen kohtelu itsellesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. parasta että se lääkäri joka sinua tutkii voi olla hylkäämässä sinua esim. kelalla. tiedän lääkärin joka tekee terveyskeskuksessa, yksityisellä sekä on kelan paikalliskonttorin lääkäri ja kun kuuleman mukaan ei eräs potilas saanut fysioterapiaa kelalla läpi niin terapian tekijä soitti tälle lääkärille kelaan että tutkitaanko montako sinun omaa potilasta on hylkyjä saanu niin saipa hoidot. sekä tuo johtaa siihen että pitää saada niin sanottuja hylkyjä että prosentit pysyy sallituissa (hyväkstyt/ hylätyt) eli ne oikeasti siis apua tarvitsevat voi kärsiä tämän lääkärin toimista. parasta tuo että käräjä oikeudessa voittaa valittaja 80% mutta vakuutusoikeudessa vain 20% ja minun vammasta ei saa valittaa käräjäoikeudessa eli olen täysin vakuutusyhtiöiden armoilla koska alkaa tuntumaan että eiköhän nuo valituspaikatkin ole niiden kustantamia tai ainakin hyvin lahjottuja koska sen selittää nuo prosenttien erotkin normi oikeuteen verrattuna

      Poista
  11. Näissä asioissa mahtanee olla enää ainoa mielenkiintoinen kysymys se, onko kukaan saanut jostain hylkäävää päätöstä jossa olisi muista poikkeavaa liirunlaarumia muu kuin hakijan nimi oireet ja päiväys = ei edes yritetä vaivautua näkemään asiaa muualta kuin vakuutusyhtiöiden osakkeidenomistajien lompakon pohjalta. korruptoituneita sikoja joka sorkka.

    VastaaPoista
  12. Tämä koko järjestelmä on kertakaikkisen sairas. Lakia ja lakientulkintaa tulisi päivittää kunnolla.
    Koko systeemi pohjaa pitkälle perinteelle, sotaveteraanien kusetuksesta kehittyneeseen toimintatapaan, jossa eliitti takuulla varmistaa omansa. Sodanjälkeisiin jälkiin osin hyvää tarkoittavista sosiaalivakuutuksista on kehittynyt petosvakuuttamisen kulttuuri, jossa myös henkilötyötunnin hintaa nostavat erilaiset vakuutusmaksut kulkeutuvat suuressa määrin omistavan luokan tileille ja kruunu suojaa omiaan. Suomen perustuslaki kirjoittaa : Huomattavaa julkista valtaa voi Suomessa käyttää vain valtio tai kunta. Sitten lakisääteisiä työtapaturmavakuutuksia hoitelee yksityiset yhtiöt, If ja Pohjola ym. joiden motiiveja ei tarvitse ihmetellä.
    Lakisääteiset liikenne ja tapaturmavakuutusmaksut tuottavat joka vuosi lähes kolmesataamilliä kumpikin, ja työtapaturmista et voi edes käräjöidä, vaikka hanuri kestäisikin.
    Koko järjestelmä on siis vinksahtanut päälaelleen, kuten ihmisten kirjoituksistakin ilmenee. Potilas ei ole keskiössä tosiaankaan, vaan järjestelmä joka nöyryyttää ja kyykyttää sairaita ihmisiä seitinohuine perusteluineen.
    Suomi on kylmä, takapajuinen stalinistinen maa, jossa ihmisvihasta ja sosiaalisista vaikeuksista kärsivä virkakoneisto tekee parhaansa siivittääkseen potilaan psykoekonimis-sosiaalista alamäkeä, apunaan Juhani Juntusen ``pomminvarmaksi systeemiksi`` nimittämä erityistuomioistuinjärjestelmä kauko ja ihmeparantajineen. Järjestelmän aiheuttaman kärsimyksen määrä on mittaamaton.

    VastaaPoista
  13. Vakuutusyhtiön päätös: Nämä vaivat eivät johdu "tästä" liikenneonnettomuudesta vaan muusta laaja-alaisesta sairausperäisestä oireilusta. Minulta ei ole ikinä kukaan lääkäri todennut muuta laaja-alaista sairausperäistä oireilua kuin vakuutusyhtiön lausuma. Miten tässä kannattaisi menetellä, jotta vakuutusyhtiö kantaisi vastuun korvauksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. olet sen suhteen onnekas että taustalla on liikennevahinko jonka voit viedä yleiseen oikeusasteeseen sen sijaan että joutuisit tyytymään muutoksenhakulautakuntien ja vakon päätöksiin. toki niitäkin voi kokeilla mutta varmempaa on ottaa hyvä asianajaja joka vie asiasi käräjäoikeuteen.
      lisäksi liikennevahingoista saa 100% ansioin menetyskorvauksen kun tapaturmissa se on 85% ja työkyvyttömyyseläke on n. 60%

      Poista
    2. olet sen suhteen onnekas että taustalla on liikennevahinko jonka voit viedä yleiseen oikeusasteeseen sen sijaan että joutuisit tyytymään muutoksenhakulautakuntien ja vakon päätöksiin. toki niitäkin voi kokeilla mutta varmempaa on ottaa hyvä asianajaja joka vie asiasi käräjäoikeuteen.
      lisäksi liikennevahingoista saa 100% ansioin menetyskorvauksen kun tapaturmissa se on 85% ja työkyvyttömyyseläke on n. 60%

      Poista
  14. valitettavasti näyttötaakka on vammautuneella. nyt vain uusia lausuntoja jotka vahvistavat syy yhteyden onnettomuuteen. kokonaistilannetta voidaan korjata vain poliittisella muutoksella. avain on eduskunnalla jonka siunauksella vakuutusyhtiöt saavat tehdä mitä haluaa. suosittelen myös laittamaan viestiä vastuu ministerille ja oman alueen kansanedustajille. väittävät näiden olevan yksittäistapauksia mutta tosielämässä meitä on kymmeniä tuhansia. onhan sulla jo asianajaja? tässä keskustelualoite asiasta, josta käy koko ongelmakirjo esiin mutta poliitttista halua muuutokseen ei ole. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=ka+4/2013
    oma tapaukseni http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/2014/11/tapaus-hans-kallberg-osa-3.html

    VastaaPoista