Kimmo Hämäläisen ottama maisemakuva |
(Tämä artikkeli on julkaistu alun perin SUNNUNTAINA
19.4.2015 KESKISUOMALAINEN-lehdessä. Teksti: Janne Laitinen, alkuperäisen
artikkelin kuvat: Matias Honkamaa. Julkaisemme jutun kokonaisuudessaan
uudelleen tässä blogissa Keskisuomalaisen luvalla.)
Kimmo Hämäläisen
kädenpuristus on hento ja puhe hidastempoista. Keittiön pöydällä on kasa
paperia: lääkärintodistuksia, kuntoutuspäätöksiä, lausuntoja. Pinon
päällimmäisenä on vakuutusoikeuden päätös. Kun se tuli postissa maaliskuun
lopulla, Hämäläinen romahti.
–”Ensin löi tyhjää. Sitten ajattelin, että pitihän se arvata, kun hylkypäätös tuli myös eläkeyhtiöstä. ”
Runsaan kahden vuoden odotus päättyi pettymykseen.
Vakuutusoikeus päätti, että Hämäläinen, 35, ei ole oikeutettu määräaikaiseen
työkyvyttömyyseläkkeeseen.
–”Vakuutusoikeus on mätä järjestelmä, nyt näin sen omin silmin. Se on täysin samaa eläkeyhtiöiden ja muutoksenhakulautakunnan kanssa. Puolueettomasta järjestelmästä ei voida puhua.”
KROONISESTA KIVUSTA
tuli kutsumaton vieras varkautelaisen Hämäläisen kotiin vuonna 2008. Seitsemässä
vuodessa entisestä paperimiehestä ja A-luokkatason pöytätennispelaajasta on
tullut potilas, jonka päivät kuluvat kotona jatkuvassa lääketokkurassa.
Hämäläinen on syönyt vaivoihinsa kovia kipulääkkeitä yhtäjaksoisesti nyt neljä
vuotta, koska leikkaukset, fysioterapia ja muut hoitotoimenpiteet eivät ole
auttaneet.
–”Kymmenkunta tablettia ja kaksi kipulaastaria päivässä, yhteensä viittä tai kuutta eri lääkettä”, Hämäläinen esittelee lääkekokoelmaansa.
–”Olen huomannut, että lääkkeet aiheuttavat jo muistikatkoksia. Kuka minusta ottaisi töissä vastuun tällaisella lääkityksellä?”
Vakuutuslääkärien mielestä Hämäläisen paikka on
työmarkkinoilla. Hämäläinen haki työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea
ensin eläkevakuutusyhtiöltä, sitten muutoksenhakulautakunnalta ja viimeiseksi
vakuutusoikeudesta. Turhaan. Hän on nyt virallisesti työtön työnhakija, jolle
ei myönnetä etuuksia sairauden perusteella.
KIVUT ALKOIVAT
oikeasta ranteesta. Alussa lääkärit arvelivat, että pöytätennis on aiheuttanut
Hämäläiselle rasitusvamman.
–”Minulla oli repivä pelityyli. Moni pelikaveri ihmetteli, miten minulla kestivät paikat ehjinä.”
Ranne leikattiin kahdesti ennen kuin kipu hellitti. Ilo jäi
lyhytaikaiseksi, sillä kivut levisivät kaularankaan ja oikeaan käteen.
Kaularanka operoitiin keväällä 2011, kun fysioterapiasta ei ollut apua. Saman
vuoden alussa Hämäläinen jäi työttömäksi, kun Stora Enso sulki Varkaudessa
kaksi paperikonetta. Kaikkiaan yli 200 ihmistä sai potkut. Hämäläisen viimeiset
työvuodet olivat olleet sairauslomien takia katkonaisia.
–”Työkkäristä todettiin, että tilanteeni on vaikea. Kuka minut palkkaisi, kun en selviä kotitöistäkään?”
–”Tänä talvena tein kerran lumityöt. Tulos oli, etten päässyt vuorokauteen ylös sohvalta. Kroppa ei kestä rasitusta yhtään.”
AJATUS TÖIHIN
palaamisesta tuntuu Hämäläisestä kaukaiselta haaveelta. Myös hänen lääkärinsä
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on arvioinut Hämäläisen määräaikaisesti
työkyvyttömäksi.
Lääkärin mukaan Hämäläisen oireet viittaavat CRPS- ja
TOS-oireyhtymiin, jotka aiheuttavat kipua ylä- tai alaraajoissa. Lääkärinlausunto on joulukuulta 2014, ja se toimitettiin vakuutusoikeudelle
päätöksentekoa varten.
Vakuutusoikeus kuittasi lausunnon toteamalla, että se
ratkaisee kuntoutustukiasiat lain suoman harkintavaltansa mukaisesti. Lääkärinlausunnot eivät sido
vakuutusoikeutta.
Päätöksestä vastasi kokoonpano, jossa lääkärijäsenenä oli
sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri. Kivunhoito kuuluu fysiatrian
erikoisalaan. Ratkaisussa todetaan, että Hämäläisen oireita voidaan hoitaa
lääkityksellä ja kuntoutustoimenpiteillä.
–”Käsittämätön päätös. Hoitava lääkärini on sitä mieltä, että lääkitystä ei pidä lisätä. Myös kuntoutuksessa on katsottu, että minun kohdallani on tehty kaikki voitava.”
Vakuutusoikeuden päätös on lopullinen. Vakuutusoikeus on
kuntoutustuen tapaisissa etuusasioissa ylin oikeusaste, jonka päätöksestä ei
voi valittaa.
KIMMO HÄMÄLÄISEN
kotona on päivisin hiljaista. Vaimo on töissä ja perheen kaksi pientä lasta
hoidossa mummolassa. Isää surettaa, että hänen lapsensa, viisivuotias poika ja
kolmevuotias tytär, eivät tiedä aikaa, jolloin isä oli terve.
–”Vaimo joutuu hoitamaan lapset ja käyttämään heitä harrastuksissa. Haluaisin olla mukana mutta en voi. Turhautumista ei voi sanoin kuvailla.”
Hämäläisen mukaan kroonista kipua on vaikea selittää
sellaiselle, joka ei ole sitä itse kokenut.
–”Jatkuvasti särkee, ja kipu säteilee kaulasta käsiin, kantapäähän, lonkkiin ja alaselkään”, hän kertoo.
–”Moni tuttu sanoo, että näytän ihan normaalilta. En halua valittaa vaimolleni tai kavereille, koska se ei auta mitään, myrkyttää vain ilmapiirin.”
HÄMÄLÄINEN KOKEE
olevansa syöksykierteessä: ilman kuntoutusta hänen fyysinen toimintakykynsä
heikkenee edelleen ja tavoite töihin paluusta karkaa kauemmas. Hän sanoo, ettei
halua viettää koko elämäänsä työkyvyttömänä ja kipulääkittynä. Hän haluaa
palata työelämään.
Hämäläinen toivoo uutta kaularankaleikkausta. Lääkärit ovat
toistaiseksi kieltäytyneet mahdollisten komplikaatioiden pelossa, mutta
Hämäläinen on valmis ottamaan riskin.
–”Toivon vain, että pääsisin äkkiä leikkauspöydälle. Kipuun on pakko tottua, mutta sitä ei pidä ikinä hyväksyä.”
Oikean alan lääkäriä
ei ole aina käytettävissä
Vakuutuslääkärien saatavuus vaikeuttaa vakuutusoikeuden
toimintaa. Koska lääkärijäsenet palvelevat vakuutusoikeutta sivutoimisesti,
istuntoihin ei usein saada paikalle oikean erikoisalan asiantuntijaa.
Sivutoimisuuden lisäksi ongelmia aiheuttaa lääkärivaje.
Täyttämättä ovat tällä hetkellä ortopedin ja ylilääkärin virat. Vakuutusoikeus
on erityistuomioistuin, joka ratkoo sosiaalietuuksiin liittyviä valituksia.
–”Asiantuntijalääkärien rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia jo pitkään. Se johtuu varmasti kritiikistä, joka on kohdistunut niihin päätöksentekoelimiin, joissa arvioidaan ihmisten terveydentilaa toimeentuloasioissa”, vakuutusoikeuden ylituomari Juha Pystynen kertoo.
PYSTYSEN MUKAAN
samat ongelmat vaivaavat myös sosiaalietuuksia käsitteleviä alempia
oikeusasteita eli muutoksenhakulautakuntia. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenet
nimeää valtioneuvosto oikeusministeriön esityksestä. Heitä on tällä hetkellä
kahdeksan.
Kun valituksen ratkaisuistuntoon osallistuu joku muu kuin
päätöksen valmistellut lääkäri, valituksen tekijä ei voi saada tietoonsa
hänen nimeään tai erikoisalaansa. Lääkärijäsenten kannanotot kuuluvat
tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piiriin, eli niitä ei kerrota asianosaisille.
Esimerkiksi varkautelaisen Kimmo Hämäläisen tapauksessa
istuntoon osallistunut asiantuntijalääkäri ei ollut kivunhoidon asiantuntija,
vaan hänen erikoisalaansa ovat vatsaelinsairaudet. Pystysen mukaan tämä ei
tarkoita, ettei oikean erikoisalan lääkäri olisi tutkinut tapausta.
–”Todellisuudessa oikean alan lääkäri on katsonut tapauksen ja antanut lausuntonsa. Ehkä on käynyt niin, että istunnossa on ollut järjestelyongelmia, ja toinen lääkäri on osallistunut ratkaisukokoonpanoon.”
TILANTEESEEN ON
luvassa parannusta. Eduskunta hyväksyi maaliskuussa vakuutusoikeuslain
muutoksen, jonka mukaan yksimieliset tapaukset voidaan ratkaista kirjallisesti,
ilman oikeuden istuntoa. Ei-yksimieliset tapaukset ratkaistaan entiseen tapaan
istunnoissa. Lain voimaantulosta ei ole vielä päätetty.
Pystysen mukaan kirjallinen päätös tarkoittaa käytännössä,
että päätökseen saadaan sen lääkärin nimi, joka on arvioinut tapauksen.
LÄPINÄKYVYYTTÄ
luvataan myös lisäämällä ratkaisukokoonpanon ulkopuolisten
asiantuntijalääkäreiden käyttöä vakuutusoikeudessa.
Ulkopuolisina asiantuntijoina toimivat nyt pääsääntöisesti
vakuutusoikeuden lääkärivarajäsenet. Nimikkeestään huolimatta he eivät ole
oikeuden jäseniä, joten heidän lausuntonsa ovat valittajalle julkisia ja niihin
voi ottaa kantaa. Uuden lain mukaan lausuntojen pyytämistä lääkärivarajäseniltä
lisätään merkittävästi. Harhaanjohtava nimike muutetaan vakuutusoikeuden
asiantuntijalääkäriksi.
VAKUUTUSOIKEUS
päätyy 80–90 prosentissa käsittelemistään jutuista samaan ratkaisuun kuin
etuuslaitokset eli esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöt ja muutoksenhakulautakunnat.
Pystysen mukaan se, että muutoshakemuksista hylätään niin suuri osa, kertoo
järjestelmän toimivan ja päätöksenteon perusteiden olevan yhdenmukaisia.
Lääkärijäsenten ja asiantuntijalääkärien kytkökset etuuslaitoksiin on kielletty
laissa.
–”Kaikki vakuutusoikeuden lääkärit tekevät kliinistä työtä sairaaloissa. Kytköksiä etuuslaitoksiin ei saa olla eikä niitä ole.”
Ensisijaisesti nuo vakuutuslääkäreiden hylyt saavat aikaiseksi tulojen alenemisen. Kun monta vuotta hylätään, joudutaan olee työttömönä, määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä niin varsinaiselle eläkkeelle pääsee kun tulot ovat laskennallisesti romahtaneet! Sitten pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle!
VastaaPoistaOlen itsekin samassa tilanteessa, eli vakuutusoikeudelta tuli viime viikolla hylsy (" ...työkykynne ei voida arvioida alentuneen ..."). Tästä "arvioinnista" huolimatta, olen kuitenkin edelleen yhtä sairas, kuin ennen tuon vakuutusoikeuden päätöksen lukemista.
VastaaPoistaMinullakin on erikoislääkäreiden diagnosoimia vaikeita sairauksia, mutta näköjään kun otetaan huomioon koulutukseni, asuinpaikkani ym. diipadaapa vakuutuslääketietelliset asiat niin saankin lausunnoistani lukea, että olen terve ja minulla ei enää ole edes todettu yhtään vaikeaa sairautta.
Koska tämä vakuutuslääkäreiden vakuutuslääketieteellinen "kaukoparannus" ei tunnu minunkaan kohdallani kuitenkaan toimivan, niin saisinko asiasta jotakin tietäviltä vinkkejä mitä seuraavaksi?
1) Aloittaa uusi kierros ja pyytää tällä kertaa vakuutusyhtiöltä/vakuutusoikeudelta lukutaitoiset käsittelijät. Minulla lukee alan erikoislääkärin B-lausunnossa, kohdassa sairaudet/diagnoosit, että minulla on vaikea sairaus x, ja vakuutuslääkärin tulkinta tästäkin on "kuitenkaan vaikeea sairautta ei ole todettu"
2 ) Valitus korkeinpaan hallinto oikeuteen menettelyvirheestä, väärä ja/tai puutteelinen selvitys sekä lain vastainen menettely ja tämän takia uusi käsittely tai asian palautus vakuutusoikeuden/vakuutusyhtiön käsiteltäväksi.
3 ) Valitus lausunnon tehneestä vakuutuslääkäristä (vakuutuslääkärin tekemät virheelliset "tulkinnat"), kuuluukos tämä Valviralle vai mihin tämä kuuluu lähettää ?
4 ) ?
... eli ..., mitäs seuraavaksi kuuluisi/voisi tehdä?
moi.
VastaaPoistajos sait valituslupahakemuksen KKo hon niin käyträ se. sen jälkeen mahdollista valitaa EIT hen. ja jos tämä ei tuo oikeaa tulosta, niin voit aloittaa uuden kierroksen (vakuutrusyhtistä) muutoksenhakulautakunnasta lisänäytöillä, eli uusilla lausunnoilla työkyvystäsi, vammoistasi tai sairaudestasi. uuden hakemuksen voit laittaa vireille sen jälkeen mikäli kko ei ota asiaasi käsittelyyn. (tätä enne kannattaa laitaa kantelu eduskunan oikeusasiamiehelle, joka valvoo vakuutusoikeuta ja vakutusläkäreitä. silloin ei kanata mainita valituksesta eit hen vaan tehdä ne rinnakain). mulla alkoi uusi kierros pilipalilautakunissa kun vy ei edelleenkän myönnä että tapaturmista olsi jäänyt pysyvää haittaa. nyt asiat toisen kerran tamlassa. tsemppiä ja voimia koitokseen.
Moi,
PoistaKiitos nopeasta vastauksesta.
Tsemppiä ja voimia sinnekin, itsellä tätä kestänyt vasta 3 vuotta. On tämä kieltämättä ollut "opettavainen kokemus", miten tämä ns. hyvinvointivaltio kohtelee sairauden takia toiminta- ja työkykynsä menettäneitä.
-Timppa
Hans, kysyn nyt ihan asian vierestä. Kiinnitin huomiota tuohon sinun tekstiasuun. Onko sinulla puheentuoton / oikeinkirjoittamisen vaikeutta? Pätkä kirjoittamassasi tekstissä vaikuttaa niin paljon samalaiselta kuin lapsellani HYVÄNÄ päivänä ja hetkenä puhevaikeuden tullessa. Huonona päivänä ja huonona hetkenä onkin sitten sen tasoista, että joutuu ihan tulkkaamaan ymmärtääkseen. Ekstrahyvänä hetkenä puhe ja kirjoitus sujuu täysin normaalisti.
Poista