keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Vakuutusoikeus ja muutoksenhakulautakunnat - missä kunnolliset päätöksen perustelut? (Case Esimerkki 01)


ESIPUHE

Tässä artikkelisarjassa keskitytään esittelemään muutoksenhakuelimien antamia todellisia päätöksiä sairastuneiden tai vammautuneiden ihmisten sairauspäiväraha- ja muihin vastaaviin tukihakemuksiin.

Kun sairas tai vammautunut ihminen menettää joko väliaikaisesti tai kokonaan työkykynsä, hän ei pysty palkkatyöllä enää ansaitsemaan toimeentuloaan. Hänen ainoa tulonlähteensä tällöin on sairauspäiväraha ym. vastaavat tuet, jotka on tarkoitettu ihmisten perustoimeentulon varmistamiseen. Jos tämä perustoimeentulo evätään, jää sairastunut tai vammautunut ihminen joko kokonaan ilman tuloja tai elämiseen riittämättömien minimaalisten korvausten varaan, yleensä köyhyysrajan alapuolelle. Monet menettävät myös asuntonsa tällaisessa taloudellisessa ahdingossa.

Tästä syystä on aiheellista tutkia, onko muutoksenhakuelimien toiminta lainmukaista ja toimiiko järjestelmämme niin kuin sen sivistysvaltiossa voisi olettaa toimivan. Tässä artikkelisarjassa esitellään todellisia päätöksiä ja keskitytään siihen, onko ne perusteltu selkeästi ja lakien edellyttämällä tavalla. Mikäli perustelut eivät ole riittävän selkeitä ja informatiivisia, on hakijan käytännössä mahdotonta valittaa päätöksestä, koska hän ei voi tietää mihin seikkoihin hylkäävä päätös perustuu. Siitä syystä puutteelliset tai ympäripyöreät perustelut päätöksissä polkevat suomalaisten  perustuslaillisia oikeuksia ja oikeusturvaa.



KOKO ARTIKKELI

LAKIKATSAUS - muutoksenhakuelimet ja kansalaisen oikeusturva


Lainsäädännössä suomalaiselle on jo perustuslaissa taattu oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa tai muun virallisen instanssin toimesta ”asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä”. 

Perustuslaissa taataan kansalaiselle oikeus saada asiansa tuomioistuimen tai muun ”riippumattoman lainkäyttöelimen” käsiteltäväksi. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja prosessin hyvä hallinto taataan lailla. Lisäksi kansalaiselle luvataan perustuslaissa oikeus ”tulla kuulluksi ja saada perusteltu päätös asiassaan.

Perustuslain 21 §:ssä
 asia kuvataan näin:
"Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla."



OIKEUS SAADA PÄÄTÖKSILLE KUNNOLLISET PERUSTELUT


Lisäksi Hallintolainkäyttölaissa säädetään toiminnasta hallintotuomioistuimissa ja ”muutoksenhakuasioita käsittelemään perustetuissa lautakunnissa”. Tätä lakia siis sovelletaan sekä Vakuutusoikeuden että Somlan (Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta) ja muiden muutoksenhakulautakuntien toimintaan.

Hallintolainkäyttölain 53 §:ssä säädetään päätöksen perustelemisesta seuraavaa:
Päätöksen perusteleminen
Päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.”



ESIMERKKITAPAUS (Case Esimerkki-01)

Tarjoamme nyt lukijalle mahdollisuuden tehdä itse omat päätelmänsä TODELLISEN TAPAUKSEN eli Esimerkki-01:n asiakirjojen perusteella. Tässä sarjassa esittelemme jatkossa lisää näitä päätöksiä ja niiden ”perusteluja”.

SOSIAALITURVAN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA – Päätös 16.9. 2009
PERUSTELUT:


”… T:n terveydentilasta esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan hänellä on todettu keskivaikea masennustila, krooninen kipuoireyhtymä, alaselän ja kaularangan välilevysairaus ja hermojuuren sairaus. Kaularanka on leikattu 1999. Selässä on jatkuvasti kipuja, mutta selän toiminnallista tilaa ei ole kuvattu tarkemmin. T:lle on suositeltu kivunhallintapainotteista kuntoutusta.

Asiassa on esitetty lääkärinlausuntoja, joissa T:tä on pidetty työkyvyttömänä. Lääketieteellisistä selvityksistä ilmenevät sairauslöydökset ja tilankuvaukset on otettu huomioon työkykyä arvioitaessa.
Lääkärinlausuntojen sairauspäivärahan myöntämistä puoltavat kannanotot eivät kuitenkaan ole Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaa sitovia, vaan Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ratkaisee oikeuden sairauspäivärahaan laissa säädetyn harkintavaltansa nojalla.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toteaa, että T:n työkyky on alentunut. Kokonaisuutena arvioiden T:llä on kuitenkin vielä työkykyä jäljellä eikä hän ole estynyt sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi tekemästä työtään ajalla 1.1. - 31.12.2008.”



VAKUUTUSOIKEUDEN PÄÄTÖS SAMAAN ASIAAN – Päätös 30.9.2010
PERUSTELUT:

”T:tä on asiassa esitetyssä lääketieteellisessä selvityksessä pidetty työkyvyttömänä. T:n työkykyä arvioitaessa on otettu huomioon lääketieteellisestä selvityksestä ilmenevät sairauslöydökset ja tilankuvaukset.
Lääkärintodistuksissa ja –lausunnoissa esitetyt kannanotot henkilön työkyvyttömyydestä eivät kuitenkaan ole vakuutusoikeutta sitovia, vaan vakuutusoikeus ratkaiseen oikeuden sairauspäivärahaan laissa säädetyn harkintavaltansa nojalla
Vakuutusoikeus katsoo, ettei T:tä voida asiassa esitetty uusikin selvitys huomioon ottaen pitää sairauspäivärahaan oikeutettuna ajalla 1.1. - 31.12. 2008.”



APULAISOIKEUSKANSLERIN PÄÄTÖS 27.03.2014 – Dnro OKV/13/50/2012


Eräässä vastaavaa käsitelleessä päätöksessään oikeuskansleri toteaa seuraavaa:
"Lain 53 §:n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.

Hallintolainkäyttölakia koskevan hallituksen esityksen (HE 217/95 vp) yksityiskohtaisten lain 53 §:ää koskevien perustelujen mukaan päätöksen perusteleminen on tärkeää ennen kaikkea asianosaisten oikeusturvan kannalta. Esityksen mukaan asianosaisen on saatava tietää, mitkä seikat ovat johtaneet häntä koskevaan ratkaisuun. Esityksen mukaan tarkat perustelut lisäävät luottamusta lainkäyttöviranomaisiin. Säännöksen tarkoituksena olisi esityksen mukaan tähdentää huolellisen perustelemisen tärkeyttä lainkäytössä ja tarvetta kehittää perusteluja.

Oikeuskirjallisuudessa on hallintolainkäyttölain 53 §:stä todettu muun muassa, että säännöksen sanamuoto vaatii ehdottomasti ilmaisemaan sekä seikat että selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Seikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tavallisesti konkreettista tosiseikkaa ja selvityksillä tarkoitetaan sitä aineistoa, johon ratkaisun perusteena oleva seikka nojautuu. ”Selvityksissä on kysymys todistusharkinnan ilmaisemisesta sisältäen ainakin implisiittisesti myös päättelyketjun, arvostelmat ja todennäköisyysharkinnan.

Edelleen oikeuskirjallisuudessa on todettu, että perustelujen tulee olla tosiasiaperusteluiltaan avoimia sekä tosiseikkojen selostuksen että näytön tai todisteiden arvioinnin puolesta. ”Tosiasiat on esitettävä perusteluissa konkreettisesti, millä on erityinen merkitys todistusharkinnan ilmaisemisessa. Perusteluissa on vältettävä yleisluontoisia, erittelemättömiä ja tarkemmin mihinkään viittaamattomia lausumia kuten ”asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan” tai  ”asiassa muutoin saatu selvitys huomioon ottaen.”
Edelleen oikeuskirjallisuudessa on todettu, että perustelujen analyyttisyyden vaatimusta tehostaa myös HLL 51.1 §:n lause, jonka mukaan ”Valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa”. (Veijo Tarukannel, Heikki Jukarainen; Oikeudenkäynti hallintotuomioistuimessa, 3. painos, Saarijärvi 2000, s. 292-293)




LUKIJAN OMAT PÄÄTELMÄT?


Oikeuskansleri on omassa ratkaisussaan korostanut ”tarkan perustelun” ja ”huolellisen perustelemisen” tärkeyttä lainkäytössä. Lisäksi oikeuskanslerin mukaan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ”säännöksen sanamuoto vaatii ehdottomasti ilmaisemaan sekä seikat että selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisuun”. Lisäksi todistusharkinta on kerrottava sisältäen ainakin ”päättelyketjun, arvostelmat ja todennäköisyysharkinnan”.

Tässä vielä kertauksen vuoksi edellä esiteltyjen päätösten perustelut pähkinänkuoressa:

SOSIAALITURVAN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA – Päätös 16.9. 2009, PERUSTELUT:
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toteaa, että T:n työkyky on alentunut. Kokonaisuutena arvioiden T:llä on kuitenkin vielä työkykyä jäljellä eikä hän ole estynyt sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi tekemästä työtään ajalla 1.1. - 31.12.2008.”



VAKUUTUSOIKEUDEN PÄÄTÖS SAMAAN ASIAAN – Päätös 30.9.2010, PERUSTELUT:
Vakuutusoikeus katsoo, ettei T:tä voida asiassa esitetty uusikin selvitys huomioon ottaen pitää sairauspäivärahaan oikeutettuna ajalla 1.1. - 31.12. 2008.”


Arvoisa lukija, luettuasi nyt nämä säädökset ja oikeuskanslerinkin perustelut, oletko sitä mieltä, että tässä tapauksessa Somla ja Vakuutusoikeus ovat noudattaneet yleisen oikeuskäytännön vaatimusten mukaisia ”huolellisen ja tarkan perustelemisen” vaatimuksia? Kerro meille kommenteissa mielipiteesi asiaan!




LISÄÄ TIETOA AIHEESTA





maanantai 23. kesäkuuta 2014

STT:n merkittävä uutinen kipulääkekäytöstä – vai suuri uutisankka?

Kipujätteet tähän!


STT:n artikkeli ”Kipulääkekoukussa jopa kymmeniä tuhansia suomalaisia ” seisautti minut kuin seinään. Kuinka kukaan voi lähestyä näin vaikeaa ja tärkeää asiaa sensaatiohakuisesti, jopa naiivisti? Olen elänyt 16 vuotta hermoja raapivan kovan kivun kanssa ja tänä aikana ei kukaan ole minkään tilastoissa olevan luvun vuoksi laskenut minua kastiin 'nistit'!



Arki, minä vastaan toimittaja

Olen kipukoukussa, uutisen kirjoittanut toimittaja ei ole. Jo heti aamusta alkaen minun ja hänen resurssit, joiden avulla noustaan sängystä ja kohdataan päivän haasteet eivät ole verrattavissa toisiinsa. Toimittaja on todennäköisesti nukkunut suhteellisen normaalisti, minun untani häiritsi jälleen kerran kipu. Toimittajalla on käytettävissään päiväänsä täysi pakka kortteja jokereiden kera, minulla kortteja on kädessä tasan puhdas nolla. Saan pakkaani muutaman kortin heti aamusta raahauduttuani lääkekaapille ja vasta sen jälkeen aamupesulle, ehkäpä voimani riittävät jopa aamupalan valmistukseen.

Tätä eroa terveen ja sairaan välillä hahmottaa hyvin internetin ihmeellisestä maailmasta vastaani tullut lusikkateoria. Tähän teoriaan on viisasta syventyä, mikäli terveellä ihmisellä on vaikeuksia hahmottaa sairaan, vammaisen tai kipeän ihmisen elämää.

”Lusikkateoria on kirjoitettu kertomaan siitä, millaista on elää sairauden kanssa, josta ei pääse eroon vaikka miten haluaisi. On tarpeeksi hankalaa elää jatkuvasti vaihtelevien tunnetilojen, lääkehaittojen ja -vaihtojen kanssa, kivun muutosten ja oireiden kanssa saati sitten selittää ystävälle, millaista elämäni on.” http://tnfinland.fi/lusikkateoria/



Lääkkeet, välttämätön paha

Tunnen olevani myös apuvälineiden avulla liikkuva lääketehtaan mainos. Paidassani ovat sponsorina luultavasti toimineet kaikki olemassa olevat lääkeyhtiöt 16 vuoden mittaan. Tällä hetkelläni rinnuksessa lukee Aurabindo, joka sponsoroi muutamia toimintakykyisiä hetkiä ilman jatkuvia syviä häiritseviä lantion läpäiseviä iskuja, koko kehon lamauttavaa jyrinää. Koko kropan yleisestä liikkeelle lähdöstä vastaa Novartis. Ilman tätä sponssausta kehoni on jäykkä kuin rautakanki. Ympäri vuorokauden minua sponsoroi myös Multipharma. Sen avulla, kivusta huolimatta, kykenen joihinkin toimintoihin. Kipulääkärini pitää hyödyllisenä, että päivittäin käytän säännöllisesti päivittäin lisäapuna myös Ratiopharmin valmistetta. Vatsani terveydestä vastaa Medinsa, jonka sponsoroinnin ansiosta pystyn ottamaan vastaan edellä mainittujen lääkefirmojen tuotteita. Infektion iskiessä minua auttaa Orion. Ilman tätä tahoa olen pulassa, sillä elimistöni ei siedä suurinta osaa olemassa olevista antibiooteista. Minun maailmassani lääkkeet ovat välttämätön paha.



Minun maailmassani lääkkeitä käyttävät kipupotilaat


En tunne ainuttakaan vahvoja opioideja kivun vuoksi käyttävää henkilöä, joka olisi työelämässä. Sen sijaan tunnen verrattain paljon kipupotilaita ja kroonisesta kivusta kärsivien vertaisverkostoja. Vain harvat heistä ovat edes osittain saati kokonaan työkykyisiä. En tunne ainuttakaan vahvojen tai riippuvuutta aiheuttavien kipulääkkeiden myyjää, muutoin kuin apteekin. En tunne ketään joka olisi artikkeliin viitaten lääkkeitänsä kaverillensa antanut saati ikinä myynyt. 


Lääkkeet ostetaan apteekista, päihteet kadulta

En tiedä miten laillisin keinoin voi käytännössä lääkeannoksiansa ylittää, muutoin kuin hetkellisesti, sillä Suomessa lääkkeitä apteekista ostettaessa Kelan järjestelmä apteekissa valvoo, pitäisikö potilaalla olla 7 päivän vai 30 päivän lääkeannos jäljellä. Lääkeannosten ylittäminen pitkäaikaiskäytössä ei edes ole mahdollista. Kerralla voi ostaa maksimissaan 3 kk:n annoksen ja lääkkeen on oltava miltei loppu, ennen kuin apteekista saa hakea uuden annoksen kyseistä lääkettä. Vahvojen myytävien lääkkeiden seuranta ja valvonta on tarkkaa ja edellyttää aina hyvää potilas–lääkäri -suhdetta. Kela itse tiedottaa lääkkeiden korvaamisesta seuraavasti:
”Kela korvaa vain tarpeellisia lääkekustannuksia. Korvauksen saaminen edellyttää, että käytät lääkettä annostusohjeen mukaisesti ja ostat sitä enintään 3kuukaudeksi kerrallaan. Saat korvauksen uudesta lääke-erästä vasta, kun olet käyttänyt edellisen erän lähes kokonaan.” (http://www.kela.fi/documents/10180/959056/laakekorvaus_2013.indd.pdf/f29ffe28-a5ec-4dd1-8e92-8f5a979ce653 )



Kipupoliklinikalle pääsyä joutuu odottamaan ja jonottamaan epäinhimillisen kauan

Kroonisen kivun hoitoa joutuu odottamaan tuskaisen kauan, yleensä lähetteestä 6 kk. Monesti siinä vaiheessa, kun kipupoliklinikalle päästään, tilanne on jo todella vaikea ja kipuongelma kroonistunut.

Näiden STT:n toimittajan tapetille nostamien ja listaamien, riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden käytön aloitus tehdään kontrolloidusti. Hoidolla on oltava peruste eli kipu. Päivystys ei näitä reseptejä laadi. Oikeaoppisesti kivun hoito aloitetaan miedoimmalla lääkkeellä. Monesti apu ei ole riittävä tai ilmenee haittavaikutuksia ja lääke joudutaan vaihtamaan vahvempaan. Lääkettä lisätään tarvittaessa, mutta myös vähennetään tarvittaessa.

Mikäli käyttäjälle kehittyy toleranssi, lääkkeen käyttö lopetetaan tai lääke vaihdetaan toiseen, joka auttaa pienemmällä annoksella. Toleranssin kehittyminen on yksilöllistä, ei automaattisesti kaikille tapahtuva ilmiö. Kipupotilaalle etsitään yksilöllinen lääkitys. Kivunhoidosta vastaavat lääkärit eivät määrää opioideja tai muutakaan lääkitystä henkilölle, jolla on päihdeongelma. Tällaisen potilaan hoito on haastavaa ja se tapahtuu moniammatillisessa hoitotiimissä, jossa on mukana aktiivisesti myös päihdehuolto. Mikäli kesken hoidon havaitaan päihdeongelma, ongelmia aiheuttava kipulääkitys katkaistaan ja potilas ohjataan hoitoon. Tällainen henkilö ei siis saa lääkkeitänsä laillista reittiä, vaan hankkii lääkkeensä laittomasti.


STT:n toimittaja etsi nistejä, mutta löysi krooniset kipupotilaat

Mikäli toimittaja olisi halunnut kirjoittaa informatiivisen jutun, hänen olisi pitänyt ottaa selvää laittomasta lääkekaupasta, huumeiden - ja lääkkeiden salakuljetuksesta sekä pohtia ongelmaa päihdepoliklinikan asiakaslukuja arvioimalla. Hänen olisi ylipäätään pitänyt tutkia lääkkeiden väärinkäyttöä kriminaali-ilmiönä. Sen sijaan toimittaja naiivisti ajatteli, että Facebookin kipupotilaiden vertaisyhteisöstä löytyvät mahdolliset myyjät, ostajat ja väärinkäyttäjät. Hän lähestyi kiireellä kroonisen kivun vertaistukiyhteisöä seuraavalla tavalla ennen uutisen julkaisua:

       
"12. kesäkuuta kello 23:32 HUOM! STTn toimittaja on tekemässä juttua lääkeriippuvuuksista ja etsii haastateltavaksi jotakuta kipuihmistä. Haastattelu voidaan tehdä nimettömänä. Asialla on kiire, haastattelu tehtäisiin ensi maanantaina 16.6. joko kasvokkain Etelä-Suomessa tai sitten puhelimitse. Jos voit olla haastateltava kipulääkeriippuvuudesta (joskus sellaista kokeneena), niin voisitko laittaa minulle yksityisviestiä tai sähköpostia *** niin välitän tiedon eteenpäin. ”



Kipupotilailla herää pelko leimautumisesta narkkariksi, kun aikaisempaan haastattelupyyntöön liittyvä uutinen leviää mediassa

Kuten viestin sisältö jo antoi ymmärtää, toimittajalla on ollut kiire, eikä hän ole kyennyt tekemään taustatyötä hyvälle uutiselle ominaisella tavalla. Kipupotilaat vetivät herneen hyvin syvälle nenään nähdessään laajasti mediassa julkaistun STT:n toimittaman valmiin uutisen. Mielestäni ihan aiheesta! Tämä kiireellä kasattu uutinen antoi lukijan ymmärtää, että Suomesta löytyy kymmeniä tuhansia kipulääkenarkkareita, jotka napsivat lääkkeitä pelkästään vieroitusoireiden tai hyvänolon tunteen tähden. Kipuyhteisössä heräsi aiheellinen pelko. Leimautuuko kipupotilas huonon uutisoinnin vuoksi lääkeaineiden väärinkäyttäjäksi, narkkariksi tai nistiksi? Tiedustelin kipuyhteisön mielipidettä haastattelupyynnön jälkeen ilmestyneestä uutisesta.

”Tosissaan. Kyllä tuohon olisi ollut hyvä saada laajempi käsitys tuosta kuin kelan tilastot ja yhden lääkärin haastattelu."

”Lääkkeissä samoja aineita kuin katuhuumeissa" on aika provosoivasti ja sokeasti ilmaistu. Kyllä todellakin tuntuu siltä, että juttu kirjoitettu perjantai iltapäivänä ja on ollut kiire päästä töistä pelaamaan golfia. ”

”Ei todellakaan ole asiallinen juttu. Uskon että aika harva meistä söisi noita pään sekoittavia lääkkeitä, jos saisi valita!”

”Edit. Minusta tuon psykiatrin lausunto on järkky: aivot eivät erottele onko kyseessä kipulääke vai katuhuume. Mistäs ne aivot tietää kumpi on kyseessä, jos vain toista on käyttänyt...”

”Minusta on ikävä, että hermokipulääkkeitä käyttävät niputetaan heti yhteen nippuun ja sanotaan, että kaikki ovat narkkareita. Näinhän se ei todellisuudessa ole. On niitäkin, jotka käyttävät näitä lääkkeitä juuri oikein, mielellään vähän vähemmän, jos kipu vain antaa periksi. Ja sitten on niitä, joiden vuoksi kaikki leimautuvat. Erittäin ikävää. ”

”Surkea kirjoitus. Ihmiset käyttävät sydänlääkkeitä että pysyisivät hengissä mutta koskaan ei sanota että he ovat lääkekoukussa. Miksi kipu ihmisestä joka JOUTUU käyttämään vahvoja lääkkeitä tehdään koukkuun jäänyt narkkari? Kroonisesta kivusta kärsivä ei käytä kuin juuri sen mikä on pakko. Jos kipuihminen saisi kipunsa pois jotenkin muuten, niin varmasti pillerit heitettäisiin huitsin nevadaan.”

”Voi helvetti!!! Tuon tekstin on tehnyt ihminen joka ei ole kipeä. Minä olen niin tyhmä etten jaksa uskoa että joku syö kipulääkettä huvikseen. Edelleen olen sitä mieltä että kipulääke oikein otettuna oli sitten opiaatti tai miedompi EI tapa, mutta kipu tappaa."

”Jutussa sanotaan että kasvu johtuu osin siitä, että eräs parasetamolin ja kodeiinin yhdistelmä tuli korvattavaksi muutama vuosi sitten. Mitä lääkettä tässä tarkoitetaan? ”


Uutisen ankka, Panacod

Vertaistukipalstan kommentoinnista nousee esiin tärkeä seikka, jota toimittaja ei ole juttua kirjoittaessaan sisäistänyt. Tämä on uutisen ankka, joka perustuu siihen, että toimittaja ei ole ymmärtänyt, mitä haastateltava taho Kelalta on hänelle kertonut yhdistelmälääkkeestä, joka sisältää parasetamolia ja kodeiinia. Tätä löytyy kauppanimellä Panacod ja Paramax-Cod, käyttötarkoituksena keskivaikean kivun hoito. Se tuli Kela-korvattavaksi n. viitisen vuotta sitten.

”Vuonna 2008 Kelalta sai korvausta keskushermostoon vaikuttavista opioidikipulääkkeistä 166 000 potilasta ja vuonna 2013 416 000 potilasta. ” 


Tämä keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden kasvu, jonka perusteella toimittaja ryhtyi tarkastelemaan juttua, johtuu Kelan mukaan osittain pelkästään siitä, että aiemminkin runsaasti käytetty, mutta ennen ”ei korvattava -lääke” on tullut n. viitisen vuotta sitten korvattavaksi. Toimittaja ei millään tunnu ymmärtäneen tai ei kertonut sitä seikkaa, että lääkettä on kyllä käytetty vastaavaan tarkoitukseen aikaisemminkin, mutta se on tullut lasketuksi mukaan tähän tilastolukuun vasta vuoden 2008 jälkeen. Tämä on mielestäni niin törkeän huonoa uutisointia, että vaikuttaa suorastaan tarkoitushakuiselta!


Paulan tarinasta

Tämä lääke, Panacod, voi aiheuttaa riippuvuutta ja se kyllä hyvin mainitaan pakkausselosteessa, jonka vastuullinen käyttäjä lukee ennen lääkkeen käyttöä ja suhtautuu siinä olevaan tietoon vakavasti. Lukiko Paula ohjeen? Ymmärsikö hän, että lääkettä käytetään kipuun, ei vieroitusoireisiin? 

Opettavaisesta Paulan tarinasta kommentoitiin vertaistukipalstalla seuraavasti. Kommentoija viittaa uutisen yhteydessä olleeseen Paulan haastatteluun. Mielestäni tällä kohdin on syytä korostaa lääkkeen käyttäjän omaa vastuuta riippuvuutta aiheuttavia lääkkeitä käytettäessä.
”Haluaisin tuoda esille jutusta tuon haastatellun eli "Paulan" osuuden. Kyseessä on tekstin mukaan akuutti tapaturma, jonka kivun hoitamiseen lääkäri määräsi Panacodia, joka on siis reseptilääke. Panacodia määrätään yleisesti leikkausten jälkeiseen kipuun, mutta jätetään mainitsematta Panacodin sisältämä kodeiini, joka aiheuttaa SÄÄNNÖLLISESTI käytettynä vakavan riippuvuuden. Käytön tulee kestää YLI KOLME KUUKAUTTA ja sen pitää olla todellakin päivittäistä, jotta riippuvuus pääsee syntymään. Riippuvuuden synty on tietenkin yksilöllistä. Tässä painottaisin edelleen sanaa akuutti kipu, ei krooninen kipu. Kaksi aivan eri asiaa, vaikkakin akuutti kipu hoitamattomana johtaa kivun kroonistumiseen. Miksi sitten kodeiinia käytetään yleisesti leikkausten jälkeen, johtuu siitä, että se on tehokas kivun lievittäjä, eikä sen käyttöä ole tarkoitettukaan pitkäkestoiseksi. Tehokas kivunlievitys on erittäin tärkeää, jotta kivun kroonistuminen voidaan estää. Lisäksi Panacod (parasetamolin ja kodeiinin yhdistelmä) on huomattavasti vatsaystävällisempi kuin tulehduskipulääkkeet. Toimittaja ei ollut ajan tasalla, eikä ymmärtänyt haastatellun "Paulan" kiputilannetta. Haastattelu oli myös aivan irrallinen, jotta lääkäri olisi voinut jutussa hyvin kommentoida, ettei terveille ihmisille olisi syntynyt asiasta väärää kuvaa, eikä meille kipuihmisille turhia, voimia syöviä voimakkaita negatiivisia tunteita. Kyseessä siis akuutti kipu + Panacodin normaali reseptikäyttö, mutta todennäköisesti pidempään kuin kolme kuukautta (ei selviä tekstistä). Se, että tietää lääkkeen riippuvuutta aiheuttavasta mekanismista, ei siis vaikuta riippuvuuden syntymiseen tai syntymättä jäämiseen. Kuten tekstissä sanottiin, "Paulan" lääkkeen käyttö loppui ja hän on parantunut vammastaan ja lyhyeksi jääneestä lääkeriippuvuudesta. Haastattelulla ei ollut mitään tekemistä kipukroonikkojen lääkkeiden käytön kanssa. Olen itse sivusta seurannut useiden ihmisten kamppailua Panacod-vierotuksessa (joka vaatii useimmiten sairaalahoitoa) ja siksi olen ollut "Panacod-torvena" akuuteissa kiputapauksissa. Panacod on hyvä lääke oikein käytettynä, mutta vaatii max kuukauden reseptin kerrallaan ja lääkärin seurantaa kivun ja vamman paranemisessa. Samalla saadaan hoidettua kroonisen kivun ennaltaehkäisy. Mikäli kipu kuitenkin muuttuu krooniseksi kipusairaudeksi, ei Panacod ole välttämättä hyvä pitkäkestoiseen käyttöön, vaan muut miedot opioidit tarvittaessa. Mikäli lukija nyt kuitenkin syö tai on jo pitkään syönyt Panacodia, ja on kipukroonikko, uskon asian olevan hyvässä seurannassa. Lääkeriippuvuudet ja kroonistunut kipu ovat sitten ihan oma lukunsa!”



Päihdeongelma on sama ammatista, asemasta tai koulutustaustasta riippumatta

Toisaalla eräs kommentoija nostaa aiheellisesti esiin lääkärikunnassakin mahdolliset lääkkeiden väärinkäyttäjät. Alttius päihteiden käytölle eli riippuvuusongelma ei ole koulutuksen suhteen valikoiva, vaan siitä kärsii karkeanarvion mukaan vähintään 10% aikuisväestöstä.

”Mä mietin sitä, että kun hyvin tiedetään, että on lääkäreitä, jotka kirjoittavat reseptejä viihdetarkoituksiin, nämä lääkärit käyttävät itsekin. Miten sellaiset reseptit ja käyttäjät seulotaan näistä tilastoista? He vääristävät kyllä hurjan paljon tilastoja ja tavallinen kipukroonikko tietysti joutuu syntipukiksi. Mun mielestä olisi aiheellisempaa hoitaa kipuilevaa potilasta kuin osoittaa sormellaan joka ikistä kipupotilasta syyllistävästi. Tämä kirjoitus on omalta osaltaan osoitus siitä että meidän kipuihin ei suhtauduta vakavasti.”


Vertaisryhmän tiedottaja antaa pikaisen kommenttinsa haastattelupyynnöstä ja uutisesta:

”Kerron oman siviilikantani jutut lukeneena. Uskon, että muistakin yhdistyksistä sekä kanavista on etsitty haastateltavaa. Mielestäni tuo ei ollut syyllistävää miltään kannalta kipukroonikoita kohtaan, itsekin sitä luin moneen kymmeneen kertaan sekä muissa medioissa mainittuna myös. Toki sen myönnän, että se on kirjoitettu kärkkäästi, juurikin sen takia, että siitä mahdollisimman moni olisi kiinnostunut ja sitten myös siinä sivussa olevia mainoksia klikkailisi eli olisi mahdollisimman myyvä... Tuossa jutussa puhuttiin koko ajan akuutin kivun hoitoon määrätyistä lääkkeistä, jotka jäi vaivan onnistuneen poiston jälkeen vaan "päälle", vaikka itse kipu onkin poistunut, siitä oli kyse.. Ehkä oli väärä kanava jopa STT:ltä pyytää kauttamme haastateltavia, en tiedä moniko vastasi tuohon. *** on *** yhdistyksen Puheenjohtaja, jos häntä mahdoit tarkoittaa Tiina... Tilastoja voidaan tulkita miten halutaan ja käännellä sekä väännellä.. Esim Oli aiemmin juttua medioissa määrättyjen (ei välttämättä apteekista noudettujen saati syötyjen) masennuslääkkeiden räjähdysmäinen nousu, josta suurin osa selittää Kipu-kroonikoille, pieniksi annoksiksi tarkoitetut kipu-kynnystä nostattavana. ”



Eksynyt toimittaja

On olemassa sanonta ”etsivä löytää”, mutta on etsittävä oikeasta paikasta. Toimittaja eksyi mielestäni väärään yhteisöön, mikäli hän halusi tehdä jutun akuutin kivun hoitoon käytettyjen lääkkeiden aiheuttamasta mahdollisesta riippuvuudesta. Hänen olisi pitänyt ottaa muistionsa ja suunnata asemankulmille etsimään haastateltavaa, myyjää tai ostajaa , ei kipupotilasta.

Onko meillä Suomessa ilmiö, jota minä en tunne ja se on syntynyt viimeisten vuosien aikana. Onko Suomessa todellakin kymmeniä tuhansia apteekista aineensa ostavia narkkareita? Yleisesti tiedetään, että noin 10% aikuisväestöstä kärsii alkoholiongelmasta. Onnettomuuteen joutuminen tai sairastuminen on täysin sattumanvaraista, se ei valikoi uhria. Voidaan siis olettaa, että leikkaukseen tulevista potilaista vähintään 10 % kuuluu riskiryhmään, joiden akuutin kivun lääkkeiden käyttöä tulee seurata tarkemmin ja tarjota tarvittaessa tukea ja päihdepoliklinikan konsultaatiota.


Kroonisen kivun hoito

Lääkehoito on vain yksi kroonisen kivun hoidon osa-alue, osa fyysistä hoitoa. Sitä tukevat muut kivunhoidolliset toimenpiteet, fysioterapia ja kuntoutus. Muita yhtä tärkeitä osa-alueita ovat psyykkistä ja sosiaalista selviämistä tukevat keinot. Yhdessä ne muodostavat kolmion, jonka jokainen kulma on yhtä lailla tärkeä ja sidoksissa toisiinsa.

Toimittaja ei ilmeisen selvästi ole ollut kartalla tai henkilökohtaisesti tässä kolmiossa, koska kykenee tarkastelemaan asiaa yhden viivan alle jäävän tiedon varassa, keskushermostoon vaikuttavien opioidien käytön kasvu viime vuosina. Kroonisen kivun hoitoon voi perehtyä tämän hoitosuosituksen avulla. http://www.duodecim.fi/kotisivut/docs/f757188385/krooninenkipu.pdf


Akuutin ja kroonisen kivun ero

Akuutti kipu sen sijaan on aivan eri asia kuin krooninen kipu ja sen hoitokin on erilaista. Uutinenhan koski nimenomaan akuutin kivun hoitoa ja siihen käytetyn lääkkeen mahdollisesti aiheuttamaa riippuvuutta. STT:n toimittaja tehdessään uutista ei selkeästikään ymmärtänyt näiden kahden kivun, akuutin ja kroonisen, selkeää eroa. Akuutin kivun hoidossa ei pitkällä aika välillä siirrytä missään tapauksissa vahvempiin lääkkeisiin. Päinvastoin. Tavoitteena on tarjota akuutissa vaiheessa riittävä kipulääkitys, jolla pyritään estämään kivun kroonistuminen. Akuutissa kivussa lääkitys aloitetaan välittömästi leikkauksen jälkeen vahvoista opioideista ja siirrytään miedompiin opioideihin ja edelleen perussärkylääkkeisiin, joiden käyttöä on tarkoitus vähentää sitä mukaan, kun kipu helpottuu. Kotiutunut potilas on itse vastuussa kipulääkkeen vähentämisestä kivun helpottuessa. Akuutin ja kroonisen kivun erosta ja erilaisista hoidoista löytyy helposti olemassa olevaa tietoa. Duodecim terveyskirjasto kertoo akuutin ja kroonisen kivun eroista seuraavasti.

”Kipu voi olla lyhytaikainen eli akuutti tai pitkäaikainen eli krooninen. Akuutin ja kroonisen kivun merkitys, mekanismit ja hoitokeinot ovat erilaisia. Akuutti kipu johtuu jostain elimellisestä tekijästä kuten esimerkiksi haavasta, luunmurtumasta, synnytyksestä, leikkauksesta tai tulehduksesta. Kipu lievenee tavallisesti vaurion paranemisen myötä. Kipua pidetään kroonisena, kun se jatkuu kudosten tavallisen paranemisajan jälkeen. Nykyään tiedetään, että kroonisen kivun mekanismi ja syntytapa on erilainen kuin akuutin. Sen taustalla voi olla keskushermoston kivunsäätelymekanismien vika, "väärä hälytys" tai viestityshäiriö, jota erilaiset biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät voivat ylläpitää. ” (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kha00005)

Tätä asiaa pohtiessani keräsin myös kommentteja uutiseen liittyen toisesta, Älä sairastu vakavasti- vertaisyhteisöstä. Uutinen on herättänyt laajaa hämmennystä lääkkeitä käyttävien potilaiden keskuudessa. Toimittajan ottaman tarkoituksellisen ja naiivin näkökulman vuoksi uutinen tulisi mahdollisimman pian editoida STT:n toimesta.

”Tällainen uutisointi aiheuttaa monelle kipupotilaalle kärsimyksiä, ja omalta osaltaan vaikeuttaa asiallisen kohtelun ja hoidon saamista. Muutama vuosi sitten oli mediassa uutisointia, kuinka kipupotilaat eivät saa asiallista lääkitystä kipuihin, vaan heille syötetään tehottomia särkylääkkeitä. Kyseessä oli saattohoidossa oleva syöpäpotilas. Uutisoitiin, että hän ei saa riittävän vahvoja kipulääkkeitä edes viimeisinä päivinään, koska hän voi jäädä koukkuun. Nyt huonolaatuisen uutisen tähden annetaan käsitys, että kipulääkkeiden käyttäjät ovat riippuvaisia lääkityksestä ja käyttävät lääkkeitä vain päihdeongelman vuoksi.

Tämä ei ole totta, ja uutisoinnissa olisi pitänyt tehdä selkeä ero lääkkeitä kivun vuoksi käyttävien ja päihde-riippuvuus käyttäjien välillä. En voi maallikkona tarkemmin ottaa tässä kantaa kliinisiin syihin, miksi kipulääkkeitä käytetään, mutta peräänkuuluttaisin niitä toimittajia ja lääkäreitä, jotka ovat ehkä eläkkeellä mahdollisesti kipuja aiheuttavien sairauksien takia tai vielä työelämässäkin, mutta heitä joilla fakta tietoa aiheesta. Heillä voi olla oikeaa näkemys ja oikea lähestymistapa asiaan. En tiedä, kuka oli artikkelin kirjoittanut, mutta toivon, että tämmöisiä artikkeleita eivät kirjoittaisi terveet ihmiset, joilla ei ole käsitystä sairauksiin liittyvistä kivuista. En minäkään kirjoittele ydinfysiikasta ja esittele omia kantoja tilastojen pohjalta. ”
”Totta on, että tämän hetkiset kipulääkehoidot ovat opioidipainotteisia etenkin vahvoissa lääkkeissä. Haitat ovat varmasti niin lääkäreiden kuin käyttäjienkin tiedossa. Tältä osin tulisi vaatia huomattavasti laajempaa tutkimustyötä. Historian saatossa monia erilaisia sieniä ja kasveja on käytetty erilaisten sairauksien hoitoon. Varsinkin kannabista on käytetty moneen vaivaan. Huumausainepolitiikka estää monien aineiden laajamittaisen tutkimuksen. Olisi aika avata silmät ja huomata mitä on silmien edessä. En tiedä, minkä takia opiaatteja on pidetty ylivertaisina kivunhoidon lääkkeinä, ehkä tähänkin joku viisas osaa vastata? Lääketehtailla on kuitenkin suuri rooli siinä, mitä lääkkeitä meille syötetään. On väärin syyllistää niitä, jotka näitä tuotteita joutuvat pakosta käyttämään. Toivottavasti saamme rehellisen ja ennakkoluulottoman keskustelun käyntiin aiheesta.”



Lääkkeet suuhun ja suu suppuun

Potilas saa käyttää hänelle määrättyjä lääkkeitä, muttei keskustella lääkkeistä. Meillä potilailla, runsaista lääketehtaan mainoksista huolimatta, ei ole oikeutta käydä julkisesti keskustelua lääkeaineista, niiden hyödyistä ja haitoista. Nämä keskustelut on käytävä yhdessä terveydenhuoltoalan ammattilaisen kanssa. Tämäkin on sinänsä väärin, jopa haitallista. Etenkin vakavien haittavaikutusten tunnistaminen nopeutuisi, mikäli kipupotilas voisi vertaisyhteisöissä käydä keskustelua havaitsemistaan sivuoireista, erityisesti silloin kun nämä oireet ovat niin vakavia, että vaatisivat välitöntä lääkärin hoitoa. Mahdollisesti voisimme vertaisverkostoon kerääntyneen tiedon avulla jopa pelastaa ihmishenkiä lääkekuolemilta ja neuvoa kipupotilasta hakeutumaan välittömästi ensiapuun.

Kun tarkastellaan opioidien käyttöä Suomessa pitkällä aikavälillä, käyttö ei ehkä olekaan kasvanut vaan päinvastoin siitä on tullut tarkemmin valvottua ja tilastoidumpaa. Kun mennään aikaan ennen vuotta 1950, niin jopa kaikkia kipuja hoidettiin vahvalla opioidi-liuoksella.

”1900-luvun alussa myös heroiinia käytettiin yskänlääkeliuoksissa. Oopiumia, morfiinia ja heroiinia on käytetty myös kivunlievitykseen kipulääkkeinä ” (http://fi.wikipedia.org/wiki/Opioidit )

Tavallisesti talon kaapista löytyi yskänlääkepullo ja hyvin monet tulivat tästä opioidi-liuoksesta nopeasti riippuvaisiksi, kun sitä käytettiin kaikkiin vaivoihin ilman valvontaa. Toinen hoito oli viina. Kolmas oli kansanparantajat ja rohdot. Neljäs oli kuolema oman käden kautta. Ihan samoin ennen nykyistä modernia lääketiedettä oli kipuja. Nämä kipeimmät ihmiset yksinkertaisesti vaan kuolivat ilman hoitoja tai väärillä hoidoilla tai oman käden kautta nopeammin. Jo alkuasukkaat ovat käyttäneet huumaavia kasveja kivunhoidossa ja huvitteluaineena sekä piristeenä valmistautuessaan taisteluun. 


Onko opioidien käyttö mikään uutinen? Tämä ”uutinen” oli ainakin pelkkä ammeessa kelluva muovinen ankka.



- Kipupotilas, ei nisti tai narkkari, ei diileri eikä muuli -

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Kuka on oikeutettu parempaan elämään? - Mielipidekirjoitus vakuutuslääkäreiden kuvitellusta puolueettomuudesta



Törmäsin sattumalta eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen korniin blogiin "Parempaa elämää, olkaa hyvä" ja siinä ylilääkäri Seppo Kettusen suorastaan ällöttävän tekopyhään kirjoitukseen "Mihin vakuutuslääkäriä tarvitaan?" Juttu on julkaistu jo tammikuussa, mutta kun nyt sen huomasin, kommentoin sitä nyt.

Kettunen kirjoittaa näin: "Aivan erityinen hienous suomalaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä on, että sairastunut saa lähes saman eläkkeen kun 63-vuotiaana vanhuuseläkkeellä tulisi saamaan – riippumatta siitä, kuinka paljon eläkettä on "oikeasti" ehtinyt kerryttämään. Puuttuvan osuuden eläkerahoista maksamme nimittäin yhdessä."

No, onhan se hyvä, että työikäisenä sairastunut ihminen saa sen verran eläkettä, että voi tulla sillä toimeen. En oikein osaa pitää erityisenä hienoutena sitä, että esim. opiskeluaikana pysyvästi vammautuneen työkyvyttömyyseläke ei ole pyöreä nolla, kun kyse on yksinkertaisesti perustuslain takaamasta oikeudesta toimeentuloon.

Kettunen jatkaa: "Työkyvyttömyyseläkkeen maksajat tuskin haluaisivat, että jokainen lieväänkin sairauteen sairastunut voisi halutessaan siirtyä eläkkeelle. Esimerkiksi jos kaikki krooniseen nuhaan sairastuneet voisivat jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, tulisi sellainen kaikille kalliiksi. Eikä se olisi edes tarpeellista. Eläkejärjestelmän toimivuuden kannalta on siis vedettävä raja lievien ja vakavien sairauksien välille."


Tässä mennään jo pahasti metsään. Ensinnäkin, ihmiset eivät lähtökohtaisesti halua jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Oletteko koskaan lukeneet haastattelua, jossa ihmisiltä kysyttiin elämän tärkeimpiä asioita, ja joku ei maininnut terveyttä? Minä en ole koskaan kuullut kenestäkään, joka olisi halunnut olla työkyvytön. Ihan kaikki haluavat olla terveitä ja tehdä töitä.


Se, että Kettunen ei keksi järjellisempää esimerkkiä kuin kroonisen nuhan, kuvaa, kuinka hataralla pohjalla argumentointi on. Jos sinulla olisi ärsyttävä, mutta lievä krooninen nuha, tulisiko mieleesi sen takia hakea työkyvyttömyyseläkettä? Esimerkki on täysin älytön jo senkin takia, että työkyvyttömyyseläkettä voi hakea vasta, kun on ollut saman sairauden takia sairauspäivärahalla sen maksimiajan, eli 270-300 päivää. Tämä tarkoittaa, työkyvyttömyyseläkettä ei voi edes hakea, ellei sairaus ole niin vakava, että henkilö on ollut vähintään vuoden estynyt tekemästä työtään sairauden takia. Joka tapauksessa sairauspäivärahan jälkeen haetaan aina ensin määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea, jonka tarkoitus on turvata sairaan toimeentulo kuntouttavien toimenpiteiden aikana, jotta paluu työelämään olisi mahdollinen. Työkyvyttömyyseläkettä ei ole edes mahdollista hakea sellaisissa lievissä sairauksissa kuin krooninen nuha.


Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen ei myöskään ole mitenkään helppoa. Olen korkeakoulutettu, kielellisesti lahjakas ihminen ja olen käsitellyt työkseni hankalia byrokraattisia tekstejä. Silti tarvitsin sosiaalityöntekijän apua saadakseni täytettyä hakemuksen oikein. Työkyvyttömyyseläkettä ei kukaan hae huvikseen.


"Lievästi sairaan pitääkin meidän järjestelmässämme sinnitellä työelämässä, jotta yhteinen eläkesysteemi ja kansantalous toimivat."


Kansantalouden toimivuus on painavalta kuulostava argumentti. Todellisuudessa kuitenkin ihminen, joka on sen verran lievästi sairas, että pystyy palaamaan työelämään, on tehnyt sen jo, eikä hakenut työkyvyttömyyseläkettä. Sen sijaan ihminen, jonka eläkevakuutusyhtiö on leimannut "lievästi sairaaksi", mutta joka oikeasti on työkyvytön, ei voi palata töihin, vaan siirtyy sairaiden tilastosta työttömien tilastoon. Tämä ei lisää työllisyyttä eikä paranna kansantaloutta. Usein tällainen pitkään työttömänä ollut sairas pakotetaan erilaisiin työkokeiluihin ja kurssituksiin, jotka heikentävät terveydentilaa entisestään. Pahimmillaan vakavasti sairaalta saatetaan katkaista työttömyyskorvaus, koska hän ei ole kyennyt osallistumaan pakollisiin työllistämisjaksoihin, ja hän putoaa toimeentulotuelle.


"Sairausperusteisen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen ja hylkäämisen rajan määrittämiseen luontevin mittatikku on lääketiede. Palataanpa askel taaksepäin. Jos sairastumme, saamme apua ja hoitoa terveydenhuollosta. Lääkärit määrittävät sairauden, hoidon ja ovat mukana hoitoprosessissa niin kauan kun tarvitaan. Hyvin toimivassa terveydenhuoltojärjestelmässä sama lääkäri vastaa hoidosta alusta loppuun saakka."


Lääketiede on tosiaan paras mittatikku, joka meillä on käytettävissä. Se ei kuitenkaan ole täydellinen eikä kaikkitietävä mittari. Huimasta edistyksestään huolimatta lääketiede ei tunne ihmisen fysiologiaa täysin eikä siksi osaa selittää kaikkia sen toiminnan häiriöitä. Kettunen esittää, että "lääkärit määrittävät sairauden, hoidon" ikään kuin tämä olisi aivan yksinkertaista ja yksiselitteistä. Todellisuudessa ihminen voi olla sairas, mutta lääkärit eivät tiedä, mistä oireet johtuvat. Tällöin vakuutuslääkäri katsoo, että ihminen on terve, oireista ja toimintakyvystä välittämättä. Tässä samalla Kettunen tulee todenneeksi, että suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä ei todellakaan toimi hyvin. Potilas on onnekas, jos pääsee kaksi kertaa peräkkäin samalle lääkärille.


"Jos sairauden oireet eivät taltu eikä potilas voi palata työelämään, hän hakee hoitavan lääkärin kirjoittamalla lausunnolla työkyvyttömyyseläkettä. Tässä kohdassa mukaan otetaan toinenkin lääkäri – vakuutuslääkäri."


Nyt Kettunen jo itsekin ottaa lähtötilanteeksi sen, että työkyvyttömyyseläkettä haetaan vain silloin, kun potilas ei voi palata työelämään. Minulle jää mysteeriksi, miten vakuutuslääkärin tekemä hylkäys sitten taltuttaa sairauden oireet ja tekee potilaasta taas työkykyisen.


Seuraavaksi tulee Kettusen paksuin valhe:


"Vakuutuslääkäri työskentelee eläkeyhtiössä. Vastuu ja valta ovat erottamaton pari: eläkeyhtiön on maksettava sairauden vakavuuteen perustuen työkyvyttömyyseläke ja tehtävä ratkaisu maksamisesta mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti lääketieteellisiin seikkoihin nojautuen. Suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä sairausperusteisten etuuksien kohdalla on ajateltu, että lääketiede on objektiivinen ja tasapuolisin mitta. Vaikka eläkeyhtiön hylkäävät päätökset voi viedä ratkaistavaksi eläkeyhtiön yläpuolelle valitusasteisiin, nojaa järjestelmä kuitenkin vahvasti eläkeyhtiön vakuutuslääkäreiden luotettavuuteen."


Olen samaa mieltä, että vastuun ja vallan pitäisi olla erottamaton pari. Nykyisessä järjestelmässä vastuu ja valta on nimenomaan erotettu toisistaan. Vakuutuslääkärillä on valta tehdä päätös sairaan ja työkyvyttömän ihmisen toimeentulon turvaamisesta, joko hyväksyä työkyvyttömyyseläkehakemus tai hylätä se. Vakuutuslääkärin ei sen sijaan tarvitse ottaa vastuuta potilaan hoidosta, kuntoutusmahdollisuuksista tai toimeentulosta, kun tämä on eläkepäätöksen hylkämisen jälkeen edelleen työkyvytön. Täysi valta jättää työkyvytön ihminen ilman toimeentuloa ei tuo mukanaan mitään vastuuta tämän päätöksen seurauksista.


Se, että lääketiede olisi objektiivista, on käsittämätön harhakuvitelma. Kipu on varmasti yleisin eri sairauksissa ilmenevä oire ja suurin toimintakyvyttömyyttä aiheuttava tekijä. Silti kivulle ei ole olemassa minkäänlaista lääketieteellistä mittaria, vaan se on aina täysin subjektiivinen kokemus. Suomen sairausvakuutuslaki ei mitenkään ota huomioon sitä tosiasiaa, että lääketiede ei osaa selittää kaikkia sairauksia, ja siksi on olemassa ihmisiä, joiden sairautta ei pystytä objektiivisesti todistamaan. Vakuutusyhtiöt tietysti käyttävät tätä tyytyväisinä hyväkseen. Ne toimivat periaatteella: Jos ei pystytä todistamaan, että kyse on jostakin lääketieteen hyvin tuntemasta sairaudesta, jolle on löydetty selkeät biometriset testit, on ihminen terve. Todellisilla oireilla ja toimintakyvyllä ei ole eläkepäätöstä tehtäessä mitään merkitystä. Ja tällaiseen järjestelmään sitten pitäisi Kettusen mielestä luottaa.


Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon asettama työryhmä julkaisi tammikuussa viisi keskeistä toimenpide-ehdotusta ja neljä pienempää kehittämisehdotusta vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyden ja luottamuksen parantamiseksi. Eläke- ja vakuutusyhtiöiden tehtäväksi annettiin sisällyttää päätösten perusteluihin kuvaus lääketieteellisistä syistä, joiden vuoksi eläke on evätty.


Kettunen tulee paljastaneeksi seuraavassa kommentissaan, että lääketieteellisiä perusteluja ei yleensä ole:


"Toteutus ei ole aivan yksinkertainen, koska eläke hylätään silloin, kun sairausoireet ovat lievät ja vakavat oireet puuttuvat. Faktoihin pohjautuvassa hylkäyspäätöksessä pitäisi kuvata oireita ja löydöksiä, joita ei ole, eikä potilaalla ja eläkkeen hakijalla ole niistä omakohtaista kokemusta. Tässä viiltävässä epäjatkuvuuskohdassa ovat vastakkain lääketieteelliset objektiiviset mittaustulokset ja etuudenhakijana olevan potilaan tunne sairaudestaan ja huoli omasta tilanteestaan."


Eläkettä ei oikeasti hylätä silloin, kun oireet ovat lievät, koska silloin eläkettä ei ole edes haettu. Todellisuudessa eläke hylätään silloin, kun vakuutuslääkäri katsoo, että oireita voidaan pitää lievinä, vaikka potilas ja hoitava lääkäri todistavat toisin. Vakuutuslääkärin arvio voi olla täysin ristiriidassa potilaan kokemien oireiden ja häntä hoitaneen lääkärin kertomuksen kanssa, eikä tätä ole tarvinnut aiemmin mitenkään perustella. Nyt Kettunen siis toteaa, että lääketieteellisten perustelujen antaminen hylkäykselle on vaikeaa, koska faktoihin pohjautuvia löydöksiä ei ole. No shit, Sherlock. Vakuutuslääkärillä ei tietenkään voi olla mitään faktaa, jolla voisi perustella, että potilas ja häntä hoitava lääkäri valehtevat oireita kuvatessaan, koska vakuutuslääkäri ei ole koskaan tavannut, saati tutkinut potilasta.


Sitten Kettunen sekoittaa toisiinsa sairauden ja työkykyisyyden. On vakavia sarauksia, joiden oireet ovat niin lievät, että ihminen pysyy koko ajan työkykyisenä. Esimerkiksi jotkut syövät havaitaan ainoastaan jonkinlaisena kyhmynä iholla, eikä potilas missään vaiheessa hoitoa koe sellaisia sairauden oireita, jotka tekisivät hänestä työkyvyttömän. Toisaalta on sairaksia, jotka voivat viedä kantajansa toimintakyvyn täysin, vaikka sairauden syytä ei tunneta ja sitä ei siksi osata parantaa. Tällaisia ovat mm. myalginen enkefalomyeliitti eli krooninen väsymysoireyhtymä, jotkin reumasairaudet ja psyykkiset sairaudet. Lääketieteelliset "objektiiviset mittaustulokset" kertovat ainoastaan niistä sairauksista, joita ylipäänsä osataan mitata. Esimerkiksi masennukseen objektiivista mittaria ei ole, ja vakuutuslääkärin onkin helppo katsoa, että kaikki masennus on "lievää", ellei taustalla ole jotain hyvin konkreettista todistusaineistoa, kuten itsemurhayrityksiä. Minkäänlaista ennaltaehkäisyä ei katsota tarpeelliseksi, vaikka voisi kuvitella, että kansantaloudellisesti olisi järkevämpää kuntouttaa masentunut työkykyiseksi siinä vaiheessa, kun sairaus on lievä, eikä antaa sairauden kehittyä itsetuhoisuuteen asti.


"Järjen ja tunteen kohdatessa tunne aina voittaa ihmisen mielen sopukoissa. Tällaisen tilanteen yli voi kannatella vain luottamus siihen, että vakuutuslaitos on tehnyt perustellun päätöksen."


Tämä oli jo aivan käsittämätöntä liibalaabaa. Kipu, uupumus, huimaus, kognitiiviset häiriöt, ahdistus ynnä muut mittarittomat sairauden oireet eivät ole "tunteita" siinä mielessä, että ne voisi jotenkin järjellä kumota. Rationaalinen ajattelu ei toimi kipulääkkeenä, eikä luottamus vakuutuslaitoksen päätökseen tuo sairaalle työkykyä, valitettavasti.


Risikon työryhmä esitti myös, että lääketieteellisesti monimutkaisissa tapauksissa tarvitaan esimerkiksi oppiriitojen vuoksi puolueeton taho antamaan selvyyttä asioiden oikeudenmukaiseen ja yhteiskunnallisesti kestävään lopputulokseen pääsemiseksi, ja että suullisia käsittelyjä lisättäisiin valitusasteissa. Kettunen ei usko suullisten käsittelyjen tuomaan lisäarvoon, vaan toteaa: " Oma arvioni on, että vain päätöksentekoon liittyvän perustelun avaaminen ja kuvaaminen eläkkeen hakijalle lisäisi läpinäkyvyyttä luottamuksen vahvistamisen kannalta."

Tästä viimeisestä asiasta olen samaa mieltä. Hylkäävän päätöksen perustelut tosin voidaan potilaalle avata vain siinä tapaksessa, että perusteluja ylipäänsä on.

Toivottavasti esitys puolueettoman tahon käyttämisestä monimutkaisissa tapauksissa otetaan laajamittaisesti käyttöön. Näinhän täytyy olla kaikissa tapauksissa, joissa hoitava lääkäri katsoo, että potilas on työkyvytön ja vakuutuslääkäri on eri mieltä. Tuskin lääkärit olisivat keskenään eri mieltä lääketieteellisesti yksinkertaisesta tapauksesta.


Niin kauan kuin eläkepäätöksen tekee lääkäri, joka on vastuussa toiminnastaan ainoastaan eläkevakuutusyhtiön tulosyksikölle, on puolueettomuus ja objektiivisuus päätöksistä kaukana.


- Nadja Kiiskinen



maanantai 16. kesäkuuta 2014

ÄSV-blogi julkistaa vakuutuslääkärien nimet!


Tässä blogikirjoituksessa julkistamme vakuutuslääkäreiden nimet, erikoistumisalueet ja tietyissä tapauksissa myös vastaanottopaikat. Lista ei ole täydellinen, koska vakuutusyhtiöt ja lautakunnat yms. käyttävät ulkopuolisia lääkäreitä myös erikoisasiantuntijoinaan, jolloin heidän nimiään ei tullakaan julkaisemaan, koska lääkärit eivät ole heidän palkkalistoillaan. Listassa olevat nimet ovat siis vakuutusyhtiöiden, muutoksenhakulautakuntien ja Vakuutusoikeuden itse internet-sivuillaan tai vuosikertomuksissaan julkaisemia tietoja. Tämän listan tietojen keräämisessä ovat kovan työn tehneet Terhi Sorkamo ja Anu Parkkonen. Suuret kiitokset heille!





 VAKUUTUSLÄÄKÄRIT, julkiset tiedot


LK = Lääketieteen kandidaatti, LL = Lääketieteen lisensiaatti, LT = Lääketieteen tohtori

LKT = Lääketieteen ja kirurgian tohtori

VAKUUTUSYHTIÖT



(AKTIA) FOLKSAM



·        Jerker Sandelin, ylilääkäri, erikoislääkäri kirurgia: ortopedia ja traumatologia
·        Sari Anthoni, työterveyshuollon erikoislääkäri
·        Heikki Mäenpää, erikoislääkäri ortopedia ja traumatologia

FENNIA

·        Mikael Hedenborg LKT, ylilääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri
·        Pekka Paavolainen LKT professori, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
·        Mika Paavola LKT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
·        Lauri Keso LKT, sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri
·        Juha Liira LKT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri
·        Heikki Österman LL, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

IF (TRYG)

·        Björkenheim Jan-Magnus, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
·        Holmlund-Laine Irma, erikoishammaslääkäri
·        Holopainen Kaj, työterveyshuollon erikoislääkäri
·        Knifsund Jani, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
·        Martin Susan, työterveyshuollon erikoislääkäri
·        Nelimarkka Hanna, erikoishammaslääkäri
·        Niskanen Riitta, neurologian erikoislääkäri, geriatrian erikoislääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri
·        Pekkarinen Jouko, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
·        Sipola Esa, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
·        Strandberg Niko, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
·        Tamminen Esko, työterveyshuollon erikoislääkäri
·        Tulento Heikki, työterveyshuollon erikoislääkäri

Muu lähde:
·        Juha Kasurinen, erikoislääkäri kirurgia, ortopedia ja traumatologia
·        Reijo Selonen, erikoislääkäri työterveyshuolto, erikoislääkäri yleislääketiede

KELA

·        Jorma Järvisalo, Ylilääkäri, erikoislääkäri kliininen kemia: teollisuustoksikologiset laboratoriotutkimukset, erikoislääkäri työterveyshuolto: työlääketiede
·        Tiina Telakivi, erikoislääkäri neurologia, terveysosasto/työkyvyttömyyseläkkeet, vammaisetuudet ja sairausvakuutus
·        Seppo Vainionpää, erikoislääkäri kirurgia: ortopedia ja traumatologia, hallinnon pätevyys
·        Tiina Suomela-Markkanen, erikoislääkäri liikuntalääketiede, terveysosasto/kuntoutus
·        Heikki Palomäki, erikoislääkäri neurologia, terveysosasto/sairaanhoitokorvaukset
·        Sari Helminen, asiantuntijahammaslääkäri, terveysosasto/sairaanhoitokorvaukset
·        Raili Pirttimäki, johtava lääkäri, terveysosasto/työkyvyttömyyseläke- ja vammaisetuusasioiden lääketieteellinen asiantuntijaryhmä
·        Hannu Vanhanen, asiantuntijalääkäri, terveysosasto/työkyvyttömyyseläkkeet ja vammaisetuudet
·


LÄHITAPIOLA  (Lähivakuutus & Tapiola)

·        Lääketieteellinen johtaja: Ari Kaukiainen, LT, työlääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri
·        Hautamäki Mikko, LL, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri.
Vastaanotto: Reuma- ja Jalkateräkirurgian Yksikkö/ Peijas/ HUS, Dextra
·        Juutilainen Timo, LT, kirurgi, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri.
Vastaanotto: Bulevardin klinikka
·        Huttunen Arto, LL, ortopedi. Vastaanotto: Mehiläinen
·        Michelsson Oliver, ortopedi
·        Kaijalainen Jukka, LL. Vastaanotto: Paloheinän terveysasema
·        Leskinen Jarkko, ortopedi. Vastaanotto: Hyks Peijaksen sairaala
·        Rantasalo Mikko, LL, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri. Vastaanotto: Dextra
·        Torstila Ilkka, LKT, Sisätautien erikoislääkäri
·        Vitikainen Antti, ortopedi. Vastaanotto: Diacor
·        Vuorinen Jarmo, ortopedi. Vastaanotto: Diacor, Mehiläinen

Muu tieto:
·        Kaj Holopainen, erikoislääkäri työterveyshuolto. Vastaanotto: Medi-Way Oy, Lääkärikeskus Aava Tuusula

POHJANTÄHTI

·        Juha Leikas, Erikoislääkäri yleislääketiede, työterveyshuolto
·            Hannu Pätiälä, Erikoislääkäri kirurgia, ortopedia, traumatologia
·            Hannu Westenius, Erikoislääkäri kirurgia, ortopedia, traumatologia

POHJOLA VAKUUTUS JA A-VAKUUTUS (Suomi-yhtiöt)

·        Ylilääkäri Anne Lamminpää, LT, Dosentti, Työterveyshuollon erikoislääkäri, Kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys
·        Esa Kuusava, LL, Työterveyshuollon erikoislääkäri, Kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys
·        Mikko Kähkönen, LL, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
·        Juha Leikas, LL, Työterveyshuollon- ja yleislääketieteen erikoislääkäri
·        Peter Lilius, LKT, Kirurgian ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri
·        Vilho Limnell, LL, Sisätautien ja sydäntautien erikoislääkäri, Vakuutuslääketieteen erityispätevyys
·        Heikki Murtomaa, Hammaslääketieteen professori, Vakuutuslääketieteen erityispätevyys
·        Ville Puisto, LT, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
·        Heikki Palomäki, LT, Dosentti, Neurologian erikoislääkäri
·        Esa Rahkonen, LL, Työlääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, Vakuutuslääketieteen erityispätevyys
·        Kirsti Rinta, LL, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
·        Juhani Rämö, LT, Dosentti, Kirurgian ja thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri, Vakuutuslääketieteen erityispätevyys
·        Heikki Saarnio, LL, Työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri, Vakuutuslääketieteen, kuntoutuksen ja psykoterapian erityispätevyys
·        Aki Vuokko, LL, Työterveyshuollon erikoislääkäri, Työlääketieteen lisäkoulutus ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys
·        Pekka Ylinen, LT, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Vakuutuslääketieteen erityispätevyys

TURVA
·        Matti Lehto, LKT, ortopedian ja traumatologian professori
·        Isto Nordback, LT, kirurgian dosentti



VALTIOKONTTORI

·        Janne Leinonen, ylilääkäri, neurologian erikoislääkäri
·        Ville Bergroth, erikoislääkäri sisätaudit, reumatologia
·        Markku Heliövaara, lääkäri
·        Jukka Karikoski, erikoislääkäri korva-, nenä- ja kurkkutaudit: audiologia
·        Juha Kasurinen, erikoislääkäri kirurgia, ortopedia ja traumatologia
·        Tero Kivelä, erikoislääkäri silmätaudit, hallinnon pätevyys
·        Timo Marttila,  erikoislääkäri korva-, nenä- ja kurkkutaudit: audiologia
·        Heikki Murtomaa, erikoishammaslääkäri hammashuolto, erikoishammaslääkäri kliininen hammashuolto
·        Petri Nieminen, erikoislääkäri työterveyshuolto
·        Hannu Pätiälä, erikoislääkäri kirurgia: ortopedia ja traumatologia, hallinnon pätevyys
·        Juhani Rämö,  erikoislääkäri kirurgia: thorax- ja verisuonikirurgia
·        Mikko Salmela, erikoislääkäri ortopedia ja traumatologia
·        Pentti Tukiainen, erikoislääkäri keuhkosairaudet



TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖT

ELO (Eläke-Fennian ja LähiTapiolan Eläkeyhtiö)


·        Lääketieteellinen johtaja Maarit Gockel, erikoislääkäri fysiatria
·        Ylilääkäri Jyrki Varjonen, erikoislääkäri psykiatria
·        Lotta Autio, erikoislääkäri työterveyshuolto
·        Hannele Heilä, erikoislääkäri psykiatria, psykoterapeutti
·        Timo Honkanen, erikoislääkäri sisätaudit
·        Kimmo Kuoppasalmi, erikoislääkäri liikuntalääketiede, erikoislääkäri psykiatria, hallinnon pätevyys
·        Mikko Nykänen, erikoislääkäri työterveyshuolto
·        Rauni Pietilä, erikoislääkäri työterveyshuolto, laboratoriohoitaja
·        Tapio Ropponen, LL, YTM, työterveyslääkäri, vakuutuslääketieteen erityispätevyys
·        Juhani Rämö, LT, Dosentti, Kirurgian ja thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri, Vakuutuslääketieteen erityispätevyys
·        Tuula Rönkkö-Kuivalainen, erikoislääkäri psykiatria, psykoterapeutti
·       Hannu Vanhanen, erikoislääkäri sisätaudit, hallinnon pätevyys

ELÄKEFENNIA (2013)

·        Jyrki Varjonen, vt. ylilääkäri, ratkaisutoiminta, LL, psykiatrian erikoislääkäri
·        Timo Honkanen, LL, sisätautien erikoislääkäri, vakuutuslääketieteen erityispätevyys
·        Liisamari Krüger, LL, fysiatrian erikoislääkäri. Vastaanotto: Orton
·       Tapio Ropponen, LL, YTM, työterveyslääkäri, vakuutuslääketieteen erityispätevyys

ETERA


·        Ylilääkäri Maija Haanpää, LT, neurologian dosentti, vakuutuslääketiede
·        Kaija Karjalainen, erikoislääkäri fysiatria, fysioterapeutti. Vastaanotto: Orton
·        Leena Katila-Keso, erikoislääkäri työterveyshuolto
·        Kerstin Kronqvist, erikoislääkäri psykiatria ja oikeuspsykiatria, psykoterapeutti
·        Timo Leino, erikoislääkäri työlääketiede ja työterveyshuolto
·        Kirsi Suominen, erikoislääkäri psykiatria, hallinnon pätevyys, psykoterapeutti




ILMARINEN


Vakuutuslääketiede, ylilääkäri Seppo Kettunen erikoislääkäri työterveyshuolto
·        Pertti Heikman, erikoislääkäri psykiatria, erikoislääkäri yleislääketiede, psykoterapeutti
·        Olli-Pekka Häppölä, erikoislääkäri neurologia
·        Petri Järvinen, erikoislääkäri terveydenhuolto, erikoislääkäri työterveyshuolto, hallinnon pätevyys
·        Heikki Katila, erikoislääkäri psykiatria, psykoterapeutti
·        Tapio Lahti, erikoislääkäri yleislääketiede
·        Ilkka Pakkala, erikoislääkäri työterveyshuolto
·        Sami Pirkola, erikoislääkäri psykiatria
·        Juho Uusvaara, erikoislääkäri geriatria, erikoislääkäri sisätaudit
·        Seppo Vainionpää, erikoislääkäri kirurgia: ortopedia ja traumatologia, hallinnon pätevyys

VARMA


·        Jukka Kivekäs, LKT, ylilääkäri, vakuutuslääketieteen dosentti
·        Tuula Kieseppä LT, psykiatrian erikoislääkäri
·        Otto Lindberg LT, Geriatrian erikoislääkäri
·        Heikki Nikkilä LL, Psykiatrian erikoislääkäri
·        Mikael Ojala LL, Neurologian erikoislääkäri. Liikennelääketiede, Neurologia ja Vakuutuslääketiede
·        Pekka Palin, LL, Fysiatrian erikoislääkäri
·        Ritva-Liisa Peltomäki LL, työterveyshuollon erikoislääkäri
·        Henrik Riska, LL, erikoislääkäri keuhkosairaudet, erikoislääkäri sisätaudit
·        Tanja Rokkanen, LL erikoislääkäri työterveyshuolto
·        Sakari Tola, LL erikoislääkäri työterveyshuolto: työlääketiede

VERITAS


·        Reijo Grönfors, ylilääkäri, sisätautien erikoislääkäri, vakuutuslääketieteen erityispätevyys
·        Kristiina Kallio-Soukainen, LL, psykiatrian erikoislääkäri
·        Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, vakuutuslääketieteen erityispätevyys
·        Anna-Kaarina Ounaslehto, LL, keuhkotautien ja allergologian erikoislääkäri
·        Riitta Merilahti-Palo, LKT, sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri, vakuutuslääketiede
·        Finn Nykvist, LKT, fysiatrian erikoislääkäri

KEVA


·        Tapio Ropponen LL, johtajaylilääkäri
·        Lisbeth Forsman-Grönholm, ylilääkäri, erikoislääkäri työterveyshuolto
·        Helena Galkin-Jokinen, erikoislääkäri psykiatria, psykoterapeutti
·        Timo Hannu, erikoislääkäri työterveyshuolto: työlääketiede
·        Timo Honkanen, erikoislääkäri sisätaudit
·        Olli Häppölä, erikoislääkäri neurologia
·        Tiina Kaarne, erikoislääkäri työterveyshuolto
·        Matti Karjalainen, erikoislääkäri kirurgia: ortopedia ja traumatologia
·        Kimmo Kuoppasalmi, erikoislääkäri liikuntalääketiede, erikoislääkäri psykiatria, hallinnon pätevyys
·        Esko Matikainen, erikoislääkäri kliininen neurofysiologia, erikoislääkäri neurologia
·        Jari Rechardt, erikoislääkäri työterveyshuolto
·        Sami Riekki, erikoislääkäri työterveyshuolto
·        Saija Turtiainen, erikoislääkäri psykiatria, laboratoriohoitaja
·        Markku Vanhanen, erikoislääkäri työterveyshuolto: työlääketiede
·        Kimmo Vihtonen, erikoislääkäri kirurgia: ortopedia ja traumatologia




MELA


·        Ylilääkäri, Jari Rechardt, erikoislääkäri työterveyshuolto
·        Pertti Heikman, erikoislääkäri psykiatria, erikoislääkäri yleislääketiede, psykoterapeutti
·        Jaakko Lindbohm, erikoislääkäri työterveyshuolto
·        Mickael Parviainen, erikoislääkäri kirurgia, erikoislääkäri ortopedia ja traumatologia, hallinnon pätevyys
·        Antti Vitikainen, erikoislääkäri kirurgia: ortopedia ja traumatologia



VAKUUTUSOIKEUDEN SEKÄ MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTIEN JÄSENET JA KÄYTTÄMÄT ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIT


LIIKENNEVAHINKOLAUTAKUNTA (LVLTK)

Varsinaiset jäsenet:
·        Ole Mikael Böstman, LKT, ortopedian ja traumatologian dosentti (myös TAPLA)
·        Janne Leinonen, LKT, neurologian erikoislääkäri (myös Valtiokonttori)

Varajäsenet:
·        Aarne Kivioja, LKT, ortopedian ja traumatologian dosentti
·        Leena Kivipelto, LKT, neurokirurgian erikoislääkäri. Vastaanotto: HYKS Töölö, Diacor, Aava

Erikoisasiantuntijana käytettävä ulkopuolinen taho:
·        Jaakko Kinnunen, Radiologian dosentti (eläkkeellä laskuttelee lausuntoja)


SOSIAALITURVAN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA (SOMLA)

Lääkärijäsenet:
·        Jukka Kärkkäinen LT, erikoislääkäri psykiatria, hallinnon pätevyys
·        Timo Kauppila, yleislääketieteen erikoislääkäri
·        Juha Nevalainen LT, erikoislääkäri kirurgia: ortopedia ja traumatologia
·        Heikki Savolainen LT, lääkäri
·        Simo Järvinen, fysiatrian erikoislääkäri. Vastaanotto: Orton
·        Ari Rosenvall, erikoislääkäri yleislääketiede
·        Leea Muhonen LT, erikoislääkäri psykiatria, hallinnon pätevyys, psykoterapeutti
·        Mikko Valkonen LL, Yleislääketieteen erikoislääkäri
·        Heikki Pärnänen LL, lääkäri
·        Teppo Heikkilä LL, lääkäri


TAPATURMA-ASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA (TAPLA)

Lääkärijäsenet:
·        Pihlajamäki Harri, dosentti, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
·        Karjalainen Matti, LL, erikoislääkäri kirurgia: ortopedia ja traumatologia
·        Böstman Ole (Mikael), LKT, ortopedian ja traumatologian dosentti
·        Mukala Kristiina, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri
·        Ervasti Otso, työterveyshuollon erikoislääkäri
·        Laakkonen Aarne, LKT, työterveyshuollon erikoislääkäri


(Vanhat jäsenet?)
·        Juhani Juntunen, lääketieteen ja kirurgian tohtori
·        Anna Savela, ylilääkäri
·        Kari Kurppa, lääketieteen ja kirurgian tohtori
·        Jari Peltonen, apulaisylilääkäri


TYÖELÄKEASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA (TELK)

Toimikausi 1.1.2012-31.12.2016

Lääkärijäsenet:
·        Antti Huunan-Seppälä, LKT lääketieteen ja kirurgian tohtori (jäsen 30.6.2013 asti)
·        Kia Pelto-Vasenius LKT, fysiatrian erikoislääkäri, ortopedian ja traumatologian dosentti (jäsen 1.7.2013)
Vastaanotto: Diacor, Dextra
·        Aarne Kivioja, LKT, ortopedian ja traumatologian dosentti
·        Timo Pohjalainen, dosentti, ylilääkäri. Vastaanotto: Orton, ylilääkäri
·        Ilkka Tierala, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri
·        Anna Savela, psykiatrian erikoislääkäri, yleislääkäri
·        Kirsi Karvala, LL, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Varajäsenet:
·        Risto Vataja, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri
·        Kirsi Karvala, LL, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri
·        Seppo Villanen, fysiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri. Vastaanotto: Mehiläinen, Orton
·        Mika Laine, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri
·        Seija Jylhä, psykiatrian erikoislääkäri
·        Ilkka Torstila LKT, sisätautien erikoislääkäri


POTILASVAHINKOLAUTAKUNTA

Lääkärijäsenet:
·        Ari Harjula, erikoislääkäri kirurgia: thorax- ja verisuonikirurgi. Vastaanotto: HUS
·        Mariitta Kaltea, johtava ylihoitaja. Vastaanotto: HUS
·        Ilkka Kiviranta, erikoislääkäri kirurgia: ortopedia ja traumatologia
·        Leena Niinistö, erikoislääkäri yleislääketiede, hallinnon pätevyys
·        Marika Doepel, erikoishammaslääkäri. Vastaanotto: Turun Hammaslääkärikeskus
·        Helena Ervasti, erikoislääkäri kirurgia: ortopedia ja traumatologia. Vastaanotto: Mehiläinen Oy
·        Markus Färkkilä, erikoislääkäri neurologia. Vastaanotto: HUS
·        Risto Heikkala, erikoislääkäri yleislääketiede
·        Kaisa Nissinen-Paatsamala, erikoislääkäri yleislääketiede, hallinnon pätevyys
·        Annamaija Sutela, erikoislääkäri yleislääketiede Vantaan kaupunki
·        Susanna Lehtomäki, koulutuspäällikkö, sairaanhoitaja Suomen Sairaanhoitajaliitto
·        Heikki Saha, erikoislääkäri sisätaudit: nefrologia. Vastaanotto: TAYS
·        Vesa Virtanen kardiologiylilääkäri. Vastaanotto: TAYS
·        Raimo Lahti, erikoislääkäri oikeuslääketiede
·        Pentti Kallio, erikoislääkäri kirurgia: ortopedia ja traumatologia. Vastaanotto: HUS

Muut jäsenet:
·        Juhani Kaivola, varatuomari Potilasvahinkolautakunta Puheenjohtaja
·        Taisto Hujala, varatuomari If Vahinkovakuutusyhtiö Oy
·        Harri Koskela-Koivisto, varatuomari, korvauspäällikkö Pohjola Vakuutus Oy
·        Kirsi Markkanen, kehittämispäällikkö Tehy
·        Jaana Laine, korvauspäällikkö Tapiola-ryhmä


VAKUUTUSOIKEUS (VAKO)

Ylilääkäri, paikka avoinna

Lääkärijäsenet:
·        Arsi Harilainen, LKT, dosentti. Erikoislääkäri kirurgia, ortopedia ja traumatologia
·        Marita Pippingsköld, LL, psykiatria
·        Mervi Annikki Kotila, LKT, dosentti. Neurologia, kuntoutus, vakuutuslääketiede
·        Kalevi Juhani Hietaniemi, LKT, dosentti. Kirurgia, ortopedia ja traumatologia, vakuutuslääketiede
·        Nina Christina Lindberg, LT, dosentti. Psykiatria, vakuutuslääketiede
·        Jyrki Salmenkivi, LL, kirurgia, ortopedia ja traumatologia
·        Hannu Väänänen, LT, sisätaudit, gastroenterologia
·        Inka Liesmaa, LT, sisätautien erikoislääkäri

Varajäsenet:
·        Juha Halavaara, LT, dosentti. Radiologia. Vastaanotto: Terveystalo Kamppi
·        Maija Halme LT, dosentti. Keuhkosairaudet
·        Jouni Havulinna, LL, käsikirurgian erikoislääkäri
·        Timo Juvakoski, LL, ihotautien erikoislääkäri
·        Ritva Marketta Kauppinen-Mäkelin, LKT, dosentti, sisätaudit
·        Christian Lindqvist, LKT, professori. Leukakirurgia, hammas- ja suukirurgia
·        Jari Siironen, LT, neurokirurgia
·        Raimo Uusitalo, LT, silmätaudit
·        Erna Kentala, LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä audiologian erikoislääkäri





LÄHTEET:    Lähteinä käytetty yritysten ja lautakuntien omia internet –sivuja.