keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Nadjan puhe Vihreiden puoluekokouksessa kesällä 2015

Julkaisemme blogissa Nadja Kiiskisen kesällä Vihreiden puoluekokouksessa pitämän puheen. Julkaisemme sen siksi, että se varsin selkeästi listaa juuri ne syyt, joiden vuoksi ÄSV-blogikin on perustettu. Isoin syy on siis Suomen heikohkosti toimiva ja sekavan byrokraattinen terveydenhoitojärjestelmä, jossa tuhlataan yhteisiä yhteiskuntamme varoja isolla kädellä. Hoitohenkilökunnan asennoitumisongelmatkaan eivät luonnollisesti helpota tilannetta, kuten tästä puheesta saamme huomata.

Kiitämme Nadjaa siitä, että saimme hänen puheensa täällä julkaista.


"Hyvä puoluekokousväki,

Halusin puhua teille siitä, miten surullisessa kunnossa Suomen julkinen terveydenhoitojärjestelmä on, miten monet varsinkin harvinaisia tai huonosti tunnettuja sairauksia sairastavat eivät saa tarvitsemaansa hoitoa ja jäävät yhteiskunnan tukijärjestelmien hylkäämiksi. 
Mietin pitkään, miten kertoisin teille siitä surullisesta todellisuudesta, jota suurin osa teistä ei onnekseen ole joutunut eikä toivottavasti koskaan joudukaan itse todistamaan. Sen sijaan, että yrittäisin kuvailla sitä teille omin sanoin, luen nyt muutaman lainauksen vertaistukiryhmäni facebook-ryhmästä.
"Neurologi sanoi mulle, että valitettavasti emme voi auttaa sinua, nyt on vain sopeuduttava tilanteeseen. Jos haluat, että sinua hoidetaan niin mene yksityiselle."
 "Kardiologi rähjäsi, että sinulla on liian harvinaiset sairaudet, ei me täällä osata tuommoisia hoitaa. Ja sitten sä vielä olet käynyt yksityisillä lääkäreillä, miksi ihmeessä? Etkö sä ymmärrä, että vaikeutat omaa hoitoasi, kun käyt siellä yksityisellä?"
 "Terveyskeskuksessa sanottiin, että minua ei tarvitse tutkia, koska vaikka jotain löytyisikin, niin mitään ei kuitenkaan tehtäisi. Lääkäri myös ilmoitti, että häntä vituttaa, miten paljon minuun on jo rahaa laitettu, ja kysyi, miksi vielä tulen häntä häiritsemään ja viemään aikaa." 
"Eräs korvalääkäri huusi sormella osoittaen kerran, kun poskiontelotulehdukset aina vaan jatkuivat, että noin nuori, ei koulutusta eikä lapsia, ja näin paksu potilaskertomus, vika ei voi olla kuin päässä." 
"Sen jälkeen, kun olin kiertänyt HUS:ssa keuhko-, sisätauti- ja infektiopolit, korva-, nenä-, ja kurkkupolin, neurologian, psykiatrian ja fysiatrian, ja minut oli jokaiselta osastolta kirjattu ulos, koska "tämän sairauden hoito ei kuulu meille", minut palautettiin terveyskeskukseen. Siellä lääkäri kysyi: ”Niin sä olet sen "yksityisen lääkärin nimi" hoidossa, eikö vaan?” Siihen minä, että ei, kävin siis kerran, mutta ei mulla ole siihen varaa, johon lääkäri, että no missä sä sitten käyt, ethän sä täältä hoitoa saa kuitenkaan." 
"Päiväni kovin suoritus on, että saan syötyä. Unelmani on, että pääsisin joskus käymään kaupassa. En saa sairauspäivärahaa tai kuntoutustukea, koska olen kuulemma ihan työkykyinen." 
"Minulla on ihan kaikki oireet, mitä tähän sairauteen voi kuulua. Viimeiset reilut kaksi vuotta olen ollut niin huonossa kunnossa, etten ole pysynyt huimaukseltani pystyssä juuri ollenkaan, en edes istualtani. Olen parin viime vuoden aikana pystynyt poistumaan kotoa saattajan kanssa noin kerran kuussa. Ja vuodesta toiseen minua pidetään silti työkykyisenä. Pystyisin kuulemma mihin vaan, jos lopettaisin tämän sairauden teeskentelyn."
Terveys on ihmisoikeus, josta jokainen pyrkii pitämään kiinni. Kukaan ei teeskentele sairautta. Pyydän, että muistatte, että aina, kun puhutaan sote-politiikasta, rahasta ja järjestelmistä, puhutaan ihan oikeiden, ihan oikeasti sairaiden ihmisten ihmisarvosta.



- Nadja Kiiskinen

9 kommenttia:

  1. Hieno blogi! Epäedulliset kommentit poistetaan ja keskustelu lyödään lukkoon. Asiallista toimintaa ja jos olet erimieltä niin olet terveydenhuollon ammattilainen tai oma lehmä ojassa? Sitä paitsi olisi hyvä jos terveydenhuollon ammattilaiset kommentoisivat ku luulen että he saattavat tietää jotain asioista toisin kuin blogistit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terveydenhuollon ammattilaisten osallistuminen keskusteluun olisi kieltämättä hyvä. Epäkohtien ja ongelmien kiistämisestä ei ole kuitenkaan ole mitään hyötyä keskustelulle. Tai vammaisten ihmisten kehottaminen menemään sähköpyörätuoleineen koulun penkille hankkimaan uutta koulutusta ei myöskään ole kovin rakentavaa. Ja tällainen halventava kommentointiko minun pitäisi sallia?


      Rakentavan keskustelun lähtökohtana olisi hyvä olla se, että myönnetään ettei nykyjärjestelmä ole täydellinen tai aina edes kovin hyvin toimiva ja alettaisiin pohtia miten sitä voisi parantaa. Nykyisen järjestelmän virheiden ja ongelmien kiistäminen ei ole kovin hyvä lähtökohta Missä viipyvät ne terveydenhuollon ammattilaiset, jotka tunnustavat ongelmien olemassaolon ja pohtivat parannuskeinoja?

      Poista
    2. Järjestelmässä on varmastiki vikaa, mutta pidän teidän kirjoittelua halventavana ja lapsellisena ja blogia epäasiallisena terveydenhuollon ammattilaisia kohtaan. Blogin kirjoittelu on täysin verrattavissa tuollaisiin ala-arvoisiin kommentteihin. Blogin pitäjät haluavat vaan poistaa epäedulliset kommentit, osa täysin asiallisia, jotta saadaan luotua epäedullista kuvaa terveydenhuollosta ja virheitä ei myönnetä/ korjata. TÖRKEÄÄ!!!

      Poista
    3. Blogi ei valitettavasti ole rakentava. Erilaiset mielipiteet lytätään heti!

      Poista
  2. En voi kyllä terveydenhuollon ammattilaisena muuta kun todeta että asiat eivät ole hyvin Suomen terveydenhuollossa. Epäasiallista kohtelua saa nähdä liian usein. Olen tämän itsekin kokenut monet monet kerrat... mutta suurimmassa osassa huono kohtelu/käytös henkilöityy eli lääkärin/hoitajan/laboratoriohoitajan/fysioterapeutin persoonalliset piirteet sen tekevät. Olen muutenkin sitä mieltä että myös muilla kuin sairaanhoitajilla tulisi olka psykologiset soveltuvuustestit alalle...
    Suomessa terv.huollon koulutus on huippuluokkaa jos sen jokainen opiskeleva käyttäisi hyödykseen kaikki olisi paremmin. Myös mahdollisuuksia olisi hoitaa jos resurssit olisivat riittävät.
    Resurssien jatkuva kiristys näkyy etenkin hoitajien käytöksessä... olen alalla ollut lähes 10 v ja kokoajan on puhuttu kuinka meidän täytyy vielä vähän venyä ja joustaa, ja samalla luvattu että kohta helpottaa. Mutta mutta... helpotusta ei koskaan tullut vaan aina uusi kokonaisuus hallittavaksi tai uusi supistus tai uusi kiristys... nyt olen siinä pisteessä että vaihdan alaa. Olen aina saanur vain hyvää palautetta potilailta ja koen olevani hyvä hoitaja. Mutta en vain enää jaksa. Halua on hoitaa ihmisiä hyvin, mutta resursseja ei. Aina pitäisi pystyä parempaan vähemmällä väellä. Ja se kirjaaminen... voi luoja... onko oikein että hoitajan työajasta vähintään 50% menee kirjaamiseen? Minusta ei.
    Ja kuitenkin kun tulee tilanne jolloin lääkärin ja potilaan näkemys ei kohtaa, kenen niskaan ongelma kaadetaan? Hoitajan. Ei toki aina mutta hyvin usein. Hoitaja on potilaan edunvalvoja mutta lääkäri on se joka päätökset tekee. Usein näissä tilanteissa on myös hoitajalla ja lääkärillä erilainen näkemys potilaan hoidontarpeesta. Mutta sen tiedätte mitä siitä seuraa jos hoitaja yrittää neuvoa lääkäriä, joka on kuin puoli jumala... huh. Ei kiitos enää. Näin voimakasta hiarkiaa ei ole enää missään muualla.
    Myös potilaan näkökulman olen saanut monet kerrat kokea... valitettavasti en voi omaa alaani kehua... hienoja ihmisiä siellä työskentelee mutta valitettavasti se pieni osa joka ei tee sitä työtä ihmisten tähden pilaa paljon... ja sormella saa osoittaa myös rahasta ym resursseista päättäviä elimiä....
    Aika paasaus tästä tuli... vastaan mielelläni parhaan tietoni mukaan, jos jollakin on kysyttävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, Anonyymi! Oli mielenkiintoista lukea ammattilaisen kokemuksista ja näkemyksistä. Aika lailla se vahvistaa sitä käsitystä, joka meilläkin on ollut.

      Ja kun noista resurssitiukennuksista puhuit, niin mielelläni kysyisin mielipidettäsi tähän kirjoitukseen, joka uskoakseni selventää taustasyitä tuohon "resurssipulaan": http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/2015/10/teesi-1-terveydenhuollon-organisointi.html

      Poista
    2. Kyllä on erittäin aiheellinen ja hyvä tämä blogi. Itse olen saanut erittäin ala-arvoista kohtelua viimeksi yliopistosairaalasta. Toisakseen sitä kroonisen kivun hoitoa ei taida tullakaan osakseni. Kärsimystä........

      Poista
  3. Dirty deeds. Pyysit minua kommentoimaan kirjoitusta koskien terv.huollon organisointia. Joten tässä hieman pohdintaan siitä...
    Kyllä, suomalainen terveydenhuolto on hyvin pirstaileista ja potilaiden hoitoketjut rikkonaisia eikä potilasta enään huomioida riittävästi päätöksenteossa. Erityisesti erikoisalojen keskittäminen mielestäni vain paheni tilannetta.
    Olen samaa mieltä että päätöksenteko- ja vetovastuu tulisi olla valtiolla, ei kunnilla. Näin myös tasa-arvo säilyisi paremmin asuinpaikasta riippumatta. Myös kaikkien yksiköiden tulisi olla valtion omistuksessa.
    Uskon että paljon tilannetta parantaisi myös jos julkisen terveydenhuollon yksiköt eivät pyrkisi tuloksellisesti toimintaan,vaan lähinnä nollalinjaan. Voittoa ei tulisi, mutta homma rullaisi. Näin kaikki voitot voitaisiin käyttää laadukkaan toiminnan ylläpitämiseen.
    Keskittäminen on heikentänyt erityisesti potilaan asemaa. Ennen hoitoa sai omalla tai naapuripaikkakunnalla, nyt matkaa saattaa kertyä toista sataa kisaa. Ottakaa siinä sitten esimerkiksi läheiset mukaan päätöksentekoon, erityisesti vanhusten asioita hoidettaessa. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun potilas on siirretty sairaalasta toiseen tai terveyskeskusten vuodeosastolle niin ettei omaisia ole informoitu.
    Ja jos yrität kotoa saada hoitoa niin voit joutua soittamaan viiteen paikkaan ennen kuin saat oikean ihmisen puhelimen päähän. Siis ihmisen joka tietää neuvoa, opastaa tai viedä asioitasi eteenpäin. Turhauttavaa eikö? No kun saat esim lähetteen jonnekin sitä voidaan pompotella yksiköstä toiseen ja potilaan on itse varmistettava että se on mennyt perille ja että aika on varmasti tulossa. Muuten aikaasi ei välttämättä koskaan tule. Luota siinä nyt sitten saamaasi hoitoon.
    Toivottavasti saan näkemykseni esille niin kuin koetan. Yritän pysyä aiheessa, mutta se tuottaa hieman ongelmia koska siinä on niin monta liikkuvaa osaa... jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
    Eli em. Teksti ja toiminnan parantamisehdotukset kuulostivat omaan korvaani varteenotettavilta. Nykyisen terv.huollon ongelmakohdat oli hyvin löydetty ja tuotu esille. Toivottavasti näitä tekstejä lukee. Myös ihmiset jotka näistä asioista päättävät...
    Terv.huollon ammattilainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos taas vastauksesta! Mielenkiintoisia ajatuksia, joita soisi päättäjienkin kuuntelevan.

      Törmäsin Lääkäriliiton sivuilta tällaiseen sivuun, jonne on kerätty Lääkäriliiton kannanottoja sote-uudistukseen liittyen: http://www.laakariliitto.fi/uutiset/linjauksia/palvelurakenneuudistus/ . Hyvin mielenkiintoista sikäli, että ovat samoilla linjoilla monilta osin ÄSV-liikkeemme kanssa. Vaikuttaa vain siltä, etteivät päättäjät kuuntele hirveästi Lääkäriliittoakaan tai sitten muutosvastarinta on joillain tasoilla niin rajua, ettei Lääkäriliitonkaan esityksillä ole paljoa merkitystä... :-)

      Poista