keskiviikko 7. lokakuuta 2015

TEESI 1 - Terveydenhuollon organisointi ja prosessit osin jopa 40-60 vuotta vanhoja ja tehottomia

Tämä artikkeli on ensimmäinen juttusarjassamme ”8 TEESIÄ suomalaisesta terveydenhuollosta” (bit.ly/8-TEESIÄ), joka käsittelee Suomen terveydenhuoltojärjestelmän uudelleen organisoinnin tarvetta ja järjestelmän suurimpia ongelmia.

Teesit perustuvat ÄSV-Tesuun eli ÄSV-blogiliikkeen potilaan näkökulmasta tekemään Terveydenhuollon korjausohjelmaehdotukseen.


TIIVISTELMÄ

  • Yksittäiset hoitotoimenpiteet ja lääketieteellinen tutkimus ovat monesti Suomessa maailmanluokkaa
  • Suomen terveydenhuoltojärjestelmän tuhannet eri osat eivät kuitenkaan toimi kovin hyvin yhteen, jolloin kokonaisuus ei toimi hyvin

  • "Suomen kokoisessa maassa olisi helppo järjestää tehokas ja toimiva terveydenhoitojärjestelmä. Mutta nyt kukaan ei kanna kokonaisvastuuta, koska päätöksenteko on hajallaan kunnissa"
  • Terveydenhuoltojärjestelmän kokonaisuuden huono keskinäinen yhteistoiminta johtuu sekä organisoinnin pirstaloitumisesta ajan mittaan että päätöksentekovallan liiallisesta hajauttamisesta kuntatasolle
  • Koko terveydenhuoltojärjestelmää on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, ohjata haluttuun suuntaan

  • Keskieurooppalaiset sairaalat ovat usein noin 20–30 % tehokkaampia kuin suomalaiset.”
  • Terveydenhuoltojärjestelmän kunnollisella uudelleen organisoinnilla olisi saavutettavissa ehkä jopa 20-30 % prosentin kustannussäästö tinkimättä palveluista tai henkilökunnan määrästä samalla laatua parantaen

  • Ongelma voitaisiin ratkaista suunnittelemalla valtakunnallisesti ja keskitetysti täydellisesti uudelleen koko terveydenhuoltojärjestelmä organisaatiorakenteineen, prosesseineen, ohjausjärjestelmineen, mittaristoineen jne.

KOKO ARTIKKELI


Taustaa:       Suomessa mm. syöpätutkimus, syövän hoito, lasten synnynnäisten sydänvikojen hoito sekä tietyt kirurgiset toimenpiteet yms. ovat parhaimmillaan aivan huippuluokkaa maailmalla ja suomalaista osaamista kunnioitetaan. Yksittäiset asiat suomalaisessa terveydenhuollossa saattavat siis olla aivan maailmanluokkaa, mutta terveydenhoitojärjestelmämme kokonaisuus ei toimi kovin hyvin yhteen.

Väite:            Suomen julkisen terveydenhuollon organisointia ei ole uudistettu nykytilanteen tarpeita vastaavaksi. Seurauksena osa prosesseista on aikansa eläneitä ja tehottomia aiheuttaen liiallisia kustannuksia, hidasta reagointia sairauksien ja vammojen hoidossa ja jopa ajoittaista hoito- ja kuntoutusprosessien toimimattomuutta.

Terveydenhuoltojärjestelmä on lisäksi pahasti pirstaloitunut, eivätkä eri osat toimi juohevasti yhteen. Koko terveydenhuoltojärjestelmää on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, ohjata haluttuun suuntaan. Tämä johtuu sekä järjestelmän pirstaloitumisesta ajan myötä että päätöksentekovallan liiallisesta hajautuksesta.

Pieni rakenteellinen uudelleen järjestely ei riitä korjaamaan tilannetta, vaan koko terveydenhuoltojärjestelmän toiminta pitäisi rohkeasti ja radikaalisti suunnitella ja organisoida uudelleen. Uudelleen organisoinnilla saavutettavissa oleva kustannussäästö saattaa olla jopa 20-30% kustannuksista tai miljardeja euroja vuositasolla, ilman palvelujen tai henkilökunnan leikkauksia. Parantunut terveydenhoidon toimivuus  saattaa sen lisäksi säästää yhteiskunnan kustannuksia merkittäviä summia sosiaalietuuksien, sairaslomien, sairaseläkkeiden yms. vähentyneiden kustannusten muodossa.


Todistelu:

”1990-luvun alun uudistuksessa toteutettu desentralisaatio, joka yhtäältä sopeutti palvelujärjestelmän paikallisiin oloihin ja kunnan kokonaisuuteen ja selkeytti taloudellisen vastuun kantamista, aiheuttaa toisaalta vakavia ongelmia järjestelmän ohjattavuudelle, palvelujen tasalaatuisuudelle ja kustannusten hallittavuudelle.”

”Osittaisuudistuksin toteutetun hajanaisen lainsäädännön ja monikanavaisen rahoitusjärjestelmän seurauksena järjestämisvastuu on osittain epäselvä ja osaoptimointi rahoitusvastuun siirtämiseksi järjestelmän osalta toiselle aiheuttaa palvelujen pirstaloitumista ja kokonaisvastuun hämäryyttä.”

Pirstaleinen organisaatiokenttä vaikeuttaa johtamista.”

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykytilan SWOT-analyysi, heikkoudet:

- Eriarvoistava palvelurakenne - Peruspalvelujen tila - Järjestelmän pirstaleisuus - Kokonaisvastuun puute asiakasprosessista - Johdettavuus ja ohjattavuus - Kustannusten heikko hallinta  - ICT:n riittämätön hyödyntäminen - Puutteellinen tietoperusta


”Myös peruspalvelujen riittämätön yhteistyö eri sektoreiden ja tasojen välillä on selkeä heikkous. Lisäksi julkiset palvelut toimivat järjestelmäkeskeisesti ja asiakkaan tai potilaan rooli kokonaisuudessa tarvitsee tukea. Sosiaalipalvelujärjestelmän yksinkertaistaminen on tarpeen, koska se on niin pirstaleinen, ettei asiakas välttämättä tavoita tarvitsemiaan palveluja.  Lisäksi palvelujen oikea-aikaisuutta tulisi kehittää.”

”Kokonaisvastuun puute aiheuttaa asiakasprosessien toimimattomuutta ja palvelun käyttäjien ohjaamista luukulta toiselle. Tämä heikentää kustannusten hallintaa, aiheuttaa läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden ongelmia sekä estää parhaiden käytäntöjen levittämistä. Kustannusten nousun hallintaa vaikeuttaa osaoptimointi ja organisaatioiden rajapinnoilla tapahtuva tuhlaus.”



Keskieurooppalaiset sairaalat ovat usein noin 20–30 % tehokkaampia kuin suomalaiset. Vertailemalla eri tavoin toimivia yksiköitä keskenään on syntynyt illuusio hyvin toimivasta ja taloudellisesta palvelujärjestelmästä. Ainoastaan palvelukokonaisuuksien tarkastelu paljastaa, että maamme sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmällä on käytettävissä viidenneksi eniten henkilökuntaa. Meillä on oppimista muiden maiden tehokkaimmista järjestelmistä.”



”Julkisella puolella on huippuosaamista vaikeiden sairauksien ja tapaturmien hoidossa, mutta Ahon mukaan terveydenhuollon prosessit ovat 40-60 vuoden takaa.”

”Sote-keskustelussa puhutaan vallasta ja rahasta, mutta toimintatapoihin ei uskalleta puuttua. Omasairaalan toimitusjohtajan Harri Ahon mukaan ne ovat vuosikymmenten takaa. Niistä voitaisiin hänestä säästää miljardeja.”



"Suomen kokoisessa maassa olisi helppo järjestää tehokas ja toimiva terveydenhoitojärjestelmä. Mutta nyt kukaan ei kanna kokonaisvastuuta, koska päätöksenteko on hajallaan kunnissa", Sitrassa vanhempana neuvonantajana työskentelevä Madis Tiik kiteyttää.



Professori Paul Lillrankin mukaan tuottavuuserot julkisessa terveydenhuollot ovat liian suuret. Jos hyvät käytännöt otettaisiin käyttöön kaikkialla, veronmaksajille koituisi miljardiluokan säästöt.



Lääkäreiden mielestä viidennes työkyvyttömyyseläkkeistä voitaisiin välttää oikea-aikaisella kuntoutuksella. Tämä tarkoittaisi noin 600 miljoonan euron säästöä vuodessa. Jokaisena työpäivänä 110 työikäistä suomalaista jää työkyvyttömyyseläkkeelle.
Keskiviikkona julkistetussa kyselyssä lääkärit arvostelevat kuntoutusjärjestelmää pirstaloituneeksi ja byrokraattiseksi. Tieto kuntoutuspalveluista pitäisi lääkäreiden mielestä koota yhteen paikkaan.


”Sydänsairaalan toimitusjohtajan, johtavan ylilääkärin Kari Niemelän mukaan hoitoketjujen koordinaatiota parantamalla voitaisiin saavuttaa jopa 30 prosentin kustannussäästöt.

– Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että koko hoitoketju ja sen aikana syntyvät kustannukset tunnetaan nykyistä paremmin.

Niemelän mukaan selvitys paljastaa, kuinka sirpaleinen hoitoketju oikeasti on. Hän myös huomauttaa, ettei sirpaleisuus tarkoita sitä, että yksittäiset tekijät tekisivät huonoa työtä.

– Ongelmana on, että terveydenhuoltomme rakentuu nyt tuottajien eikä potilaiden ympärille. Kaikki eri toimijat saattavat tehdä hyvääkin työtä toisistaan riippumatta, mutta myös tietämättä, mitä toinen tekee, Niemelä sanoo."



”Lääkärin työajasta julkisella sektorilla vain 46 prosenttia menee potilastyöhön. Pahinta on, ettei kukaan oikeastaan tiedä, mihin loput 54 prosenttia lääkäreiden työajasta kuluu, Lillrank kertoo.”



Ratkaisuehdotus:

Pääkohdat:
  • päätösvallan riittävä keskittäminen valtiolle, jotta sote-toimiala voidaan valtiojohtoisesti tehokkaasti uudistaa koko yhteiskunnan etu huomioiden
  • koko terveydenhuoltojärjestelmän organisointi suunnitellaan täydellisesti uudelleen 
  • organisaatiosuunnittelussa huomioidaan eri tyyppisten alueiden tarpeet ja tietojärjestelmätarpeet

Eduskunta määrittelee lakipaketissaan sote-uudistuksen niin, että päätösvaltaa ja vastuuta keskitetään riittävästi valtiolle, jotta sosiaali- ja terveydenhuoltoala voidaan valtiojohtoisesti tehokkaasti uudistaa koko yhteiskunnan etu huomioiden.

Koko terveydenhuoltojärjestelmä organisaatiorakenteineen, prosesseineen, ohjausjärjestelmineen, mittaristoineen jne. suunnitellaan valtakunnallisesti keskitetysti kokonaan uudelleen. Hanketta johtamaan palkataan osaavat organisaatiosuunnittelun ja johtamisen ammattilaiset.

Organisoinnin uudelleensuunnittelussa luodaan muutama vaihtoehtoinen malli erityyppisille alueille (taajaan asuttu alue, harvaan asuttu alue, puolivälin malli), jotka kaikki soveltuvat kuitenkin saumattomasti koko maan kattavaan organisaatiorakenteeseen. Samalla otetaan huomioon tietojärjestelmien muutostarpeet ja tehdään suunnitelma asteittaisesta siirtymisestä vanhasta mallista uuteen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti