keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Tapaus Hans Kallberg, osa 3 – Vakuutuslääketiede vs todellinen lääketiede


Aivo- ja niskavammainen Hans Kallberg joutuu pitämään aurinkolaseja päässään sisälläkin. Kuva: Tuula Kallberg


KIRJOITUKSEN SISÄLLYSLUETTELO

Aiheesta kertova blogikirjoituksemme on valitettavasti pitkä ja perusteellinen. Siitä syystä tähän on kerätty kirjoituksen sisällysluettelo kokonaisuuden hahmottamisen helpottamiseksi.
· Esipuhe
· Asian tausta ja tapahtumien kulku
· Kaaviokuva valitusprosessista
· ERÄ 0 – Lääketieteen asiantuntijat joukkueittain
· ERÄ 1 – Melan päätös (Maatalousyrittäjien eläkelaitos)
· ERÄ 2 – Tamlan päätös (Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta)
· ERÄ 3 – Vakuutusoikeuden käsittely, ajallinen syy-yhteys
· ERÄ 4 – Vakuutusoikeuden käsittely, todennäköisyyskynnys
· ERÄ 5 – Vakuutusoikeuden käsittely, oireilun syy-yhteys tapaturmaan
· ERÄ 6 – Vakuutusoikeuden käsittely, kirjalliset todisteet
· ERÄ 7 – Vakuutusoikeuden päätös, TÄYSTYRMÄYS!
· Ottelun lopputulos
· Lukijan omat päätelmät ja mielipiteet

 


ESIPUHE

Olemme käsitelleet blogissamme Hans Kallbergin tapausta jo kahdesti aiemmin. Hänen kohtelunsa vakuutuslääketieteen temmellyskentällä on käsittämätöntä, eikä sovi tavallisen kadun tallaajan oikeustajuun ja – kuten tässä kirjoituksessa huomaamme – se ei sovi myöskään normaalilääketieteen edustajien ja lääketieteen huippuammattilaisten oikeustajuun ja lääketieteelliseen näkemykseen.

Se näyttää kuitenkin sopivan hyvin vakuutusyhtiöiden ja vakuutuslääkärien oikeustajuun. Se ei liene yllätys kenellekään tilannetta seuranneelle, sillä vakuutusyhtiöt ovat olleet mukana muokkaamassa vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeuskäytäntöjä omaksi turvakseen, voidakseen kumota riittävän suuren osan sairastuneiden ja vammautuneiden ihmisten korvaushakemuksista. Tämän kaiken takana on tietysti raha ja vakuutusyhtiöiden tarve pitää toimintansa mahdollisimman kannattavana. Samoin toimisi luonnollisesti mikä tahansa markkinatalouden ehdoilla toimiva yritys. Tällaiseen järjestelyyn soveltuu äärimmäisen hyvin vakuutusyhtiöiden lobbaama pseudolääketiede nimeltä vakuutuslääketiede, jonka nimissä riittävän suuri osa korvaushakemuksista voidaan hylätä vakuutusyhtiöiden halutun kannattavuustason varmistamiseksi.

Vakuutuslääketieteen tueksi vakuutusyhtiöt ovat olleet mukana luomassa muutoksenhakulautakunta- ja vakuutusoikeustuomioistuin-järjestelyt. Näiden avulla vakuutusyhtiöt saavat ohjattua korvaushakemukset itse hallitsemaansa valitusmenettelyputkeen, joka varmistaa vakuutusyhtiöiden kannalta edullisen tuloksen. Vakuutusyhtiöt maksavat näiden lautakuntien jäsenten palkat ja muut kulut ja kuten vanha suomalainen sananlasku viisaasti sanoo, ”sen lauluja laulat, kenen leipää syöt”

Tyypillistä näiden muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden päätöksissä on eräs melkein sellaisenaan jokaisessa päätöksessä toistuva lause, joka kiteyttää koko järjestelyn. Tässä edellä mainitun lauseen eräs versio:

”Lääkärinlausuntojen sairauspäivärahan/työkyvyttömyyseläkkeen/… myöntämistä puoltavat kannanotot eivät kuitenkaan ole muutoksenhakulautakuntaa/vakuutusoikeutta sitovia, vaan muutoksenhakulautakunta/vakuutusoikeus ratkaisee oikeuden sairauspäivärahaan/työkyvyttömyyseläkkeeseen/… laissa säädetyn harkintavaltansa nojalla.”

Tällä jokaisessa päätöksessä toistuvalla lausekkeella käytännössä ”haistatellaan” hakijalle ja todetaan, että muutoksenhakulautakunta/vakuutusoikeus voi tehdä aivan haluamansalaisen päätöksen yhtään välittämättä kenenkään muun asiantuntijan kuin oman vakuutuslääkärinsä näkemyksistä. Lautakunta ja vakuutusoikeus saavat siis käytännössä täysin vapaasti valita, minkä asiantuntijan näkemykset he ottavat huomioon ja kenen näkemyksiä he eivät halua huomioida.

Muun muassa käräjäoikeuksissa tällainen menettely ei ole mahdollista, sillä siellä otetaan kaikkien asiantuntijoiden näkemykset huomioon ja käräjäoikeus tekee näiden perusteella sitten perustellun päätöksen. Vakuutusoikeudessa korvaushakemuksista hylätään vuosittain noin 85 % ja vain 15 % päätetään hakijan eli vahingonkärsijän eduksi. Tietyissä tapauksissa, kuten liikennevahingoissa, vahingonkärsijän on mahdollista viedä asiansa vakuutusoikeuden lisäksi normaaliin käräjäoikeuskäsittelyyn. Käräjäoikeuskäsittelyissä tulokset ovat yleensä olleet päinvastaisia ja niissä päätös on korjattu vahingonkärsijän eduksi noin 80 %:ssa tapauksia ja vain 20 %:ssa tapauksia vakuutusyhtiöt ovat voittaneet jutun.

Käräjäoikeuksissa päätökset myös perustellaan hyvin ja perusteellisesti, kuvataan tarvittavat päättelyketjut, lääketieteelliset todennäköisyydet, syy-yhteydet ja esitetään muutkin yleisessä oikeuskäytännössä välttämättömiksi katsotut perustelut. Muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden pitäisi myös lain mukaan menetellä näin, mutta yleensä ne lainvastaisesti jättävät perustelut ympäripyöreiksi tai täysin puutteellisiksi. Tähänkin asiaan on jopa oikeuskansleri puuttunut, mutta mikään ei näytä muuttuneen. Jostain syystä näyttää siltä, ettei muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden tarvitse vaivautua noudattamaan lakia.

Sekä lainsäätäjän että oikeuskanslerin vaatimukset ja perustelut päätösten kunnollisen perustelun välttämättömyydestä käyvät ilmi esimerkiksi tästä aihetta käsittelevästä kirjoitussarjastamme, jossa on esimerkkeinä julkaistu todellisia päätöksiä, joista lain vaatimat kunnolliset perustelut on jätetty pois:


Nyt tarkastelemme Hans Kallbergin tapauksen valossa vakuutuslääketieteen kummallisuuksia. Erityisesti kiinnitämme huomiota siihen, miten vakuutuslääketieteessä ja vakuutusoikeustuomioistuin-järjestelmässä näyttövastuu on kääntynyt täysin päälaelleen. Jostain syystä vakuutuslääkäri voi väittää vammojen johtuvan jostain muusta kuin käsiteltävään vammautumiseen liittyvästä syystä tai sairaudesta, tarvitsematta millään lailla näyttää väitettään toteen tai näyttää toteen edes tämän väitetyn mystisen ”muun syyn tai sairauden” olemassaoloa.

Samalla muutoksenhakulautakunta tai vakuutusoikeus voi täysin sivuuttaa alan lääketieteellisten huippuasiantuntijoiden vastakkaiset näkemykset ja hyväksyä vain vakuutuslääkärin todistamattoman väitteen siitä, että oireet ja ongelmat johtuvat jostain mystisestä ”muusta syystä tai sairaudesta”. Miten on mahdollista suomalaisessa ns. oikeusvaltiossa, ettei tällaista väitettä tarvitse millään lailla vakuutuslääkärin edes todistella?

Hans Kallbergin tapauksesta voit lukea taustatiedoiksi blogimme edelliset julkaisut:


Käytämme vakuutuslääketieteen ja todellisen lääketieteen erojen hahmottamiseksi Hansin tapauksessa hänen valituskierrokseensa kuuluneiden Melan (Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen), Tamlan (Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan) ja Vakuutusoikeuden päätöksiä. Näiden päätösten esille tuomien vakuutuslääketieteen perustelujen vastapainona käytämme Hansin Korkeimmalle Oikeudelle tehtyä valituslupahakemusta, johon vakuutuslääketieteen vastaiset perustelut on kattavasti koottu. Tämän valituslupahakemuksen lisäksi käytämme arvostetun huippuneurologin Olli Tenovuon valituksen liitteeksi tekemää lausuntoa, jossa on perusteltu nykylääketieteeseen perustuva näkemys ryyditettynä tieteellisillä lähdeviittauksilla.

Näillä dokumenteilla vertailemme vakuutuslääketieteen ja varsinaisen lääketieteen vahvasti toisistaan eroavia näkemyksiä Hans Kallbergin vammojen tapauksessa. Edellä mainitut KO:n valituslupahakemus ja Tenovuon lausunto ovat kokonaisuudessaan luettavissa pdf-muotoisina allaolevista linkeistä:

KO:n valituslupahakemus 9.8. 2013
Tenovuon lausunto 3.8. 2013


ASIAN TAUSTA JA TAPAHTUMIEN KULKU

Vuonna 2000 Hans Kallberg toteutti unelmansa ja osti huonokuntoisen sukutilan Sumiaisten Viitakylältä. Kallberg ryhtyi kasvattamaan luomuvihanneksia ja lampaita ja loi tyhjästä toimivan maatilan.

Kaikki muuttui 16.12.2008 Kallbergin ollessa ruokkimassa lampaita, kun täysikasvuinen pässi hyppäsi Kallbergin päälle osuen häntä päähän ja rintakehään.

Kallberg oli törmäyksen hetkellä etukumarassa asennossa ja hänen päänsä oli kiertyneenä vasemmalle, jolloin hänen niskansa retkahti voimakkaasti ja hänen päänsä tärähti. Kallberg tunsi rusahduksen niskassaan ja kaatui vasten betonilattiaa. Tätä seurasi tajuttomuus, jonka aikana Kallbergin puoliso oli jo tuvassa ehtinyt ihmetellä, missä Kallberg viipyi. Kallberg oli takaisin sisään mennessä ollut tokkurainen ja valitellut kätensä lisäksi päätään ja niskaansa. Kallberg ei ollut tuolloin osannut kertoa puolisolleen tajuttomuudesta eikä siitä, että hän oli havahtunut lattialta pässin, rehujen ja kottikärryjen keskeltä.

Seuraavana päivänä 17.12.2008 Kallberg hakeutui lääkäriin, mutta ei osannut kunnolla selittää, mitä oli tapahtunut. Kallberg valitti pääasiallisesti rannettaan, jonka oli luullut murtuneen.

Muutaman päivän kuluttua Kallbergilla alkoi kova niska- ja päänsärky. Koska Kallbergin tila sijaitsee kaukana terveyskeskuksista ja Kallbergilla oli tapaturman aikoihin kiireellisiä töitä, hän yritti sinnitellä kipujensa kanssa eikä heti hakeutunut lääkäriin. 5.1.2009 Kallbergin niska- ja päänsärky kuitenkin yltyi niin kovaksi, että Kallbergin oli hakeuduttava päivystykseen. Helpotukseksi Kallberg sai vain tulehduskipulääkettä.




Kaaviokuva valitusprosessista

Vakuutetun ollessa tyytymätön vakuutuslaitoksen päätökseen, vakuutettu voi ensin valittaa vakuutusyhtiön päätöksestä asianomaiseen muutoksenhakulautakuntaan. Muutoksenhakulautakunnan jälkeen seuraava valitusaste on Vakuutusoikeus, jonka jälkeen voi hakea vielä valituslupaa Korkeimpaan Oikeuteen.

Kuva muutoksenhakulautakunnista ja koko vakuutusoikeudellisesta järjestelmästä



OTTELU: HANS VASTAAN VAKUUTUSLÄÄKÄRIT

Hans ja NYT SAA RIITTÄÄ -mielenosoitus

ERÄ 0 – Lääketieteen asiantuntijat joukkueittain

Ensimmäiseksi esittelemme tämän epätasaisen ottelun asiantuntijajoukkueet vakuutusyhtiöiden ja vakuutetun leireistä. Joukkueet ovat epätasaisia monella tavoin. Asiantuntemuksen ja osaamisen kannalta vakuutetun joukkue on ylivoimainen, mutta vakuutetun joukkueella ei ole minkäänlaista painoarvoa muutoksenhakuelimissä, jotka voivat halutessaan ottaa huomioon vain omien asiantuntijoidensa näkemykset.


VAKUUTUSYHTIÖN JOUKKUE

·       Mela (Maatalousyrittäjien eläkelaitos), vakuutuslääkäri Jari Rechardt (työterveyshuollon erikoislääkäri)
·       Tamla (Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta), vakuutuslääkäri Matti Karjalainen (ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri)
·       Vakuutusoikeus, vakuutuslääkäri Mervi Kotila (neurologi, dosentti), erikoistumisalueina aivoverenkiertohäiriöt, epilepsia, vanhusten neurologia


VAKUUTETUN JOUKKUE

·       Mika Kiviaho, lääketieteen lisensiaatti
·       Keijo Lukkarinen, apulaisylilääkäri
·       Kirsi Saarinen, terveyskeskuslääkäri
·       Jukka Vanhatalo, fysiatrian erikoislääkäri
·       Jouni Ranua, neurologian osaston ylilääkäri
·       Matti Ilmavirta, neurologian erikoislääkäri
·       Riitta Valtonen, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti
·       Anne Vehmas, neurologian erikoislääkäri
·       Raija Mikkonen, radiologian erikoislääkäri
·       Pekka Perämäki, ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri
·       Timo Mäkinen, neurologian erikoislääkäri
·       Terhi Laaksonen, fysiatrian erikoislääkäri
·       Jukka Turkka, neurologi, dosentti
·       Olli Tenovuo, neurologian ja neurotraumatologian dosentti, neurologian erikoislääkäri




ERÄ 1 – Melan päätös (Maatalousyrittäjien eläkelaitos)

VAKUUTUSYHTIÖN JOUKKUE

Mela korvasi Kallbergin 16.12.2008 sattuneen työtapaturman johdosta vasemman ranteen venähdystä ajalla 17.12.2008–24.12.08. Mela katsoi päätöksessään 20.10.2010, ettei Kallbergille voitu maksaa päivärahaa 24.12.2008 jälkeiseltä ajalta, koska Kallbergin työkyky ei ollut enää heikentynyt hänen tapaturmavammansa johdosta. Myöskään sairaanhoitokuluja ei Melan mukaan voitu enää maksaa tämän jälkeen.

Melan päätös perustui sairauskertomuksiin ajalta 17.12.2008–23.06.2010. Mela katsoi perusteluissaan, että Kallbergin työkyvyn heikentyminen johtuu kaularangan kiputilasta, vasemman puolen kaula-olkavarsioireyhtymästä ja kyynärhermon oireista, rintakehän vasemman puolen kiputilasta sekä vasemman alaraajan heikkoudesta ja voimattomuudesta. Melan mukaan nämä oireet olivat sairauksia, joista aiheutuneet sairaanhoitokulut eivät olleet korvattavia.

Kuva 1. Melan päätös 16.2.2011
”Terveydentilaanne ja työskentelyänne koskevien tietojen perusteella katsomme Teidän kykenevän hoitamaan entisiä tai niihin verrattavia töitä.”




ERÄ 2 – Tamlan päätös

VAKUUTUSYHTIÖN JOUKKUE

Kallberg valitti Melan 20.10.2010 antamasta päätöksestä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi Kallbergin valituksen katsoen, että Kallbergille 24.12.2008 jälkeen työkyvyttömyyttä ja sairaanhoidon tarvetta aiheuttaneet niska-hartiaseudun oireet, vasemman yläraajan monimuotoinen oireilu, vasemman alaraajan tuntemukset ja neuropsykologiset oireet eivät ole lääketieteellisesti arvioiden todennäköisessä syy-yhteydessä korvattuun tapaturmaan, eivätkä ne siten oikeuta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen.

Muutoksenhakulautakunta perusteli päätöstään todeten, että kysymys on todennäköisesti 16.12.2008 sattuneesta tapaturmasta riippumattomista muista syistä johtuvista oireista.

Kuva 2-5: Tamlan päätös 15.6. 2011
”Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Kallberg on 16.12.2008 sattuneessa tapaturmassa saanut vasemman ranteen venähdyksen, josta ei ole aiheutunut hänelle työkyvyttömyyttä eikä sairaanhoidon tarvetta enää 24.12.2008 jälkeen. Muutoksenhakulautakunta katsoo, että Kallbergille sittemmin työkyvyttömyyttä ja sairaanhoidon tarvetta aiheuttaneet niska-hartiaseudun oireet, vasemman yläraajan monimuotoinen oireilu, vasemman alaraajan tuntemukset ja neuropsykologiset oireet eivät ole lääketieteellisesti arvioiden todennäköisessä syy-yhteydessä korvattuun tapaturmaan eivätkä ne siten oikeuta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen.”









VAKUUTETUN JOUKKUE

Aivovamman jälkitila, neurologinen oireilu, yläraajan ja niska-hartiaseudun oireilu ja oireiston paheneminen johtuu muutoksenhakulautakunnan mukaan jostain mystisestä ”muusta sairaudesta”, minkä väitteen todenperäisyyttä muutoksenhakulautakunnan ei tarvitse millään lailla todistaa. Pelkkä väite riittää.

Kuva 6-7: Neurologi Matti Ilmavirran lausunto 27.12.2010
”Potilaalla tapaturma-anamneesi ja jälkioireisto huomioiden selvä vaikea-asteinen whiplash-vamma, jossa ilmiselvästi autonomisen hermoston säikeet vaurioituneet. Kognitiivisten häiriöiden ja sentraalisempien ratojen sensitaatio-oireiden vuoksi myöskin selvästi aivovamman jälkitilasta kyse, mitä todennäköisimmin diffuusi aksonaalinen vauriotyyppinen tilanne, koska pään magneetissa tai kaularangan magneetissa mitään eliisiomerkkejä ei näy.
 Pään magneettihan on tehty vasta nyt, joten tuoreen muutoksen arvio puuttuu kokonaan. Yläraaja ENMG:ssä ei todeta hermovaurion merkkejä. Tämähän ei sulje pois millään tavalla autonomisten hermosäikeiden vauriota eikä toisaalta hermopleksuksen venähtymävammaa.
Vaikutelma on, että potilaan vasemman yläraajan perifeerisen autonomisen toiminnan häiriön taustalla myös ns. sympaattinen reflektorinen dystrofia, joka nimenomaan vamman jälkitilaa.”




ERÄ 3 – Vakuutusoikeuden käsittely, ajallinen syy-yhteys

VAKUUTUSYHTIÖN JOUKKUEEN NÄKEMYS

Kallberg valitti muutoksenhakulautakunnan 15.6.2011 antamasta päätöksestä VakO:een, joka hylkäsi valituksen hyväksyen muutoksenhakulautakunnan perustelut. Vakuutusoikeus totesi päätöksessään:

"Kallberg on lisäksi tiedustellut, mitä tarkoitetaan tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksessä mainituilla muilla tapaturmasta riippumattomilla syillä. Vakuutusoikeus toteaa, että ilmauksella on tarkoitettu yleisesti tapaturmasta riippumattomia, vielä mahdollisesti tuntemattomiakin syitä Kallbergin oireiluun."(Alleviivaus lisätty.)

Lisäksi Vakuutusoikeus totesi päätöksessään:

”Kun tutkitaan sitä, onko vamma tai sairaus tapaturman aiheuttama, edellytetään oikeuskäytännössä, että tapaturman ja vamman tai sairauden välillä voidaan katsoa olevan lääketieteellisesti arvioiden todennäköinen syyseuraussuhde. Vaivan sopiminen olemaan tapaturman aiheuttama ei riitä, vaan syy-yhteyden pitää olla todennäköinen. Korvauksen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on tällöin se, että vamman tai sairauden oireet ilmenevät välittömästi tai lyhyen ajan kuluessa tapaturman sattumisen jälkeen. Tämän välittömän ajallisen yhteyden lisäksi on todennäköisyysharkinnassa ratkaisevaa se, onko tapaturma voimakkuudeltaan riittävä ja mekanismiltaan sopiva aiheuttamaan vamman. Syy-yhteysharkinta perustuu lääketieteelliseen kokemukseen sekä tietämykseen vammojen ja sairauksien syntymekanismeista. Lääketieteellisen kokemuksen mukaan oireiden paheneminen vähitellen tapaturman jälkeen viittaa siihen, että niiden taustalla on pääasiallisesti tapaturmasta riippumattomia sairauksia.

Kuva 8-10 Vakuutusoikeuden päätös 22.5. 2013








VAKUUTETUN JOUKKUEEN NÄKEMYS

Vakuutusoikeudella on ollut käytettävissään suurin piirtein sama aineisto kuin mitä Kallbergin lakimies on käyttänyt hakiessaan Korkeimmalta Oikeudelta valituslupaa kyseiseen Vakuutusoikeuden päätökseen. Tässä syy-yhteyteen liittyvä lainaus tuosta valituslupahakemuksesta, jolla osoitetaan, että Vakuutusoikeuden ”lääketieteelliseen kokemukseen” nojaavat perustelut ovat paikkansapitämättömiä:

Ajallinen yhteys syy-yhteyden arvioinnissa

Ennakkoratkaisu on tarpeen antaa selventämään syy-yhteyden arvioinnissa yleisesti käytettyä ajallisen yhteyden kriteeriä erityisesti aivo- ja kaularankavammojen yhteydessä. Korkein oikeus on ratkaisussa KKO 2012:73 (kohta 9), todennut seuraavasti:

"Korkein oikeus toteaa, että vakuutukseen perustuvaa korvausvelvollisuutta harkittaessa on merkitystä sillä, millä tavoin tapaturmailmoituksessa tapaturmaa ja vammoja kuvataan ja missä vaiheessa vammojen syntymisestä ilmoitetaan. Viivästyminen vammojen toteamisessa on usein osoitus siitä, että vammojen ja tapaturman välinen syy-yhteys on epätodennäköinen. Toisaalta on kuitenkin selvää, ettei kaikkia vammoja välttämättä voida havaita eikä ilmoittaa heti tapaturman jälkeen, vaan ne voivat ilmetä pitkänkin ajan kuluttua tapaturmasta. Kussakin tapauksessa onkin viime kädessä tapaturmaan ja hoitotoimenpiteisiin liittyvät olosuhteet sekä vammojen laatu huomioon ottaen arvioitava, mikä merkitys syy-yhteyden kannalta on vammojen havaitsemisessa ja ilmoittamisessa tapahtuneella viiveellä." (Alleviivaus lisätty.)

Korkein oikeus on kyseisessä tapauksessa katsonut, että syy-yhteys on käsillä, vaikka ensimmäinen maininta kyseisen vamman oireilusta oli vasta lähes kolmen kuukauden kuluttua tapaturman jälkeen. Nyt käsillä olevassa tapauksessa aivo- ja kaularankavammat ovat alkaneet oireilla pian tapaturman jälkeen, ja Kallberg on hakeutunut niskaa ja päätä koskevien oireiden pahentuessa hoitoon 5.1.2009 eli vain pari viikkoa tapaturman jälkeen. Varsinainen diagnoosi on kuitenkin Kallbergista riippumattomista syistä voitu tehdä vasta joulukuussa 2010.

Aivovammat eroavatkin monista muista vammoista siinä, että vamma ja vamman laajuus ovat havaittavissa vasta vuosien myötä. Lääketieteellisessä tutkimuksessa on todettu, että aivovammat pahenevat vielä usean vuoden ajan varsinaisen tapaturman jälkeen. Lääketieteen ja kirurgian tohtori, neurologian ja neurotraumatologian dosentti Olli Tenovuo toteaa tässä asiassa antamassaan asiantuntijalausunnossa seuraavaa:

"[…] lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että aivovamman saaneista merkittävällä osalla ei tapahdu vamman jälkeen "tavanomaista" toipumista, vaan itse asiassa oireisto ajan kuluessa vähitellen lisääntyy."

ja

"Uusilla magneettitutkimusmenetelmillä on seurannassa kyetty myös osoittamaan, että aivojen valkean aineen vaurio etenee usean vuoden ajan aivovamman jälkeen. […] Uudet aivojen tilavuuden mittausmenetelmät ovat osoittaneet että aivojen tilavuuden jatkuvaa ikään liittymätöntä pienenemistä voi tapahtua lievänkin aivovamman jälkeen vielä 4 vuotta vammasta."

Aivovammoihin liittyy yleisesti myös muistikatkoja ja se erikoisuus, että aivovammasta kärsivän on hankala havaita kaikkia hitaasti alkavia oireita (niin sanottu oiretiedostamattomuus) (Kirjallinen todiste 17, s. 2). Useimmilla lääkäreillä ei myöskään ole riittävää ammattitaitoa diagnosoida aivovammoja. Tenovuon mukaan:

"Säännönmukaisesti ensimmäiset lääkärikontaktit tapaturmien jälkeen ovat päivystysluonteisia kontakteja, joiden osalta on huomioitava vastaanottotilanteen olosuhteet. Yleensä päivystyskäynneillä keskitytään vain yhteen ongelmaan ja siihenkin varsin kiireisellä aikataululla. On lukemattomia esimerkkejä siitä, miten erilaisten tapaturmien – ei pelkästään aivo- tai kaularankavammojen – oireet ja löydökset jäävät alkuvaiheessa ilman huomiota. Useimmiten päivystyskäyntien huomio kiinnittyy siihen vaivaan, joka aiheuttaa eniten kipua, mikä taas välttämättä pitemmän päälle ei ole lainkaan merkittävin tai vakavin vamma. Yleisesti kaikille kliinistä päivystystyötä tehneille on täysin selvää, että merkinnän puuttuminen jostain oireesta ei tarkoita ettei sitä ole ollut. Syyt voivat johtua niin potilaasta, lääkäristä, kuin vastaanottotilanteestakin. Lisäksi on erityisesti aivo- ja niskanretkahdusvammojen osalta tyypillistä, että henkilö yrittää palata normaaliin elämään ja selvitä siellä parhaansa mukaan ja viive siihen, koska ongelmien takia hakeudutaan läääkäriin vaihtelee suuresti. […] Erityisen tavallista oireiden kanssa sinnittely on yksityisyrittäjillä joihin kuuluvat myös maatalousyrittäjät.[…]Kliinisen kokemuksen mukaan erityisen tavallista tämä oireiden paheneminen ensimmäisten kuukausien aikana on niskan retkahdusvammoissa."
(Alleviivaus lisätty.)

Näistä potilaasta riippumattomista syistä aivovamman diagnoosi voidaan usein tehdä vasta vuosien kuluttua tapaturman sattumisesta. Monet aivovammat jäävät myös diagnosoimatta (Kirjallinen todiste 17, s. 2). Dosentti Jukka Turkka on todennut, että "[s]uurimpia haasteita terveydenhuoltojärjestelmälle sekä diagnostiikan että hoidon kannalta asettaa aivovammapotilas, jolla on vahvoja tiedostamattomia neuropsykiatrisia oireita mutta merkkejä aivojen paikallisesta vauriosta ei ole havaittu"(Kirjallinen todiste 17, s. 2).

KKO:n ratkaisu 2012:73 vahvistaa, että syy-yhteyttä ei voida poissulkea pelkästään vammojen havaitsemisessa tapahtuneen viiveen vuoksi.”



Kuva 11-15 Käpylän kuntoutuskeskuksen kuntoutusyhteenveto 16.8. 2011













ERÄ 4 – Vakuutusoikeuden käsittely, todennäköisyyskynnys


VAKUUTUSYHTIÖN JOUKKUE

Vakuutusoikeus totesi päätöksessään syy-yhteyden todennäköisyydestä:


”…eikä uudesta selvityksestä muutoinkaan ilmene sellaista uutta tietoa, jonka perusteella voitaisiin pitää todennäköisenä, että Kallbergin laaja-alaisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen ja neuropsykologisen oireilun sekä hänelle 16.12.2008 sattuneen tapaturman välillä olisi tapaturmavakuutuslain edellyttämä syy-yhteys.”

VAKUUTETUN JOUKKUE

Lainaus KO:n valituslupahakemuksesta liittyen todennäköisyyskynnyksen ylittymiseen Kallbergin tapauksessa:

Kallbergin aivo- ja kaularankavammat ovat todennäköisessä syy-yhtydessä Kallbergille 16.12.2008 sattuneeseen työtapaturmaan. Se, että todennäköisyyskynnys ylittyy tässä tapauksessa, on ilmeistä seuraavista syistä:

i)                              Kallbergille 16.12.2008 sattunut tapaturma oli voimakasenerginen ja mekanismiltaan sopiva aiheuttamaan hänellä todetut aivo- ja kaularankavammat;

ii)                             Kallbergin vammoihin sopivat oireet olivat havaittavissa heti tapaturman jälkeen ja ne alkoivat voimistua vain neljä päivää myöhemmin;

iii)                           Kallbergilla todettujen vammojen taudin kuvaan kuuluu, että ne kehittyvät ja etenevät hitaasti ja viiveellä; ja

iv)                           Kallberg oli ennen tapaturmaa terve, eikä hänellä ole todettu mitään muuta sairautta tai vaihtoehtoista syytä oireille.

Tenovuo ilmaisee asiantuntijalausunnossaan saman asian lääketieteellisestä näkökulmasta seuraavasti:

"Yhteenvetona […] voidaan todeta, että lääketieteellisen todennäköisyyden käsite on valituselimissä ymmärretty kovin eriävällä tavalla kliinisestä lääketieteestä. Tässä asiassa voidaan nähdäkseni jopa vedota tuohon "yleiseen lääketieteelliseen kokemukseen" ja kysyä, onko todennäköisempää että aiemmin terveellä alle 40-vuotiaalla miehellä kehittyy tapaturman yhteydessä aivovammaan ja niskan retkahdusvammaan täysin sopiva oireisto eikä perusteellisissa tutkimuksissa löydetä mitään tapaturmasta riippumattoman sairauden merkkiä, mutta siitä huolimatta taustalla olisi jokin "mahdollisesti tuntematonkin" syy näihin oireisiin. Tämä "sairaus" ei ole paljastanut itseään myöskään viiden vuoden seurannassa."


ERÄ 5 – Vakuutusoikeuden käsittely, oireilun syy-yhteys tapaturmaan

VAKUUTUSYHTIÖN JOUKKUE

Vakuutusoikeuden mielestä Hans Kallbergin oireilu ei ole yhteydessä tapaturmaan. Syynä Vakuutusoikeus pitää viivettä oireiden ilmaantumisessa.

VAKUUTETUN JOUKKUE

Vakuutetun joukkue on valituslupahakemuksessaan perustellut yksityiskohtaisesti näkemänsä syy-yhteyden oireilun ja tapaturman välillä. Kiinnostuneet voivat oheen liitetystä valituslupahakemuksesta tutkia näitä perusteluja, niiden pituuden vuoksi tyydymme vain lyhyesti listaamaan otsikkotasolla kyseiset perustelut:

·       Mekanismiltaan riittävä
·       Oireilu syy-yhteydessä tapaturmaan
·       Kallbergilla todettu diffuusi aksonivaurio
·       Kaularangan funktionaalisessa magneettitutkimuksessa traumaattisia löydöksiä
·       Hoitavat lääkärit yksimielisiä syy-yhteydestä
·       Ajallinen yhteys
·       Ei muuta syytä vammalle


ERÄ 6 – Vakuutusoikeuden käsittely, kirjalliset todisteet

VAKUUTUSYHTIÖN JOUKKUE

Ei omia todisteita.


VAKUUTETUN JOUKKUE

Vakuutetun joukkueen todisteet ovat olleet suurin piirtein samat Vakuutusoikeudessa kuin mitä on liitetty KO:n valituslupahakemukseen, poislukien Olli Tenovuon lausunto. Niinpä liitämme tähän listan valituslupahakemuksen kirjallisista todisteista, joka siis suurin piirtein vastaa Vakuutusoikeuden käytettävissä olleita todisteita:

1                                 Terveydenhoitaja Majamäen laatima lausunto puhelusta Kallbergin kanssa 17.12.2008 sekä LL Mika Kiviahon laatima lausunto Kallbergin lääkärikäynniltä 17.12.2008

Todistusteema: Kallbergille on sattunut työtapaturma 16.12.2008; tapaturmamekanismi, tapaturmaa seuranneena päivänä Kallberg ei osannut selittää, miten oli törmäyksen seurauksena kaatunut; Kallberg on hakeutunut työtapaturmansa johdosta lääkäriin heti seuraavana päivänä.

2                                 Apulaisylilääkäri Keijo Lukkarisen laatima lausunto Kallbergin lääkärikäynniltä 5.1.2009

Todistusteema: Kallberg hakeutui päivystykseen niskaoireiden sekä voimakkaan pää- ja otsasäryn vuoksi 5.1.2009.


3                                 Terveyskeskuslääkäri Kirsi Saarisen laatima lausunto Kallbergin lääkärikäynniltä 16.3.2010

Todistusteema: 16.12.2008 sattuneen tapaturman ja Kallbergin oireilun syy-yhteys.

4                                 FYSP erikl. Jukka Vanhatalon laatimat lausunnot Kallbergin lääkärikäynneiltä 30.4.2010 ja 4.6.2010

Todistusteema: Tapaturmamekanismi; Kallbergilla niskan retkahdusvamma, Kallbergin oireet lääketieteellisesti arvioiden selvässä syy-yhteydessä 16.12.2008 työtapaturmaan.

5                                 FYSP erikl. Jukka Vanhatalon laatima lausunto Kallbergin lääkärikäynniltä 24.9.2010

Todistusteema: Kallberg kävi jatkuvasti selvittämässä pahenevia oireitaan; neurologinen tutkimus ja diagnoosi viivästyivät, kun Kallberg joutui odottamaan pääsyä neurologin arvioon.

6                                 NEUP osylil Jouni Ranuan 28.9.2010 päivätty lähete neuropsykologille ja NEUER psykol Heidi Parantaisen laatima lausunto Kallbergin lääkärikäynniltä 29.11.2010

Todistusteema: Kallbergilla niskan retkahdus- ja pään vääntymisvamma joulukuussa 2008; Kallbergilla todettu runsaasti viitteitä aivovammasta; Kallbergilla muistiongelmia, 16.12.2008 työtapaturman jälkeinen tajuttomuus.

7                                 NEUP erikl. Matti Ilmavirran laatima lausunto sekä sairauskertomusteksti Kallbergin lääkärikäynniltä 22.12.2010

Todistusteema: Kallbergilla vaikea-asteinen whiplash-vamma sekä diffuusi aksoniaalinen aivovaurio; työtapaturma lääketieteellisesti arvioiden selvässä syy-yhteydessä Kallbergin vammoihin ja oireisiin; neuropsykologisessa tutkimuksessa todettu selvät orgaaniseen vaurioon sopivat muutokset; työtapaturman jälkeinen tajuttomuus, työtapaturman jälkeen Kallbergilla oli muistiaukko.

8                                 NEUP erikl. Matti Ilmavirran laatimat lausunnot Kallbergin lääkärikäynniltä 19.5.2011

Todistusteema: Tapaturmamekanismi; työpaturma syy-yhteydessä Kallbergilla todettuun diffuusin aksonaalisen aivovaurion vahva-asteiseen jälkitilaan; neuropsykologisen oireiston laajuus ymmärretty vasta, kun Kallberg ei enää ole kyennyt entisiin töihinsä; kuvantamistutkimukset on tehty viiveellä, vauriot eivät yleensä näy enää primaarivaiheen jälkeen suoritetuissa tutkimuksissa; Kallbergin työtapaturman jälkeinen tajuttomuus ja sekavuustila.

9                                 NEUP erikl. Matti Ilmavirran laatima lausunto Kallbergin lääkärikäynniltä 9.6.2011

Todistusteema: Kallbergille aiheutunut työtapaturmaisesti 16.12.2008 hankala niskan retkahdusvamma sekä aivokontuusio.

10                              Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Riitta Valtosen 4.7.2011päivätty lausunto neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Todistusteema: Kallbergilla vaikea-asteiset aivovammaan sopivat oireet; työtapaturma syy-yhteydessä Kallbergin aivovammaan.

11                              Neurologian erikoislääkäri Anne Vehmaksen laatima Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen 16.8.2011 päivätty kuntoutusyhteenveto (liitteet toimitetaan pyynnöstä)

Todistusteema: Kallbergilla primaarivaiheen keskivaikean aivovamman jälkitila, jossa laaja-alainen neuropsykologinen oirekuva; Kallbergin työtapaturma syy-yhteydessä Kallbergilla todettuihin vammoihin ja oireisiin; Kallbergilla ilmeinen niskan retkahdusvamma vammadynamiikka huomioiden, Kallbergilla muun muassa kielellisten toimintojen sekä kommunikoinnin ja vuorovaikutustaitojen muutoksia traumaattisen aivovaurion jälkitilaan sopien; Kallbergin työtapaturman jälkeinen tajuttomuus.

12                              LT, radiologian erikoislääkäri Raija Mikkosen 14.12.2011 päivätty lausunto kaularangan funktionaalisesta magneettikuvauksesta

Todistusteema: Kallbergilla niskan retkahdusvammaan sopivat löydökset, kuten nesteen kertymää, nivelen osittaista sijoiltaanmenoa, kiertoliikkeen rajoittumista ja nivelsiteen repeämään sopiva löydös.



13                              Ylilääkäri Pekka Perämäen laatima lausunto psykiatrisesta tilannearviosta Kallbergin lääkärikäynniltä 11.1.2012

Todistusteema: Kallbergilla aivovamman oireet; oireet syy-yhteydessä työtapaturmaan; Kallbergin oireistossa ei voida todeta mihinkään psykiatriseen oireyhtymään viittaavaa komponenttia; Kallberg on selkeästi työkyvytön.

14                              NEUP erikl. Timo Mäkisen laatimat lausunnot
Kallbergin lääkärikäynneiltä 22.11.2011, 21.12.2011, 27.1.2012 ja 24.5.2012

Todistusteema: Kallbergille tehdyssä funktionaalisessa kaularangan MRI-tutkimuksessa todettu selvä löydös; löydös sopii erinomaisesti trauma-anamneesiin; tapaturma syy-yhteydessä kuvantamistutkimuslöydöksiin; Kallberg pysyvästi työkyvytön minkäänlaiseen työhön; haittaluokka vähintään 12.

15                              Fysiatrian erikoislaakäri Terhi Laaksosen laatima 26.10.2012 päivätty kertomustuloste Kallbergin kuntoutusjaksolta Ortonissa 16.10.2012–22.10.2012

Todistusteema: Kallbergilla kaularangan retkahdusvamman jälkitila, laaja-alainen neuropsykologinen oireisto ja kaularangan voimakkaasti rajoittuneet liikkeet; Kallbergin vammojen ja oireiden välinen syy-yhteys 16.12.2008 työtapaturmaan.

16                              Apulaisylilääkäri Keijo Lukkarisen laatimat lausunnot Kallbergin lääkärikäynneiltä 26.4.2012 sekä 8.11.2012

Todistusteema: Kallbergilla keski-vaikea aivovamma ja kallonsisäisen vamman myöhäisvaikutukset ja niskan retkahdusvamman jälkitila; Kallbergin muistihäiriöt; Kallbergin oirekuva sekä neuropsykologinen oireisto nyt; Kallberg ei huomattavan väsymyksen; muistihäiriöiden ja kipujen takia kykene selviämään yksin arjesta.

17                              Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen osastonlääkäri dosentti Jukka Turkan aivovammojen jälkitilojen tunnistamista koskeva artikkeli

Todistusteema: Aivovammojen yleinen heikko diagnosoiminen ja diagnosoinnin vaikeus; kaikki Kallbergin oireet aivovammalle ja kaularankavammalle hyvin tyypillisiä. 

18                              Melan 20.10.2010 päivätty päätös

Todistusteema: Melan päätöksessä ei tosiasiallisesti mainita yhtäkään sairautta vaan kliinisiä oireita ja löydöksiä, joille on aina olemassa jokin syy; Mela ei ole osoittanut mitään tällaista syytä Kallbergin vammoille ja oireille; Mela korvasi Kallbergin 16.12.2008 sattuneen työtapaturman johdosta vain vasemman ranteen venähdystä ajalla 17.12.2008–24.12.08; Melan päätös perustui sairauskertomuksiin ajalta 17.12.08–23.06.10 (siten päätöksessä ei ole huomioitu esimerkiksi Kallbergin aivovammadiagnoosia 22.12.2010, eikä 14.12.2011 päivättyä lausuntoa Kallbergille tehdystä kaularangan funktionaalisesta magneettikuvauksesta).

19                              Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan 15.6.2011 antama päätös (asianumero 127/2011)

Todistusteema: Asiassa ei ole osoitettu mitään tapaturmasta riippumatonta muuta syytä Kallbergin oireille tai vammoille; Kallbergin asiassa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja työkyvyttömyyseläkeasoiden muutoksenhakulautaukunnan päätökset ristiriidassa.

20                              Vakuutusoikeuden 22.5.2013 päivätty päätös (Dnro 4647/2011/1587)

Todistusteema: Asiassa ei ole osoitettu mitään tapaturmasta riippumatonta muuta syytä Kallbergin oireille tai vammoille; VakO:n päätös ei ole linjassa KKO:n ratkaisukäytännön kanssa.

21                              Melan, työkyvyttömyyseläkeasoiden muutoksenhakulautaukunnan ja VakO:n päätökset Kallbergin työkyvyttömyysasiassa

Todistusteema: Kallbergin asiassa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja työkyvyttömyyseläkeasoiden muutoksenhakulautaukunnan päätökset ristiriidassa, lääketieteellisestä näytöstä huolimatta Kallbergin on katsottu työeläkeasiassa olevan työkykyinen.

22                              Kallbergin 20.4.2011 päivätty selvitys tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle

Todistusteema: Tapaturman jälkitilan vaikutus Kallbergin elämään.

23                              Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan 8.11.2012 antama päätös NRO 15621/11 työkyvyttömyyseläkkeestä

Todistusteema: Kallbergilla piiskaniskuvamma, aivokontuusion jälkitila, kallonsisäiset myöhäisvaikutukset, niskan retkahdusvamman jälkitila ja servikokraniaalinen oireyhtymä, Kallberg on työkyvytön.

24                              Juha Ylösen ja Sara Ilménin 14.6.2013 päivätty lausunto

Todistusteema: Tapaturman jälkeen Kallberg oli valitellut päänsärkyä, väsymystä ja otsa- ja niskakipua; Kallbergin tapaturmaa edeltäneet suunnitelmat tilalle; Kallbergin luonne ennen ja jälkeen tapaturman; Kallbergin oireiden ilmeneminen, Kallbergin oireiden kehittyminen. Kallbergin jaksaminen ennen ja jälkeen tapaturman.

25                              Kauko Kallbergin 13.6.2013 päivätty lausunto

Todistusteema: Kallberg oli ennen tapaturmaa terve, Kallbergin psyykkisessä ja fyysisessä terveydentilassa ilmenneet muutokset tapaturman jälkeen; Kallbergin luonteessa tapaturman jälkeen ilmenneet muutokset; Kallbergin oireiden ilmeneminen, oireiden kehittyminen.

26                              LKT, neurologian ja neurotraumatologian dosentti Olli Tenovuon 3.8.2013 päivätty asiantuntijalausunto

Todistusteema: 16.12.2008 tapaturman ja Kallbergin oireiston ajallinen yhteys on syy-yhteyttä tukeva; tehdyt lääketieteelliset selvitykset osoittavat Kallbergin oireiden todennäköiseksi syyksi 16.12.2008 tapaturman; aivovammojen diagnosoinnin viivästyminen yleistä; Kallbergin oireet aivovammalle ja kaularankavammalle tyypillisiä; aivovammoihin ja/tai niskavammoihin liittyvien tapaturmaperäisten oireiden sekä vähittäinen paheneminen että ilmaantuminen viiveellä ovat yleisiä ilmiöitä.


ERÄ 7 – Vakuutusoikeuden päätös, TÄYSTYRMÄYS!

Vakuutusoikeus hylkää Kallbergin hakemuksen ja hyväksyy muutoksenhakulautakunnan ”perustelut”.







OTTELUN LOPPUTULOS

Hans Kallberg on vammautumisensa seurauksena menettänyt terveytensä, työkykynsä, toimeentulonsa, tilansa ja asuntonsa, ja nyt vielä vähäisetkin mahdolliset korvaukset työkyvyttömyydestään.





LUKIJAN OMAT PÄÄTELMÄT JA MIELIPITEET?


Vakuutusoikeuden omilla nettisivuilla julistetaan muun muassa näin:

·        ”Vakuutusoikeus on Suomen tuomioistuinjärjes­telmään kuuluva riippumaton ja puolueeton toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin.”

·        ”Vakuutusoikeuden tehtävänä on antaa laadukasta ja tehokasta oikeusturvaa toimeentuloturvan muutoksenhakijalle.”


Nämä julistukset herättävät monia kysymyksiä, mm:

·        Voiko vakuutusoikeus todellakin olla riippumaton ja puolueeton, jos vakuutusoikeudessa sovellettava niin sanottu vakuutuslääketiede on vakuutusyhtiöiden luoma ja vakuutuslääkärit siten käytännössä ovat vakuutusyhtiöiden kouluttamia?

·        Onko oikeudenmukaisen ja puolueettoman elimen toimintaan soveltuvaa, että se voi valikoivasti ottaa huomioon vain oman lääkärijäsenensä – vakuutuslääkärin – mielipiteen ja jättää käytännössä huomiotta potilaan puolesta lausuvien alansa huippulääkärien lausunnot? Vakuutusoikeuden ratkaisuihin osallistuu yksi lääkärijäsen, jonka erityisalakaan ei monesti sovellu vahingonkärsijän vammojen arviointiin, ja silti tämän yhden ainoan vakuutuslääkärin lausunnon turvin vakuutusoikeus voi kävellä vaikkapa 5-10 potilasta tutkineen tai potilaan tapaukseen papereista tutustuneen huippuasiantuntijan lausuntojen yli?


·        Onko oikeudenmukaista, että vakuutusoikeus saa tällä lailla (ks. alla) vedota ”lääketieteelliseen kokemukseen”, vaikka vastaajan asiantuntijat tieteellisin perustein osoittavat tämän vakuutuslääkärin lausunnon vääräksi:
"Lääketieteellisen kokemuksen mukaan oireiden paheneminen vähitellen tapaturman jälkeen viittaa siihen, että niiden taustalla on pääasiallisesti tapaturmasta riippumattomia sairauksia. […]"

·        Onko oikeudenmukaista, että vakuutusoikeus voi väittää vammojen aiheutuneen jostain mystisestä ”muusta sairaudesta”, jota ei ole perusteellisissakaan tutkimuksissa löydetty? Ja onko oikeudenmukaista, ettei vakuutusoikeuden tarvitse tällaista millään lailla todistella vaan pelkkä vakuutuslääkärin väite asiasta riittää ratkaisemaan asian?

·        Miksi vakuutusoikeuden sisäinen neuvottelu sisältäen vakuutuslääkärin lausunnot on lain mukaan julistettu salaiseksi 80 vuodeksi? (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070381#a381-2007 ) Ja miksi edes vahingonkärsijä ei ole oikeutettu saamaan tietoonsa näitä asiaansa koskevia vakuutuslääkärin lausumia? Jos kyseessä todella on puolueeton tuomioistuin, miksi tällaiset asiat tulee piilottaa jopa asianosaiselta vahingonkärsijältä niin pitkäksi aikaa, että lausunnon antanut vakuutuslääkäri on ehtinyt kuolla? Onko vakuutuslääkärin antama lausunto jollain lailla niin hävettävä, että vakuutuslääkäriä pitää tällaisella pykälällä suojella elämänsä loppuun saakka?

Todettakoon tässä samalla, että eduskunnan vakuutusoikeuden uudistamista koskevassa lainsäädännössä tuo 80 vuoden salassapitosäännös pidetään edelleen tiukasti voimassa (http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2014/08/hallitushaluaauudistaavakuutusoikeudentoimintaanopeammaksijaavoimemmaksi.html ):

”Ulkopuolisilta asiantuntijalääkäreiltä pyydettäisiin lausuntoja nykyistä useammin. Uudistus lisäisi vakuutusoikeuden toiminnan avoimuutta, sillä muutoksenhakijat saavat näiden lääkärien antamat lausunnot käyttöönsä ja kommentoitavikseen. Sen sijaan vakuutusoikeuden lääkärijäsenten lausunnot pysyvät edelleen tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä.”

Tällaisesta menettelystä on vaikea tehdä muuta johtopäätöstä kuin, että vakuutuslääkärin lausunnot eivät ilmeisesti kestä päivänvaloa…


Nyt haluaisimme kuulla lukijoiden mielipiteitä ja vastauksia tässä kappaleessa esittämiimme kysymyksiin! Lisäksi haluaisimme kuulla mielipiteesi vakuutuslääketieteestä, muutoksenhakulautakunnista, vakuutusoikeudesta ja muista tähän järjestelmään liittyvistä seikoista. 

Ole hyvä ja kirjoita vastauksesi ja mielipiteesi kommentteihin tämän blogikirjoituksen jälkeen! KIITOS!

VOA-työryhmä, ÄSV-blogiliike



LISÄTIETOA AIHEESTA



Eduskunnan keskustelualoite 4/2013 - Tapaturma- ja potilasvahinkoasioiden käsittely vakuutusoikeudessa

APULAISOIKEUSKANSLERIN PÄÄTÖS 27.03.2014 – Dnro OKV/13/50/2012YLE 8.8. 2012:

Oikeusprofessori arvostelee vakuutusoikeuden päätösten perusteluja

Kansanedustaja Maria Tolppanen: Vakuutuslääkärillä käsittämätön valta
Suomen Asianajajaliitto 7.3. 2011: Asianajajaliitto huolissaan vakuutusoikeuden ratkaisuista












54 kommenttia:

  1. Olen kirjoittanut useaan keskustelufoorumiin kirjoitusketjun: Vakuutuslääkärimafia Suomessa
    Tämä löytyy Googlesta useasta eri kohdasta ja esim. MTV Tuula Malinin blogista,
    http://blogit.mtv.fi/epikriisi/2012/03/29/laakari-taalla-etiikka-tuolla/
    Tämäkin blogi lopetettiin ilmeisen "ulkopuolisen painostuksen" takia, mutta on yhä luettavissa.
    Lukekaa ja kommentoikaa, olenko oikeassa, mitä olen kirjoittanut vakuutusyhtiöistä, vakuutuslääkäreista ja vakuutusoikeudesta, kiitos.

    Terveisin Kalevi Hautakangas

    VastaaPoista
  2. Olen käymässä samaa prosessia läpi, tosin olen valittanut vasta Kelan kaikista päätöksistä ensin Kelalle, jossa kaikki on hylätty, sitten olen valittanut Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ja nyt valitus menee Vakuutusoikeudelle ja tällä hetkellä mietin kyllä että asianajaja olisi tarpeen, koska joka paikassa kaikki hylätään ja lautakunnat vääristelevät tosiasioita ja kumoavata minua hoitavien lääkärien lausunnot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi; toivotan sinulle onnea ja pidän peukkuja. oma valitusprossesi aloittaa kohta kuudennen vuotensa. tosin olen saanut sosiaaliturvanmuutoksen hakulautakunnan yksimielisellä päätöksellä kelan(kansan) eläkkeen, mutta samat argumentit ja lukuisat lisälausunnot, tutkimukset yms. eivät sitten jatkossa ole olleet paskankaan arvoisia. päätös on kiinni poliittisesta halusta ja tahdosta, mutta eduskunnassa kansanedustajat haluavat jakaa yhteiskunnan verorahoja mielummin yksityisille sijoittajille, kuin korjaavan sillä meidän asemaa samalla säästäen yhteiskunnan rahoja. nyt kun vakuutuslaitokset jättävät vastuunsa hoitamatta ja siirtämällä ne veronmaksajien hoidettavaksi, saavat yksityiset sijoittajat reilun vuosittaisen käden ojennuksen. (me) vakuutusvammautuneet rasitamme pelkästään kuntasektoria n. 1 miljardi per vuosi (HS2006 kuntaliiton varatj. T.Kietäväinen). tällä rahalla saataisiin hoidettua vanhuksia, lapsia yms. mutta nyt se menee suoraan yksityisille sijoittajille. toivotaan, että pian koittaisi aika jolloin oikeudellinen asemamme olisi sama, kuin oikeissa hyvinvointi valtioissa. paljon tsemmpejä ja voimia.

      Poista
  3. Kuinka voi olla sivistysvaltiossa käytäntö kuin keskiajalla, ihmisarvon murentaminen täysin arvottomaksi tuntuu käsittämättömältä. Tapahtuu todella paljon onnettomuuksia ja tapaturmia, joissa oireet heti itse tapahtumassa tule esille. Jos sillä perusteella päätetään korvattavuus, olisikin tehtävä niin ettei tapaturman uhria päästettäisi pois sairaalasta kuin vasta silloin kun on toipunut täysin tai sitten todettava ne haitat joita jatko hoidetaan tai todetaan pysyviksi. No onko tämä käytännössä mahdollista ei varmasti, mutta jotta oikeus toteutuisi näin pitäisi olla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. suomi ei ole ollut pitkään aikaan oikeus, hyvinvointi tai sivistysvaltio, muuta kuin pienelle kansanosalle (lue eduskunta) ja heidän pienelle lähipiirilleen. kuinka muuten voi olla mahdollista että he antavat laillisen vakuutuslaitoksille jättää vastuut maksamatta ja siirtää ne yhteiskunnan ja veronmaksajien kustanettaviksi

      Poista
  4. Itse olen aikoinaan ollut Matti Ilmavirran potilaana vuosia. Hän on yksi Suomen arvostetuimmista neurologeista. Kunnioitan häntä ja hänen työtään suuresti.

    VastaaPoista
  5. Matti Ilmavirta on hyvä lääkäri. harmi kun potilassude päättyi ja vaihtui toinen neurologi

    VastaaPoista
  6. Moi!
    Minulle itselle sattui vahinko 2005 ja joudun taistelemaan edelleen oikeuksistani. Tapaturmasta kolmenvuoden päästä se hyväksyttiin potilasvahingoksi ja vakuutuslaitos määrättiin maksamaan korvauksia. Laitos pyrki ja pyrkii edelleen löytämään noita "muita syyseuraus-suhteita" tapahtuneeseen vammaan ja sen aiheuttamaan työkyvyttömyyteen. Laitos on tehnyt kerrallaan vuoden - kahdenvuoden päätöksiä korvauksista todeten että pysyväksi vammaksi todettu vamma voisi parantua ja näin ollen "muut sairaudet" aiheuttaisivat työkyvyttömyyden. Alkuvaiheessa vakuutuslaitoksen LKT totesi että vammani on syntymävika! Olin 48-vuotias kun tapaturma sattui leikkauspöydällä. Se siitä ammattitaidosta tuolla toisessa Suomen sisällä olevassa valtiossa. Nyt siis tapellaan tuosta syy-yhteydestä työkykyyn edelleen. Seuraava tarkastus on tämän vuoden syksyllä. Saas nähä mitä nyt keksivät!

    Olen myös Suomen Kipu ry:n Kipupuomi-lehden päätoimittaja. Onko mahdollista saada tästä jonkinlaista yhteenvetoa minkä voisin julkaista lehdessä? Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Kerrallaan lehteen voi laittaa vain kaksi A4-kokoista juttua, johtuen lukijoidemme halusta saada lyhyitä juttuja. Mutta juttu voisi olla jatkokertomus mikä voidaan laittaa eri lehtiin. Ehkä otsikolla: "Minun taisteluni!". laitatko sähköpostia osoitteeseen toimitus@suomenkipu.fi ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos omasta tarinastasi. mulla alkoi uusi valituskierros, mutta edelleenkään vy n mielestä tapaturmasta ei ole aiheutunut pysyvää haittaa ja syynä on jokin muu tapaturmasta riippumaton sairaus ja kiputila. laittoivat asian tamlaan jonka käsittelyssä se nyt on. yritämme saada julkaistavaksi kirjoituksen. kiitos välittämisestä

      Poista
  7. http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/

    jos et ole jo noita lukenut, niin tuolla on hyvää tekstiä liittyen vakuutusoikeuteen. kelaa avainsanoista kaikki vakuutukseen liittyvä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos kommentista. olen ajoittain katsellut blogiasi ja siellä on paljon mielenkiintoista luettavaa. omalla kohdallani valitusprosessi alkoi uudestaan taas uusilla näytöillä tapaturma asioiden muutoksenhakulautakunassa. uusia lausuntoja suomen arvostetuimmilta neurologeilta. lausunnot eivät merkinneet vakuutusyhtiölle mitään ja he siirsivät päätöksen teon lautakunnalle. joten taas odotellaan mitä tuleva tuo. asia on ollut nyt kohta vuoden käsittelyssä. voi vain odottaa. tosin vakuutusyhtiön läkärin perustelu oli aikaisemmin "jokin muu kiputila tai sairaus", nyt uusinta kierroksella perustelu on muuttunut ja on "jokin muu kuin tapaturmasta johtuva kiputila tai sairaus". tosin julkisen tai yksityispuolen yleis ja erikoislääkärit eivät ole mitään muuta löytäneet vaikka tutmikusia, kuvantamisia ja testejä on tehty. yksiselitteisesti kaikien lausuntojen mukaan vammani johtuvat sattuneesta työtapaturmista. joten yksi vakutusyhtiön lääkäri vastaan n. 30 eri lääkäri.

      Poista
  8. eduskunassa taparturmaisesti vammautuneiden epäoikeuden mukainen kohtelu on tiedossa. ps puolue julkaisi viime kaudella keskustelualoitteen jossa käy selväksi epäkohta joka maassa on. nyt vain odotetaan sitä poliittista tahtoa muuttaa ja korjata maassa oleva tapa hoitaa vammautuneiden asioita.
    pelkästään yhteiskunnalliset säästöt olisi merkittäviä. nykyisin eduskunnan siunaamana vakuutusyhtiöt jättävät vastuunsa yhteiskunnan maksettaviksi. tämä tulon siirto maksa veronmaksajille 2 miljardia euroa joka vuosi.
    nyt voisi avuliaat lukijat auttaa ja ottaa yhteyttä kansanedustajiin jotta meidän vammautuneiden asema saataisiin korjattua.
    ohessa ps puolueen keskustelu aloite jota ministeri lindström on ollut alulle saattajana
    https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=ka+4/2013

    VastaaPoista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. päivitän nyt yllä olevaa blogi tekstiä.
      v. 2013 loppuvuodesta ksks n omalla kuntoutuosastolla taasen tutkimuksissa. osastolla on mm. aivoinvarkti potilaiden kuntoutus. sieltä 2 viikoisen kuntoutusjakson raportin mukaan pysyvästi työ ja opiskelukyvytön. tutkinta tiimiin kuului mm. neuropsykologi ja taas uudet testit (mionennetkohan?), neurologi, erikoistuva neuroloki,fysiatri,toimintaterapeutti fysioterapeutti. fysikkan heikkeneminen jatkunut. nyt kävelytesti oli reilut 120 metriä kun se vielä synapsiassa(2011) oli yli 300 metriä. eli pyörätuoli on tullut mulle liikunta muodoksi ja näin henkilökohtaisen avustajan työtunteja on lisätty.
      keväällä 2014 vihdoin pääsin kipupolin asiakkaaksi, se tapahtui kinkomaan kuntoutusosaston lähetteellä. nyt vasta alkoi lääkityksen oikea suunnittelu ja etsiminen.
      myös keväällä kävin helsingissä yksityisellä neurologilla joka kuluu maan kokeneimpin alan osaajiin, varsin nika ja aivovamma kombinaation osalta. käynti oli itselle antoisa ja avaisi silmiä monelta osin.
      samaisena keväänä oli useaan otteeseen keskussairaalassa tutkimuksissa, erityisesti korvapolilla kuulotutkimukset ei tulut mitään rakenteellista selitystä, eli kuulohäiriöt ei johdu mistään sairaudesta tms. lisäksi silmäpolilla näkökentä puutokset ja näköhäiriöt eivät johda mistään taudista tai rakenteelisesta viasta.
      loppukeväästä siirryin pyörätuoliin, kroppa ei kesä jalkella oloa ja liikkumista sillä lukuun ottamatta hoidan manuaali pyörä tuolilla. tosin sain onneksi siihen kesällä helpotuksen kun sain pitkäaikaiseen lainaan sähkölä liikuvan invamopon, senioriskooterin. nyt pääsen ulkoilemaan paremmin.
      kesällä 2014 tuli asianajaja mukaan valitusprosessiin ja aloitimme uuden valituksen. vakuutusyhtiölle ei uusikaan kerätty aineisto riittänyt vaan se toimitti asian tapaturman muutoksenhaku lautakunnan käsiteltäväksi. kuitenkin se myöntyi maksamaan työkyvyttömyyseläkkeen vuoden alusta lähtien ja takautuvasti. nyt kuitenkin on kysymyksessä tapaturmasta syntynyt vammautuminen ja hakemus koski tapaturmaeläkettä. keväällä 2015 toimitetut uudetkaan asiantuntija lääkärien lausunnot eivät muuttaneet vakuutusyhtiön kantaa "mela toteaa lisälausuntonaan, että nyttemmin toimitetussa lisäselvityksessä ei ole esitetty sellaista uutta, joka antaisi aiheen muuttaa aikaisemmin antamaamme lausuntoa". allekirjoitus on osaston lakimiehen. kysessä oli lausunto jonka on tehnyt valviran asiantuntijalääkäri neurolokian professori. tämä juttu tuntuu että mikään toimitettu materiaali ei riitä.
      kohta on kulunut vuosi kun asian siirtyi tamlan käsiteltäväksi ja vieläkään ei ole tietoa koska seltä tulee päätös. odotan että vihdoin tapahtuisi oikeus ja pääsisin tästä piinasta ja saisin itselleni kuuluvat korvaukset.

      Poista
  10. Artikkeli on julkaistu Kauppalehdessä http://www.kauppalehti.fi/.
    Tekstin tekijänoikeudet omistaa Kauppalehti Oy.
    Tapaturmavakuutus: huippukannattava bisnes
    Sunnuntai 15.09.2013 klo 10:44 Kauppalehti
    Yrityksille pakollinen työntekijöiden tapaturmavakuutus on vakuutusyhtiölle erittäin kannattavaa
    liiketoimintaa.
    Finanssivalvonnan selvityksen mukaan viime vuonna vakuutusliikkeen tulos suhteessa vakuutusmaksuihin oli 38
    prosenttia, kun vastaava kymmenen vuoden keskiarvo oli noin 10 prosenttia.
    Myös lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen sitoutuneen pääoman tuotto oli erittäin korkea. Vuoden 2012 tuotto
    oli 39 prosenttia, ja koko kymmenen vuoden tarkastelujakson keskiarvo oli 15 prosenttia.
    Viime vuonna vakuutusyhtiöt keräsivät lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella 621 miljoonan euron maksutulon.
    Suurin markkinaosuus on Pohjolalla, jonka jälkeen tulevat If ja LähiTapiola.
    Tapaturmavakuutus on osa lakisääteistä sosiaaliturvaa. Se korvaa työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttamat
    kulut ja ansionmenetykset.
    Työnantaja maksaa tapaturmavakuutusmaksut. Vakuutusmaksun suuruus riippuu maksettujen palkkojen määrästä
    ja yrityksen toimialan riskialttiudesta.

    VastaaPoista
  11. http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/vammautunut%20tolppanen-44101

    VastaaPoista
  12. https://www.youtube.com/watch?v=dYfvUy8HbJM

    VastaaPoista
  13. https://www.youtube.com/watch?v=dYfvUy8HbJM

    VastaaPoista
  14. https://www.suomenuutiset.fi/ps-vakuutusoikeuslakia-ollaan-muuttamassa-vaaraan-suuntaan/
    nyt tämä muutos astuu voimaan 1.1.2016 ps ministerin hyväksymänä

    VastaaPoista
  15. tämäkään kirjoitelma ei tuonut muutosta
    http://yle.fi/uutiset/vakuutuslaakareiden_sidonnaisuuksista_vaannetaan_tassa_on_pukki_kaalimaan_paalla_-meininki/6870261

    VastaaPoista
  16. haastattelu tapahtuneesta
    https://www.youtube.com/watch?v=-OcFcBMWHw4&feature=youtu.be

    VastaaPoista
  17. finanssialan keskusliiton sivulle, tuosta linkistä voi käydä kommentoimassa vakuutuslääkärijärjestelmästä. heidän mielestään se on hyvä ja toimiva järjestelmä (no vakuutusyhtiöille ainakin, mutta en tiedä muista). eivät ota kantaa yksittäistapauksin. toivottavasti meitä yksittäistapauksia olisi runsaasti yhteyttä ottamassa.
    https://www.facebook.com/finanssialank…/…/10156443494420517…

    VastaaPoista
  18. nyt ymmärrän miksi ay liike ja demarit ei halua että vakuutusvammautuneiden asema paranisi. ja vaikka ay liike on ottanut kunnian siitä että maahan on saatu tapaturmavakuutus sen kattavuutta ja korvaavutta ei noudateta.
    uusi yhteiskunta sopimus neuvottelu oli rumaa poliittista peliä jolla pönkitettiin ay liikkeen ja demarien valtaa eläkevakuuttajissa. sen hinnan joutuvat maksamaan palkan saajat maksamalla yli miljardin verran ek n maksuja. rumaa peliä oman edun tavoittelemiseksi.
    http://m.iltalehti.fi/uutiset/2016022921195529_uu.shtml

    VastaaPoista
  19. tässä eduskunnan keskustelualoite, uusi linkki. edellinen aiheeseen liittyvä linkki ei toimi.
    keskustelualoite 4/2013 on ministeri jari lindströmin kirjoittama ja halutessaan voisi muuttaa lakia siten että aloitteessa kerrotut ongelmat poistuisivat. saako ps ensi kerran vakuutusvammautuneiden ääni riippuu siitä korjataanko asia vai ei.
    https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/eduskuntaaloite/Documents/ka_4+2013.pdf#search=keskustelualoite%204%2F2013

    VastaaPoista
  20. https://app.viima.com/ratkaisu100/?categories=529&activeItem=3252
    vietämme rasismin vastaista viikkoa, mutta siitäkin huolimatta eduskunnan siunaamana tapaturmaisesti vammautuneet joutuvat rasismin kohteeksi, yhteiskunnan ja vakuuttajien taholta

    VastaaPoista
  21. tässä lisää taustatietoa tapaturmavakuutuslain (§17 ja 41d) udistuksesta. matti vanhasen 1.hallitus otti tapaturmavakutuslain uudistuksen käsittelyyn hallitusohjelman ulkopuolelta 2003-2007. uudistuksesa vakuuttajien asemaa parannettiin ja vahvistettiin entisestään ja vammautuneidn asemaa heikennetiin. perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja kok. kimmo sasi (2004)
    https://www.facebook.com/petri.l.salo/videos/1255162855448/?pnref=story

    VastaaPoista
  22. Liikekaverini silmään sörkkäsi jumppaaja siten silmälaseilla, että lääkäriin oli mentävä. Yrittäjä myönsi virheen. Aikansa vakuutus-ym oikeuksissa todettiin, että oikeassa silmässä ei havaittu mitään poikkeavaa. Kyseessä olleen vasemman silmän vauriot jätettiin huomioimatta. No henkilö hävisi jutun. Nyt ei asia enää vaivaa ketään kun henkilö on kuollut.
    Miksi Suomessa hävitään jutut. Siksi koska vakuutusyhtiöt ovat palkanneet etevimmän lääkärin. Sen henkilön ohittamiseksi tarvitaan vielä korkeamman lääkärin lausunto. Tämän toimipaikka on ulkomailla.

    VastaaPoista
  23. tässä lisää luettavaa. kolme uutista ylen sivuilta.
    Aivo- ja niskavamman saaneista julkaistu Ylellä useampi artikkeli tänään. Aiheena puutteet diagnosoinnissa ja taistelut vakuutusyhtiöiden kanssa.
    Tänään myös A-studiossa klo 21:00 näistä aiheista!! Olehan kuulolla, jos olet kiinnostunut aiheesta.
    (edit. n.30min kohdalla alkaa ja 15 min kestää)
    Kiitos Yle ja A-studio!!
    http://yle.fi/…/aivovammat_vahvistetaan_vuosien_paa…/8791857
    http://yle.fi/…/ratsastuksenopettaja_lensi_hevosen…/8791666…
    http://yle.fi/…/seitseman_lapsen_aiti_iski_paansa_r…/8791658

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tässä linkki yle arenaan. aiheesta kohdasta 25min
      http://areena.yle.fi/1-3062227?autoplay=true

      Poista
    2. http://yle.fi/uutiset/aivovammat_vahvistetaan_vuosien_paasta_karajilla__neurologit_syyttavat_toisiaan_vaarista_diagnooseista/8791857
      http://yle.fi/uutiset/ratsastuksenopettaja_lensi_hevosen_selasta_paalleen__vakuutusyhtio_pitaa_tyokykyisena/8791666?ref=leiki-uu
      http://yle.fi/uutiset/seitseman_lapsen_aiti_iski_paansa_rautakelloon__sairaala_tarjosi_masennuslaakkeita/8791658

      Poista
  24. omassa terveyden tilassa tapahtui nyt taasen muutos huonompaan suuntaan. olikin pitkä ajanjakso jolloin olo oli siedettävä
    nyt kolme tuntia sydän tarkailussa ja nitropurkin kanssa kotiin.
    rauhallinen elämä pitäisi saada vielä rauhallisemmaksi. kaikki stressaava pitäisi saada pois. asiaa ei yhtään helpota se että valitusasia on kesken ja vastuuvakuuttaja pakoilee vastutaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tämä käynti oli virhe. lääkäri ei edes tutkinut sen kummemmin. nyt uusi käynti paikalisen tk n päivystyksessä samojen oireiden vuoksi. nyt tuli lähetet ison (keskussairaalan) sairaalanpäivystykseen. verikokeet, ultra ja keuhkojen ct-kuvaus. ja nyt tuli syy oireille. toisessa alaraajassa massiivinen tukos, koko jalka nivusista alaspäin syvälaskimo tukossa ja osansa oli saanut myös keuhkot. molemissa keuhkoissa veritulppa, oikealla usita kaikissa lohkoissa ja vasemmalla vain alin lohko oli tukkeutunut. erikoislääkärin mielestä hengenvaarillinen tila. olisi pitänyt kuulemma jo ensimmäisellä kerralla l'heää etennpäin ja toiminta ihmetytti keskussairaalan henkilökuntaakin

      Poista
  25. toivottavasti tämä aihe saisi jakoja ja siten herättäisi toimittajien kiinnostuksen aiheeseen.
    http://www.rapport.fi/rapport/juttuehdotus.php?aid=225521

    VastaaPoista
  26. olen luullut, että eit on viimeinen instanssi johon voi valittaa kun asia on suomessa käsitelty viimeiseen oikeusasteeseen asti. vaikka suomi on ratifioinut euroopan ihmisoikeussopimuksen niin siitä huolimatta suomi saa eit ltä enemän kuin kaksi kertaa langetavia päätöksiä kuin ruotsi ja tanska yhteensä. ja eit lle hyvin harva valittaa, johtuen tietämättömyydestä tai sitä että kukaan ei kerro tästä mahdollisuudesta tai valitusta sinne ei osta tehdä.
    mutta on myös muita instansseja jonne voi valittaa suomen perus ja ihmisoikeusrikkomuksista.
    tämä tuli kelan sivuilta vastaan. uuta tietoa, ainakin itselleni.
    http://www.kela.fi/kansainvaliset-valvontaelimet_ykn-ihmisoikeuskomitea

    VastaaPoista
  27. tässä kysely täytetäväksi jossa kysytään mitenkä hallituksen leikkaukset vaikuttavat omaan elämiseen
    https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=425626926&_k=F79zI4mUr-4emhOwrr6lsnAURJxSUM4p3rxux8TRPEJ5HLTKDgnA9PtxcBGS6vlL&_hid=VaaraantuukotoimeentuloKP952016

    VastaaPoista
  28. aika paljon on ps puolueen ja ministeri mäntylän ajatukset muuttuneet sitä kun jari lindströmin keskustelualoite tuli julkisuuteen. aivan päälaelleen on ajatukset nyt mennyt. toivottavasti tämä ei ole puolueen virallinen linja ja asioihin tulee muutos. muutos jota on luvattu. toivottavasti puolue ei ota muiden puolueiden linjaa. mutta joka tapauksessa ministerin vastauskirje hämmensi ajatuksia.

    Hyvä Hans Kallberg,



    kiitän Teitä kirjeestänne 9.3.2016. Tuotte kirjeessänne esiin epäkohtia, joita mielestänne tapaturmavakuutusjärjestelmään liittyy.



    Epäkohdat, joita tapaturmavakuutusjärjestelmässä koette olevan, näyttävät kulminoituvan tapaturmavakuutuksen syy-yhteysvaatimukseen. Jotta korvausta voidaan maksaa, tulee vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä olla todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys. Syy-yhteyden vaatimus on tapaturmavakuutuksessa hyvin keskeinen. Se jakaa kustannukset tapaturmavakuutusjärjestelmän ja muun sosiaalivakuutusjärjestelmän kesken. Tarkoituksena on, että tapaturmavakuutusjärjestelmästä korvataan ainoastaan työtapaturmien ja ammattitautien aiheuttamat kustannukset. Syy-yhteyden puuttuessa henkilö saa korvauksen muusta sosiaalivakuutuksesta.



    On tärkeä myös muistaa, että tapaturmavakuutusjärjestelmä toimii vakuutusperiaatteella. Tämä tarkoittaa, että riskiperustein määräytyvin vakuutusmaksuin katetaan kustannukset, joita työtapaturmien ja ammattitautien korvaamisesta aiheutuu. Mikäli syy-yhteyttä tulkittaisiin nykyistä laveammin, kasvaisivat korvauskustannukset ja sitä myöden myös vakuutusmaksut aikanaan.



    Kritisoitte kirjeessänne vakuutusoikeutta siitä, että se jättää tapaturma-asioissa todistustaakan valittajan harteille. Näin ei kuitenkaan ole. Valitus-asioiden käsittely tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa nojaa vahvaan virallisperiaatteeseen eli muutoksenhakuelimen on huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi, ja tarvittaessa osoitettava asianosaiselle tai päätöksen tehneelle vakuutuslaitokselle, mitä lisäselvitystä asiassa tulee esittää. Valitusviranomainen voi hankkia tarvittavan lisäselvityksen myös itse. Syy-yhteysratkaisu perustuu käytettävissä oleviin lääketieteellisiin ja muihin selvityksiin sekä yleiseen lääketieteelliseen kokemusperäiseen tietämykseen mm. eri vammojen ja sairauksien syntymekanismeista, koska lääketieteellisin menetelmin ei ole aina mahdollista osoittaa selvää syy-yhteyden puolesta tai sitä vastaan puhuvaa syytä. Menettely korostaa pyrkimystä aineelliseen totuuteen. Menettelyllä pyritään myös turvaamaan kaikkien vakuutettujen yhdenvertainen kohtelu samanlaisissa tapauksissa, mikä on tärkeää tapaturmavakuutuksen luonteisessa lakisääteisessä ja pakollisessa sosiaalivakuutuksessa.



    Tapaturmavakuutuksen ja koko muunkin sosiaalivakuutuksen muutoksenhaku on käsiteltävien asioiden luonne toimeentuloturvaetuuksina huomioiden lainsäädännöllä järjestetty vakuutetuille menettelyllisesti helpoksi ja siten, että oikeusturva on saavutettavissa ilman sen saamiseen liittyvää taloudellista riskiä.


    Ystävällisin terveisin



    Hanna Mäntylä

    sosiaali- ja terveysministeri

    VastaaPoista
  29. tämänmoisen vastauksen sain STM n alaiselta etene neuvottelukunnalta. paljonkohan näitä kaikenlaisia neuvottelukuntia jotka saavat yhteiskunnalta rahaa toimintaansa? suojatyöpaikkoja joillekin.
    Hyvä Hans Kallberg,



    kiitokset pitkästä viestistänne. Luin myös liitteenä olevan kirjeen sekä katsoin sen lopussa olevat linkit. On ikävää, että olette joutuneet aika pitkän aikaa hakemaan oikeuksianne, ja että asianne on vieläkin kesken. Näyttää siltä, että asiassanne eri tahot ovat eri mieltä vammojen alkuperästä ja pysyvyydestä. Asianajajaltanne varmaan olette saaneet tietoa siitä miten asiassanne edetään. Ymmärsin että asianne on kuitenkin vielä kesken tamlassa eli tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunnassa.



    ETENEssä ei ole käsitelty vakuutusasioita, vaikka ajoittain olemme keskustelleet siitä, että vakuutuslääketieteeseen liittyy paljon ongelmakysymyksiä, erityisesti liittyen tapaturmiin ja vammautumisiin. Yksittäisasioihin emme voi ottaa kantaa, koska meillä ei toisaalta ole siihen osaamista, mutta myös siksi, että olemme julkinen neuvottelukunta emmekä siksi voi edes ottaa salassa pidettäviä asioita käsittelyyn. Meidän tehtävämme on pohtia terveydenhuollossa ja sosiaalialalla esiintyviä kysymyksiä periaatteelliselta kannalta, tarvittaessa ohjaamme meihin yhteyden ottaneita potilaita ja asiakkaita valvontaviranomaisten puoleen.



    Keskustelin tästä asiasta ETENEn puheenjohtajan kanssa, ja totesimme, että jossain vaiheessa otamme vakuutuksiin liittyvät asiat myös meille käsittelyyn. Missä ja miten, en vielä pysty sitä kertomaan, sillä tätä pitää valmistella ja rajata, ja miettiä mistä päästä lähteä liikkeelle. Kuuntelemani seminaarin perusteella tässä on kysymys aika merkittävästä potilaan ja asiakkaan oikeusturvaan liittyvästä kysymyksestä.



    Toivon jaksamista asiassanne.



    Ystävällisin terveisin

    Ritva Halila

    Pääsihteeri, ylilääkäri

    Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE)

    Sosiaali- ja terveysministeriö

    Pl 33 (Kirkkokatu 14)

    00023 Valtioneuvosto

    p. 0295 163 420, 050-370 6521

    sp: ritva.halila@stm.fi




    VastaaPoista
  30. maan tapaa ei muuta eikä korjaa mikään. onko eduskunta vakuutusyhtiöiden ostama kun asiaa ei saada korjattua.
    tässä yksi tv ohjelma aiheesta
    https://drive.google.com/file/d/0B0Tel1IvB3bvOURqeUtDc1V1cm8/view

    VastaaPoista
  31. sain muutama päivä sitten asianajalta viestin että tapaturman muutoksenhakulautakunta on antanut hylsyn toistamiseen asiassani. nyt käsittely kesti melkien 2 vuotta. lautakunta ei ole ottanut huomioon toimittamania lausuntoja ja todisteita kokonaisuutena vaan irrottaa yksittäisiä lauseita jolloin asia ja asiakokonaisuus muuttuu. ainoat todisteet joita lautakunnalle on kelvannut on vakuutusyhtiön kanta ja lausunnot sekä lautakunnan omien "asiantuntijoiden" lausunnot. lisäksi päätöstä on ollut tekemässä, hylsy päätöstä tekemässä on ollut ent.kuluttaja riitalautakunnan puheenjohtaja pauli Ståhlberg joka sai silloisessa toimessaan lahjussyytteen. nyt saanut hyväpalkkaisen toimen muutoksenhakulautakunnasta. että tämmöisiä virkamiehiä on tekemässä päätöksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten vain valitusta Vakuutusoikeuteen. (Jos/)Kun sieltäkin tulee hylsy, jatkat valitusta 6kk:n sisällä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Sinne asti suomalainen virkamiesvalta ei sentään ylety. Liitteeksi KAIKISTA oikeudenkäyntipöytäkirjoista ja muista liittyvistä asiakirjoista kopiot. Vedottaneen ainakin 6 artiklaan 1 kappaleeseen Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

      Poista
    2. näin täytyy toimia. edellisen valituksen eit hen sössi oikeusaputoimiston lakimies ja valitusaika kului umpeen. kun kko ei ottanut asiaa käsittelyyn jäi silloinen vakon päätös voimaan. nyt saattaa vako käsitellä juttua vatmaan 3 vuotta kun nyt tämä hylsyn antanut lautakuntakin venytti asian käsittelyä melkiein 2 vuotta.

      Poista
  32. aika kummallista että tästä asiasta ei ole uutisoitu enempää.
    vaikka kyse on oikeusturvan kannalta suuresta asiasta.
    suomi onkin oikeus ja hyvinvointivaltio vain eduskunnan juhlapuheissa
    https://m.facebook.com/story.php…

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tässä oikea linkki.
      https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=1569424623083832&substory_index=0&id=487665847926387&hc_location=ufi&pnref=story

      Poista
  33. Pukkilan Yrittäjät on ottanut julkisesti kantaaa nykyiseen vakuutuslääkäri järjestelmään.
    saman suuntaisen toiminnan toivoisin leviävän myös muiden yhdistysten kesken

    Taija Martikainen‎ → Pukkila
    23 t · Pukkila, Uudenmaan maakunta, Suomi
    Pukkilan Yrittäjät Ry on toimittanut Suomen Yrittäjille lausuntopyynnön koskien vakuutuslääkäreiden toimintaa sekä vakuutuksien myyntiä:

    ALOITE

    Pukkilan Yrittäjät on hallituksen kokouksessaan 12.9.16 päättänyt esittää SY:lle, että SY antaisi lausunnon Yrittäjäjärjestöjen nimissä:

    Vakuutuslääkärit ja korvausten epääminen:

    Vakuutusyhtiöiden toiminta korvausten epäämisessä työtapaturmatapauksissa varsin epäreiluin perustein on viime vuosina kasvanut.
    Esitämme, että lakiin pitäisi saada muutos:
    Jos 2-3 potilaan tutkineen lääkärin mielipide vammojen laadusta ja niiden aiheutumisesta on sama, ei vakuutusyhtiön lääkärillä (joka ei potilasta edes tutki) olisi oikeutta tätä diagnoosia kumota eikä korvausta näin evätä.
    Toiseksi vakuutuksia myydessä pitäisi olla vastuu tuotteen oikeellisuudesta myös myyjällä (kuten muissa palveluita myyvissä yrityksissä yleensä). Vakuutuksia myydään käsitteillä joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa (esim. ”täysarvo”). Käsitteet tulisi yhtenäistää ja vakuutuksesta tehdä suoraviivaisempi tuote, jotta ei synny epäselvyyksiä mitä on ostettu.

    Toivomme että otatte aloitteemme käsiteltäväksi
    Pukkilan Yrittäjät ry

    VastaaPoista
  34. ,Yläniskapotilaan
    anamneesi
    Tyypillisesti potilas kuvailee polttavaa,
    pistävää hermokipua; kipu tuntuu myös
    levossa ja yöllä voi havahtua hankalaan
    päänsärkyyn. Kipu tulee tyypillisesti C
    I/II alueille, mutta voi tulla myös sil
    -
    män taakse, otsalle, ohimolle ja eräillä
    potilailla poskelle tai kaulalle. Niskat
    ovat tärinäarat eivätkä kestä taaksetai-
    vutusta, ajoittain esiintyy niskalukkoja,
    pää ei kierry tai käänny. Niskasta kuu
    -
    luu rutinaa tai pauketta ja tilanne hel-
    pottaa joskus itsemanipulaatiolla (osa
    potilaista manipuloi itse omaa niskaan
    -
    sa). Muina oireina voi olla huimausta
    50 %, pahoinvointia 50 %, tinnitusta
    33 %, valoarkuutta ja silmäkipuja 67
    %, nenän tukkoisuutta 17 % sekä niele
    -
    misongelmia (Suijlkekom 2010)
    ja sit lisää mitä olen kokenut
    Tyypillisimpiä oireita ovat
    - Kovat kivut niskassa, päässä, eritoten kallonpohjassa
    - Säteilykipu käsiin
    Lisäksi seuraavia oireita monella tai ainakin joitakin seuraavista oireista:
    - Säteilykipu jalkoihin, koko rankaan l. kivut koko kropassa
    - Puutuminen/pistely/kuumotus/kylmyys/paine
    * päässä/käsissä/jaloissa/muualla
    - Tajuttomuuskohtaukset
    - Putoamisen/Vajoamisen tunne
    * Voi olla hetkittäistä tai pitkäkestoista
    * Voi tulla tietyssä asennossa
    - Keho tai jokin kehon osa tuntuu jatkavan liikettä, vaikka liike on pysäytetty
    - Tuntuu, ettei jaksa kannatella päätä/kehoa
    - Näköhäiriöitä
    * Näkökenttä menee sumuiseksi ja ei tahdo nähdä
    * Mustaa vilkkuvaa verkkoa näkökentässä
    Nielemisvaikeudet, kurkku-/korvakivut
    Hammaskivut
    - Nenän tukkoisuus, limakalvojen ärtyminen, aivastelu
    * Näitä voivat laukaista niskan asento tai niskan käsittely
    Autonomisen hermoston oireita:
    * hikoilu
    * palelu
    * sykkeen laukkaaminen
    * verenpaineen säätelyhäiriö
    * huimaus
    Pahoinvointi
    * joko oksentelu tai pahan olon tunne.
    * pahoinvoinnin voi laukaista tärinä, vilkkuvalot, kiihtyvyys/hidastuvuusmuutokset (esim. autokyyti, hissi, juna, pstoskärryjen pukkaaminen)
    * pahoinvointia voi olla alussa tai voi myös jäädä pysyväksi siten, että esim. tärinä aina aiheuttaa pahoinvoinnin
    - Huono melunsieto
    - Muistihäiriöitä, keskittymishäiriöitä
    - Toiminnan ohjauksen, käyttäytymisen ja vireyden säätelyn vaikeudet
    - Ongelmia arvioida etäisyyksiä, korkeuseroja, kiihtyvyyksiä/hidastuvuuksia
    * Seinät voivat näyttää kaltevilta
    * Taulut ja matot tuntuvat olevan vinossa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuohan ns. oireet kuvaavat vaikka mitä tautia eli mahdollisuudet ovat rajattomat

      Poista
    2. tämä on suora lainaus yläniska bammoihin erikoistuneen neurologin lausunnosta. ei siis minun lausunnosta vaan yleisesti lainaus luentosarjasta

      Poista
  35. kuitenkin varat ovat riittäneet jopa Espanjaan muuttoon eli luettuani näitä kirjoituksiasi vuosia epäilys herää syystä ja seurauksesta eli mitä on oikeastaan tapahtunut. Itse olen ilman ongelmia saanut työvyttömyyseläkkeeni ilman näita nettikirjoitteluja jotka eivät vaikuta muuta kuin kitkerän vuodatukselta, pahoillani mutta olen kyllä asiasta eri mieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. asun toisen talven espanjassa, koska ilmastollisesti paljon helpompaa, ja toiseksi eläminen ja asuminen täällä paljon edullisempaa kuin suomessa. onnkesi olet saanut eläkkeen helpiolla. ja luulen tietäväni että yli 35 tutkivaa ja hoitvaa lääkäriä on paljon viisaampia antamaan lääketieteelliset diagnoosit ja arviot syy yhteydestä kuin maalliiko joka ei tunne tapausta

      Poista
    2. Rahallahan niitä diagnoosejakin saa koska lääkäri ei ole vastuussa siitä mitä kirjoittaa. En todellakaan usko ihmeparantumisiin mutta tuttavapiirissänikään ei näitä sinunkaltaisia "väärinkohdeltuja" ole, eli olisiko todellakin kyse jostain muusta ja kun alkaa ottamaan elämänasiakseen valittamisen niin siitä tulee elämäntapa. Voisi vaikka yrittää itse tehdä jotain oman elämänlaatunsa parantamiseen koska valittaminen ei auta, ja sitä paitsi, tuskin eläke sinun ikäiselläsi olisi sen suurempi kuin se rahasumma, jonka olet jo laittanut likoon osoittaaksesi, että olet oikeassa. Diagnoosiriimejä on vaikka kuinka monta jos tarpeeksi googlaa. Ja taistelusi jää unhoon aktiivitekojen sijaan kunhan pääsee mukavampaan ilmastoon. Valintoja ihminen hyvä, valintoja!!!

      Poista
    3. onnkesi sinulla on terve ystäväpiiri joka on kattava leikkaus kansalaisia. kuitenkin maassa on yli 80 tuhatta kaltaista i vakuutusvammautunutta. itse en ole onneksi yhtään diaknoosia kirjoittanut ne on tullut julkisen puolen lääkäreiltä. tietääkseni niitä ei voi rahalla ostaa ja lääkäri toimii virkavastuulla.

      Poista
  36. http://www.aamulehti.fi/kotimaa/marketta-49-on-taistellut-kaksi-vuosikymmenta-oikeudessa-kaikki-alkoi-peraanajosta-24080480/

    VastaaPoista
  37. http://www.lansivayla.fi/artikkeli/422342-varatuomari-illle-vakuutusyhtiot-vaarassa-97-prosentissa-aivovammatapauksista

    VastaaPoista
  38. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=ka+4%2F2013

    VastaaPoista