SOTE-uutiset

(Tälle sivulle on kerätty sosiaali- ja terveysjärjestelmiimme ja niiden uudistamiseen liittyvät tärkeät uutiset ja artikkelit. Koko jutun pääset lukemaan klikkaamalla otsikkoa.)

Professori terveydenhuollon tietojärjestelmistä: Valtio ei ole hoitanut lain määräämää tehtävää

Yle Uutiset, Talous 
Suuri enemmistö suomalaisista on kohta uusissa potilastietojärjestelmissä, kun sairaanhoitopiirit uusivat massiivisia järjestelmiään. Professorin mukaan valtio on laiminlyönyt tehtävänsä tärkeiden tietojärjestelmien määrittelyssä. Nyt sitä työtä tehdään sairaanhoitopiireissä.
– "Tietojärjestelmät eivät tuo säästöä, vaan toimintatapojen muuttaminen", Voutilainen tyynnyttelee suuria odotuksia.


Potilas kärsii hoitoketjujen sirpaleisuudesta
Potilaan lääkärilehti 17.07.2015

"Sydänsairaalan toimitusjohtajan, johtavan ylilääkärin Kari Niemelän mukaan hoitoketjujen koordinaatiota parantamalla voitaisiin saavuttaa jopa 30 prosentin kustannussäästöt.

– Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että koko hoitoketju ja sen aikana syntyvät kustannukset tunnetaan nykyistä paremmin. 
Niemelän mukaan selvitys paljastaa, kuinka sirpaleinen hoitoketju oikeasti on. Hän myös huomauttaa, ettei sirpaleisuus tarkoita sitä, että yksittäiset tekijät tekisivät huonoa työtä. 
– Ongelmana on, että terveydenhuoltomme rakentuu nyt tuottajien eikä potilaiden ympärille. Kaikki eri toimijat saattavat tehdä hyvääkin työtä toisistaan riippumatta, mutta myös tietämättä, mitä toinen tekee, Niemelä sanoo.

Sirpaleisuudesta kärsii lopulta potilas. Sydämen vajaatoimintapotilaiden kohdalla ongelma korostuu, koska he joutuvat käymään monilla eri asiantuntijoilla." 
... 
"Ratkaisu olisi Niemelän mukaan eri toimijoiden välisen yhteistyön parantaminen ja jopa siihen pakottaminen. Samalla terveyspalvelujen tuottajille tulisi rakentaa taloudelliset kannusteet mahdollisimman tulokselliseen hoitoon."


Siskot ja veljet, nouskaamme yhdessä barrikadeille viiveitä vastaan

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2015;131(12):1202-3
"Jos tarkastelemme sitä potilaan kannalta, oikeutettua lienee kuvata ketjua ja meidän ammattilaisten onnistumista surkeaksi.

Lähete saapui onkologille 47 päivän kuluttua potilaan ensimmäisestä käynnistä terveysasemalla. Käynnistä sairaalapäivystyksessä siihen, että onkologi sai lähetteen, meni puolestaan 33 päivää. Lähetettä käsitellessään onkologilla ei ollut käytettävissään taudin tilannetta kattavasti kartoittavaa vartalon TT:tä eikä tuoreita verikokeita, joista olisi voinut arvioida esimerkiksi maksan tai munuaisten toimintaa.

Kuitenkin varmuus maksametastasoinnista ja oletus eturauhasalkuisuudesta oli syntynyt jo 33 päivää sitten. Näiden 33 päivän aikana potilaan hoitoa edistäviä asioita tapahtui viiden (15 %) päivän aikana. Jos arvioisimme potilaalle hyödyllisten tuntien määrää tuon 33 päivän aikana, osuus olisi murskaavan huono - muutaman prosentin luokkaa.
Kukaan potilaan hoitoon osallistuneista ei tehnyt virheitä, lähetteet eivät eksyneet matkalla, diagnostiikan laatu oli kohtalaisesti kunnossa, ja asiat etenivät jokaisella välietapilla. Kyynikko kysyykin tässä kohdassa, mitä väliä viiveellä oli: eihän tällaista syöpää olisi kuitenkaan kyennyt parantamaan. Järjestyihän potilaalle jatkossa varsin nopeasti laboratoriotutkimusten otto, vartalon TT-kuvaus ja onkologin vastaanotto (kahden päivän sisällä lähetteestä). Onkologisen lääkehoidon aloitus järjestyi viiden päivän kuluttua vastaanotosta. 
Väliaikana tautitilanne oli kuitenkin jo edennyt siten, että toiseen munuaiseen oli ehtinyt kehittyä kestokatetrista huolimatta hydronefroosi ja maksa-arvot olivat alkaneet nousta. Mitään mittaria ei kuitenkaan ole sille, mitä odotus ja epävarmuus merkitsivät potilaalle ja hänen läheisilleen. Mitä potilas ja hänen läheisensä saivat kuulla matkan varrella? Miltä tuntui kuulla se, että kutsu urologille kyllä tulee, mutta tarkkaa päivää ei osata sanoa? Mitä ajatuksia herätti se, että seuraavaksi kutsu tulee syöpäsairaalasta, mutta tarkkaa päivää ei osata sanoa? Mitä potilas ajatteli tapahtumien nopeutumisesta ketjun loppupäässä? Miten epävarmuus tilanteesta ja tulevista vaiheista vaikutti potilaan ja hänen perheensä elämään? 
Jos olisimme itse potilaan roolissa tai kyseessä olisi läheisemme, hyväksyisimmekö tällaisen?"



Mahdollisuus miljardisäästöihin – Professori: ”ei huvita”
Uusi Suomi JULKAISTU 15.6.2015
Professori Paul Lillrankin mukaan tuottavuuserot julkisessa terveydenhuollot ovat liian suuret. Jos hyvät käytännöt otettaisiin käyttöön kaikkialla, veronmaksajille koituisi miljardiluokan säästöt.
– Terveyspalveluita ei turvata veroja nostamalla. Lisäraha ei turvaa mitään, vaan se tekee ne itse asiassa huonommaksi.
Näin toteaa professori Paul Lillrank. Hän toimii Aalto-yliopiston HEMA-instituutissa, jossa tutkitaan terveyspalveluita tuotantotalouden ja palvelututkimuksen näkökulmasta.



Asiantuntija: Terveydenhuoltomme ongelma vastuun puute
MTV JULKAISTU 11.06.2015
Asiantuntijan mielestä sairauslomat venyvät Suomessa, koska potilaan toipilasjaksoon ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Monessa potilasryhmässä sairauslomat ovat pidentyneet viime vuosina. Myös kansainvälisessä vertailuissa suomalaisten sairauslomat ovat pitkiä.
Työterveyshuollon emeritusprofessori Kaj Husmanin mielestä ongelma on hoidon hajanaisuus ja kokonaisvastuun puute

"Sote-rahoitus uusittava – tulonsiirrot valtaosa potista"
MTV JULKAISTU 11.06.2015
Valtion ylin riippumaton tilintarkastaja Tuomas Pöysti vaatii, että rahoitusuudistus on niin laaja, että siinä huomioidaan sairauspäiväpoissaolot kokonaisuudessaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että sote-uudistuksesta pitäisi siirtyä sotu-uudistukseen eli sote-hankkeeseen olisi tärkeää sisällyttää myös tulonsiirtojen rahoitus.
Sote-uudistuksen jatkolinjaukset eivät ole riittävä toimi. Tässä on edessä aika iso uudistusurakka, jossa nämä hallituksen linjaamat toimet ovat vain lähtökohta pitkäjänteiselle kehittämiselle, sanoo VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti.
Pöysti vaatii, että rahoitusuudistus on niin laaja, että siihen sisällytetään myös tulonsiirtojen rahoitus eikä vain palvelujen rahoitusta.
...
Valtion ylimmän ulkoisen tarkastajan mukaan hallituksen pitäisi suunnata katse kauemmaksi.
– Hallitusohjelmassa pitäisi olla voimakkaammin katse tulevaisuudessa. Esimerkiksi järjestämisalueita pitäisi hallitusohjelmassa olla vähemmän. Sen jälkeen alkaa vaikein vaihe eli toimintaa pitäisi käytännössä uudistaa tietotekniikan ja sairaalarakenteen avulla. Uudessa rakenteessa pitää aloittaa valtava tuottavuustyö.

Suomi on sairauspoissaolojen luvattu maa – "tilanne tiedetty, mitään ei ole tehty"
MTV JULKAISTU 11.06.2015
Yleensä suuri huomio kiinnitetään hoitojen ja operaatioiden hintaan. Odotus- ja toipilasajan kustannukset ovat kuitenkin yli kaksi kertaa enemmän kuin itse hoito. Tätä uusi hallitus eikä edeltäjänsäkään ole ymmärtänyt, väittää uusi tutkimus.

Jo vuoden 2000 tuloksista voi päätellä osaoptimoinnin kasvattavan merkittävästi kustannuksia, ei vain työikäisten keskuudessa vaan myös eläkeläisten osalta. Tämä tarkoittaa myös lisäkustannuksia kunnallisten toimijoiden kesken, kuten sosiaalitoimen tulonsiirtojen ja terveydenhuollon kustannusten välillä.
Osaoptimointi tarkoittaa sitä, että toimijoilla ei ole motivaatiota järjestää hoitoa mahdollisimman rivakasti, koska hoitoon pääsemisen pitkittämisestä syntyvät kustannukset eivät kohdistu hoitoa järjestävään tahoon.
"Hoitotakuulaki suunnattu väärin"Tutkimus keskittyy kustannustehokkuuteen. Suurimmat kustannukset syntyivät toipilasajan kustannuksista, toiseksi suurimmat odotusajan kustannuksista ja pienimmäksi kustannuseräksi paljastui annetun hoidon hinta.
Kustannusten varianssi, eli poikkeamat keskiarvosta, jakautui samalla tavalla.
Tutkimus osoittaa myös, että hoitotakuulaki ei ole vähentänyt sairauspoissaolojen määrää ennen hoitoa, vaan sairauspoissaolot ovat kasvaneet sekä ennen hoitoa että hoidon jälkeen.
– Hoitotakuulaki oli alunperin väärin suunnattu. Jo vuonna 2000 hallitus tiesi, että juuri toipumisaikojen pituuteen ja työhön paluuseen pitäisi kiinnittää huomiota.


Professori tyrmää ministerin väitteen: "Hoitokeinot eivät ole parantuneet"
MTV JULKAISTU 11.06.2015
"Hoitoketjut eivät kenenkään hallussa"[Professori Heikki] Hiilamo näkee tänään julkaistun Terveysturvan rahoitus -tutkimuksen tuloksissa selkeän viestin.
– Koko hoitoketju ei ole ollut kenenkään hallussa. Suomessa ei ole osaoptimoinnin vuoksi aikaisemmin osattu riittävästi kiinnittää huomiota koko hoitoketjun tehostamiseen, vaan on painotettu vain erikoissairaanhoidon osuutta.
Taustalla hän näkee tutkimuksen mukaan paisuneen osaoptimoinnin.
– Kunnilla ei ole ollut taloudellisia kannustimia panostaa perusterveydenhoitoon, riittävän nopeaan pääsyyn erikoissairaanhoitoon ja toipilasajan lyhentämiseen, koska nämä ovat Kelan eivätkä kuntien kustannuksia, selventää Kelassakin työskennellyt Hiilamo.
Professori kannattaa VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöystin esitystä sotu-uudistuksesta eli sitä, että sote-uudistukseen pitäisi liittää myöskin kaikki sairastavuuteen liittyvät tulonsiirrot.

Väitös: Kroonisen kivun hoidossa on puutteita 
Turun Sanomat JULKAISTU 14.2.2015
Kroonista kipua ei hoideta tarpeeksi hyvin, selviää tuoreesta väitöksestä.
Tutkimusten mukaan vain kaksi prosenttia potilaista on kipuun erikoistuneen ammattilaisen hoidossa. Yli kahdella kolmasosalla hoito on riittämätöntä tai sitä ei saa lainkaan.

Pykäläviidakon kauhuesimerkki: kuntoutus viipyy turhan takia 
Etelä-Suomen Sanomat JULKAISTU 29.1.2015
Yhteiskunnan turvaverkossa on kuntoutujien kohdalla ammottava aukko. Vakavasti sairastunut ei pääse lääkinnälliseen kuntoutukseen, jos hänelle ei sitä ennen myönnetä korotettua vammaistukea.
Tilanne on kuntoutettavan kannalta omituinen, sillä tukien myöntämisellä ei ole mitään tekemistä kuntoutuksen tarpeen kanssa. Jos kuntouttaminen viipyy, niin potilaan terveys heikkenee entisestään ja työkyky saattaa kadota lopullisesti.


Aivoverenkiertohäiriön kuntoutus puutteellista – puheterapiaa saa erityisen heikosti 
21.1.2015 JULKAISTU STT, Aamulehti
Aivoverenkiertohäiriöiden akuuttihoito on Suomessa maailman huippua, mutta osa hoidon hyödyistä hukataan kuntoutuksen puutteiden vuoksi.
Neurologian erikoislääkärin Mika Koskisen mukaan moniammatillista kuntoutusta saa sairastuneista noin joka kymmenes, vaikka sitä tarvitsisi 40–50 prosenttia potilaista.


Tutkija: Kunnat ohjeistavat työntekijöitään laittomuuksiin 
Suomenmaa JULKAISTU 28.09.2014
Osa kunnista ohjeistaa sosiaali- ja terveysalan työntekijöitään laittomaan toimintaan saavuttaakseen tehokkuutta, Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön ma. professori Anna Metteri sanoo.
– Alan opiskelijat kertovat, että eivät saa tehdä lain mukaista työtä, Metteri puuskahtaa.


Virolainen asiantuntija: Suomen julkinen terveydenhuolto on unohtanut asiakkaan
Helsingin Sanomat JULKAISTU 31.8.2014 
"Suomen kokoisessa maassa olisi helppo järjestää tehokas ja toimiva terveydenhoitojärjestelmä. Mutta nyt kukaan ei kanna kokonaisvastuuta, koska päätöksenteko on hajallaan kunnissa", Sitrassa vanhempana neuvonantajana työskentelevä Madis Tiik kiteyttää.
...
Tiik johti 2007–11 Viron E-Tervise-säätiötä, joka toteutti Viron sähköisten potilastietojärjestelmien integraation. Rahaa oli vähän, joten piti olla nopea ja kekseliäs. Uusin teknologia oli helppo ottaa käyttöön, kun vanhoja rakenteita ei juuri ollut.
Viron yhtenäinen tietojärjestelmä maksoi kymmenen miljoonaa euroa.Suomessa on arvioitu, että vastaava Kanta-potilastietojärjestelmä maksaa 200 miljoonaa. Sen lisäksi terveydenhoidon potilastietojärjestelmien uudistaminen nielee lähivuosina lähes kaksi miljardia euroa. Kustannuksia tulee siitä, että kunnat, kuntayhtymät ja sote-piirit virittelevät omia järjestelmiään."Kunnissa ei ole tietojärjestelmien huippuosaamista. Ne ostavat, mitä niille myydään."


Hoitotietoa hyödynnetään heikosti 
YLE JULKAISTU  3.7.2014
Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyödynnetään heikosti hoitotoiminnasta kerättyä tietoa. Jyväskylän yliopistossa on kehitetty ohjelmisto, joka auttaa hahmottamaan, miten hoito toteutuu ja miten toimintaa voidaan kehittää.

Terveyskeskuslääkärin ajasta yli puolet harakoille? – ”Kukaan ei tiedä mihin haaskautuu” 
Uusi Suomi JULKAISTU 28.4.2014
Professori Lillrankin mukaan julkisen puolen tehokkuutta on tutkittu ainakin Otaniemessä.
- Kapasiteetin pieni käyttöaste on tehottomuuden oire tässä tapauksessa. Lääkärin työajasta julkisella sektorilla vain 46 prosenttia menee potilastyöhön. Pahinta on, ettei kukaan oikeastaan tiedä, mihin loput 54 prosenttia lääkäreiden työajasta kuluu, Lillrank kertoo.
Työajan käyttöä on mitattu hänen mukaansa aivan sekuntikellolla.
- Siellä on teekkari istunut viikkokausia aulassa ja kellottanut työaikaa.

Asiantuntija: Tuhannet jäävät vuosittain turhaan pois töistä 
YLE JULKAISTU 27.3.2014
Vakuutusyhtiö Varman lääkäri uskoo, että oikeilla toimilla työkyvyttömyyseläkkeitä voitaisiin vähentää vuosittain jopa viitisen tuhatta.

Työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs pitää kuitenkin hyvää työilmapiiriä ja sairauspoissaolojen vähenemistä asioina, jotka vähentävät työkyvyttömyyseläkkeiden riskiä yrityksessä kuin yrityksessä.
Kivekäs uskoo, että Suomessa on jopa tuhansia turhia työkyvyttömyyseläkkeitä. Nykyisellään niitä alkaa 20 000 joka vuosi. Kivekkään mukaan määrää voitaisiin leikata 15 000:een. Keinoina olisivat muun muassa työtehtävien sovittaminen työkyvyn mukaan sekä työterveyshuollon ja yritysten parempi yhteistyö.

Näillä teeseillä sote kuntoon: Kuntoutussairaaloilla ja palvelukortteleilla merkittäviä säästöjä 
YLE JULKAISTU  24.2.2014
Tuoreen tutkimuksen mukaan terveydenhuollon säästöt löytyisivät vanhusten laitoshoidon purkamisesta ja lähipalveluiden uudistamisesta. Tutkijat toteavat myös, että Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tasa-arvossa olisi kehittämisen varaa: eri sairaanhoitopiirien alueella asuvat suomalaiset eivät saa samanlaisia sote-palveluita.


Harvinaisten sairauksien diagnoosit viivästyvät ja lääkehoito puuttuu 
Kaleva JULKAISTU 23.2.2014
Harvinaisten sairauksien diagnoosit viivästyvät Suomessa joskus vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Potilaita pompotellaan terveydenhuollossa paikasta toiseen, kun oudoille oireille ei löydy selitystä.
”Lääkäri ei osaa epäillä sellaista, mistä hän ei ole tietoinen. Osa potilaista voi olla kokonaan ilman diagnoosia”, Oulun yliopistollisen sairaalan sisätautiopin professori Markku Savolainen kertoo.

Kuntoutukseen pääsy liian vaikeaa – järjestelmä turhan monimutkainen 
YLE JULKAISTU 27.11.2013
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestön SOSTEn pääsihteerin mukaan on kohtuutonta, että ihmiset, jotka eivät ole normaalisti toimintakykyisiä joutuvat ottamaan selvää sekavasta kuntoutusjärjestelmästä.
Kuntoutukseen on liian vaikeaa päästä eikä hakijoilla ole siitä riittävästi tietoa, arvioivat kuntoutuspalveluita tarjoavat järjestöt. Lisäksi kuntoutuksen saatavuus riippuu paljolti siitä, missä päin Suomea sattuu asumaan.
Vain 21 prosenttia sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestön SOSTEn järjestöbarometrin vastaajista oli sitä mieltä, että kuntoutukseen pääsevät ne, jotka eniten sitä tarvitsevat. 64 prosenttia piti kuntoutukseen pääsyä liian vaikeana. 82 prosentin mielestä hakijoilla ei ole riittävästi tietoa kuntoutuksesta.


Harvinaisten sairauksien hoitoa aiotaan tehostaa ensi vuodesta alkaenJohanna Kataikon hoito viivästyi vuosia – niskakipu pakotti pois töistä 
Helsingin sanomat JULKAISTU  12.10.2013
Sadoillatuhansilla suomalaisilla on harvinainen tauti. Johanna Kataikon diagnoosi viivästyi vuosia, ja hoidosta täytyy taistella.


Kysely: Satojen miljoonien säästöt kuntoutusremontilla 
YLE JULKAISTU  10.4.2013
Lääkäreiden mielestä viidennes työkyvyttömyyseläkkeistä voitaisiin välttää oikea-aikaisella kuntoutuksella. Tämä tarkoittaisi noin 600 miljoonan euron säästöä vuodessa.
Jokaisena työpäivänä 110 työikäistä suomalaista jää työkyvyttömyyseläkkeelle.
Keskiviikkona julkistussa kyselyssä lääkärit arvostelevat kuntoutusjärjestelmää pirstaloituneeksi ja byrokraattiseksi. Tieto kuntoutuspalveluista pitäisi lääkäreiden mielestä koota yhteen paikkaan.
Kyselyyn vastasi 2 200 lääkäriä.


Terveydenhuollon eriarvoisuus on Suomessa poikkeuksellisen suurta 
KELAn tutkimusblogi 13.2.2013Taustalla sektoreihin jakautunut palvelujärjestelmä
 Keskeinen syy lääkärikäyntien eriarvoisuudelle Suomessa on perusterveydenhuollon palveluiden jakautuminen kolmeen eri järjestelmään: terveyskeskusten tuottamaan julkiseen palveluun, työterveyshuollon palveluihin sekä yksityisiin lääkäripalveluihin.
Tiedetään, että terveyskeskuspalveluita käyttävät suhteessa enemmän keskimääräistä heikommassa asemassa olevat, mutta työterveyspalveluita ja yksityisiä palveluita sen sijaan keskimääräistä paremmassa asemassa olevat


Ripeämpi puuttuminen työkyvyttömyyksiin nostaisi eläköitymisikää tehokkaasti 
TELA JULKAISTU 04.12.2012
- Työkyvyttömyyseläkkeet ovat suurin yksittäinen tekijä, johon vaikuttamalla työuria olisi mahdollista pidentää ja suomalaisen keskimääräistä eläkeikää nostaa, korostaa Työeläkevakuuttajat Telan asiantuntijalääkäri Tiina Kaarne.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keski-ikä on vain noin 52 vuotta, mikä pudottaa kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-iän 60,5 vuoteen. Kaarne arvioi, että jopa neljännes työkyvyttömyysjaksojen pitkittymisistä voitaisiin välttää aktiivisilla töihin paluun tukitoimilla, mikä tarkoittaisi 10 000 henkilöä vuosittain. Tämä edellyttäisi kuitenkin tehokkaampaa puuttumista työkyvyttömyyden hoitoon.
- Työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välinen yhteistyö ei tällä hetkellä toimi riittävän tiiviisti ja jouhevasti. Lisäksi tilannetta pahentaa paikoitellen terveydenhuollon tutkimusjonot. Nämä tekijät yhdessä hidastavat töihin paluuta ja pahimmillaan johtavat tarpeettomasti pitkittyviin työkyvyttömyyksiin.
Kaarneen mukaan tarvitaan myös yleistä näkökulman muutosta kaikilta osapuolilta: työntekijöiltä, työnantajilta ja lääkärikunnalta.
- Työkyvyttömyyteen on puututtava nykyistä aiemmin ja aktiivisemmin. Kuntoutuksen tarvetta ja myös osa-aikatyön mahdollisuuksia pitäisi arvioida jo sairauspäivärahakaudella, sen sijaan että odotellaan kauden päättymistä ja vasta sen jälkeen toimitaan, Kaarne korostaa.


Vieraana Viron terveydenhuollon tietojärjestelmän uudistaja Madis Tiik 
YLE UUTISET AAMU-TV 19.9.2012
Suomessa ihmetellään miksi terveydenhuollon tietojärjestelmän uudistaminen maksaa täällä niin paljon enemmän kuin Virossa. Suomessa sähköisen potilastietojärjestelmän hinnaksi on arvioitu pelkästään Uudellamaalla 450 miljoonaa ja koko Suomessa 1,8 miljardia.
Madis Tiik oli keskeisessä asemassa, kun Virossa rakennettiin uutta potilastietojärjestelmää. Sen hinnaksi tuli noin 10 miljoonaa euroa.


VARHAINEN, OIKEA DIAGNOOSI TÄRKEÄ TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUKSISSA 
Lääkäriasema EIRAn asiakaslehti 2009
Kun hoito viivästyy, se usein myös mutkistuu
Vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä suomalaisista noin kolmasosalla syynä on jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus. Usein on kyse siitä, että nämä sairaudet on yksinkertaisesti todettu liian myöhään. Siksi vaivojen kanssa ei kannata sinnitellä, vaan niiden syyt on selvitettävä ajoissa.
- Meillä suomalaisilla tuntuu olevan paha tapa pitkittää tutkimuksiin ja hoitoon menoa, sanoo Eiran sairaalan ylilääkäri, ortopedi Esko Kaartinen.
- Suurempi osa tuki- ja liikuntaelinsairauksista voitaisiin saada hallintaan ja jopa parannetuiksi ilman leikkausta, kunhan niihin päästään käsiksi ennen kuin ne kehittyvät liian pitkälle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti