keskiviikko 27. elokuuta 2014

ÄSV-blogiliike laati suunnitelman suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän korjaamiseksi!

TIIVISTELMÄ 

ÄSV-blogiliike (Älä Sairastu Vakavasti Suomessa) julkistaa tässä blogikirjoituksessa valmistelemansa ÄSV-Tesun eli oman ehdotuksensa suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän korjaussuunnitelmaksi. Suunnitelman voit lukea pdf-muotoisena tämän blogikirjoituksen lopusta. Suunnitelma on vapaasti käytettävissä ja levitettävissä.



Laadukas ja hyvin toimiva suomalainen terveydenhoitojärjestelmä - TOTTA VAI TARUA?

Sote-uudistuksen lähestyessä yhdeksän suomalaista sairaanhoitopiiriä halusivat tietää suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän todellisen tilan kansainvälisesti verrattuna muiden maiden terveydenhuoltojärjestelmiin. Ne tilasivat tällaisen vertailevan tutkimuksen Aalto-yliopistolta. Tutkimus valmistui ja julkaistiin keväällä 2014 nimellä Sisältöä sote-uudistukseen.

Edellä mainitun tutkimuksen alussa todetaan, että yleisen voimassa olevan käsityksen mukaan suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on hyvässä kunnossa ja kestää kansainvälisenkin vertailun. (Lainaus tutkimuksesta: Yleinen käsitys on ollut se, että terveydenhoitojärjestelmämme on vähintäänkin yhtä hyvä kuin muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Ellei parempikin.)

Tutkimuksessa kuitenkin päädytään siihen lopputulokseen, että maassamme on syntynyt illuusio hyvin toimivasta terveydenhuoltojärjestelmästä. Myös taloudellisuus saa huonon arvosanan. Erityisen hätkähdyttävä on tutkimuksen toteamus siitä, että keskieurooppalaiset sairaalat ovat usein 20-30% tehokkaampia kuin suomalaiset. Lisäksi tutkimuksessa todetaan tylysti, että meillä on oppimista muiden maiden tehokkaimmista järjestelmistä.

Tämän tutkimuksen perusteella on siis harvinaisen selvää, että suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä ei kokonaisuudessaan toimi kunnolla eikä tehokkaasti. Uskomattomalta tuntuu myös asioiden niin huono organisointi, että Keski-Euroopassa samat asiat voidaan hoitaa jopa 20-30 % tehokkaammin.

Lisäksi suomalaiset asiantuntijalääkärit arvioivat, että vuosittain pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien noin 20-25 000 suomalaisen työkyvyttömyyksistä noin 20-25% olisi estettävissä PAREMMALLA TERVEYDENHUOLLOLLA.

Samaan aikaan viralliset tahot kuitenkin suitsuttavat suomalaisen terveydenhuollon huippulaatua, vaikka selvästi koko järjestelmämme on luvalla sanottuna vakavasti sairas.



Miten voisimme korjata terveydenhuoltojärjestelmämme toimivaksi ja taloudellisestikin tehokkaaksi?

Miten olisi mahdollista korjata terveydenhuoltojärjestelmämme sellaiseksi järjestelmäksi, josta jokainen suomalainen hyötyisi sairastuessaan ja voisi luottaa saavansa lähes poikkeuksetta hyvää hoitoa? Ja miten saisimme järjestelmämme tehokkuuden nostettua vähintäänkin keskieurooppalaiselle tasolle, jolloin saisimme paljon nykyistä paremman ja hyvin toimivan terveydenhuoltojärjestelmän ja paljon nykyistä pienemmillä kustannuksilla?

Me veronmaksajat eli jokainen meistä säästäisimme siinä huomattavasti ja lisäksi voisimme luottaa saavamme tarvitessamme hyvälaatuista hoitoa. Lisäksi hyvin toimiva ja luotettava terveydenhuoltojärjestelmä voisi parantaa yhteiskuntamme hyvinvointia ja kilpailukykyä.



Minkälainen prosessi terveydenhuoltojärjestelmämme korjausprosessin pitäisi olla?

Järkevä tapa lähteä liikkeelle olisi mielestämme perusteellinen ongelma-analyysi, jossa ongelmat kartoitettaisiin ja arvotettaisiin tärkeysjärjestykseen. Tämän jälkeen terveydenhuoltojärjestelmästämme olisi hyvä tehdä perinteinen SWOT-analyysi, jossa kartoitetaan ja arvotetaan järjestelmän vahvuudet ja heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. (Wikipedia: SWOT-analyysi (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats) on Albert Humphreyn kehittämä nelikenttämenetelmä, jota käytetään strategian laatimisessa, sekä oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. )

SWOT-analyysin jälkeen seuraava looginen askel olisi hahmotella sellaisia korkean tason valintoja ja linjauksia, jotka korjaisivat ainakin tärkeimmät ongelma-analyysissä ja SWOT-analyysissä löydetyt ongelmat ja puutteet. Näiden perusteella tulisi seuraavaksi valita ne korkean tason periaatteet, linjaukset ja valinnat, jotka halutulla tavalla korjaavat havaitut ongelmat. Prosessia eteenpäin vietäessä tulisi jatkuvasti pitää mielessä alkuperäiset ongelmat, joihin ratkaisua haetaan. Lopullista ratkaisua tulisi tarkastella juuri siitä näkökulmasta, että ratkaiseeko se merkittävimmät ongelmat. Jos ei, suunnitelmaa tulee edelleen parantaa.

Varsinaisen organisoinnin suunnittelun eli koko suomalaisen terveydenhuolto-organisaation suunnittelun tulisi mielestämme tapahtua keskitetysti, jotta koko maan terveydenhuollon organisaatio olisi yhdenmukainen ja hyvin yhteentoimiva. Mikäli eri alueille suunnitellaan omat itsenäiset organisaationsa, niiden yhteensopivuus samoin kuin ohjattavuus ja johdettavuus keskitetysti ovat hyvin kyseenalaisia. Tällöin helposti tietojärjestelmätkin tehdään jokaiselle alueelle erikseen, jolloin ne eivät oletusarvoisesti toimi yhteen. Kokonaisuuden yhteentoimivuus ja ohjattavuus siis vaarantuu, mikäli suunnittelua ei tehdä keskitetysti ja samalla kertaa koko maan terveydenhuolto-organisaatiolle.



ÄSV-Tesu eli ÄSV-liikkeen ehdotus terveydenhuoltojärjestelmän korjaussuunnitelmaksi

ÄSV-liikkeessä olemme tehneet korjaussuunnitelmaehdotuksen edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Lähtökohtana on siis ollut ongelma-analyysi ja ratkaisujen etsiminen ongelmiin. Ongelmien kartoitukseen on vaikuttanut vahvasti myös potilasyhteisöjen käytännön kokemukset suomalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä. Analyysi ja korjaussuunnitelma on tehty sekä potilaslähtöisestä näkökulmasta että liiketaloustieteellisestä makronäkökulmasta. Suunnitelma on tehty mahdollisimman helposti ymmärrettävään ja konkreettiseen muotoon, jotta tavallisella kansalaisellakin olisi mahdollisuus muodostaa oma näkemyksensä ehdotuksestamme.

Suunnitelmassa esitetyt näkemykset ja ehdotukset on perusteltu suurimmalta osalta virallisten raporttien, selvitysten ja tutkimusten avulla. Kyseessä on siis yleisesti tiedossa oleviin tosiasioihin perustuva ehdotus.


Tärkeimmät pointit ÄSV-Tesussa

       potilas- ja ratkaisukeskeisyys lähtökohtina
       selvät vastuumäärittelyt potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa
       hoidon ja kuntoutuksen vertikaalisen eskalaation konsepti oikean diagnoosin, hoidon ja kuntoutuksen viivästymisen minimoimiseksi
       kustannusten ja hoito-/kuntoutuspäätösten eriyttäminen toisistaan
       sekalainen kuntoutusjärjestelmä yksinkertaiseksi ja selkeäksi
       automaattinen ja proaktiivinen potilaan neuvonta ja ohjaus hoidon, kuntoutuksen ja sosiaalipalveluiden osalta

       sama yhtenäinen organisaatiomalli ja tietojärjestelmät koko maassa yhteentoimivuuden ja ohjattavuuden mahdollistamiseksi
       organisaatiosuunnittelu keskitetysti liiketaloustieteen ammattilaisten johtamassa prosessissa
       vanhojen hierarkkisten johtamismallien sijaan käyttöön nykyaikainen asiantuntijaorganisaation johtamismalli

       toiminnan seuranta, valvonta ja ohjaus kuntoon keskitetyn ja yhteisen mittariston ja seurantajärjestelmien avulla
       mittaristo näkyväksi organisaatioiden johdolle, valvojille ja työntekijöille, osittain myös yleisölle esimerkiksi yksikkökohtaisen hoitoindeksin muodossa

       kustannusten jako keskitetymmäksi ja yksinkertaiseksi
       osaamiskeskittymien ja suurempien yksikkökokojen eli mittakaavaedun hyödyntäminen
       sote-aluetason ja valtiotason huippuyksikkökonsepti käyttöön



ÄSV-Tesulla saavutettavissa olevat hyödyt

Suunnitelman mukaiset korjaukset tekemällä terveydenhuollon laadusta ei tarvitsisi tinkiä, päinvastoin uudesta järjestelmästä tulisi huomattavasti toimivampi ja laadukkaampi kuin nykyinen. Tämän lisäksi yhteiskunta säästäisi kustannuksissa karkeastikin arvioiden vähintään 5 mrd euroa vuodessa, mahdollisesti vieläkin enemmän. Tämä on iso summa, kun otamme huomioon että valtion vuotuinen budjetti on runsas 50 mrd euroa. (ÄSV-Tesun viimeisellä sivulla on karkea arvio merkittävimmistä säästökohteista ja säästömahdollisuuksista, jotka nekin perustuvat asiantuntijoiden arvioihin.)



Sote-uudistuksen onnistumisen kriittiset tekijät

Uudistuksen onnistumisen kannalta yksi erityisen kriittinen tekijä on se, että koko maan terveydenhuolto-organisaatio suunnitellaan keskitetysti ja organisaatiosuunnittelun ja johtamisen ammattilaisten johtamana. Uuden terveydenhuoltojärjestelmän organisointi täytyy siis tehdä johtamisen ja organisoinnin ammattilaisten ohjaamassa prosessissa, jotta lopputuloksesta tulee toivottu. Johtaminen ja organisaatiosuunnittelu ovat liiketaloustieteen osa-alueita, joten tehtävään tarvitaan rautaisia liiketaloustieteen ammattilaisia, joilla on hyvä näkemys ja kokemus erityisesti organisaatiosuunnittelusta ja johtamisesta. Lääkäreillä ei yleensä tätä näkemystä ole, joten heidän osuutensa tässä prosessissa tulisi rajoittaa asiantuntijoina toimimiseen.



LOPUKSI

ÄSV-Tesu julkaistaan tämän blogikirjoituksen myötä. Dokumentin voit lukea pdf-muotoisena allaolevasta linkistä. Jos suunnitelma vaikuttaa mielestäsi hyvältä ja haluat edesauttaa asiaa, jaa suunnitelmaa eteenpäin ja vaadi poliitikoilta asian huomioonottamista!

       ÄSV-blogiliike

1 kommentti:

  1. Toivon hartaasti, että ÄSV-Tesu on tietoinen Suomessa tehdystä loistavasti onnistuneesta mutta hiljaisuuteen haudatusta terveydenhuoltojärjestelmän kokeilusta, josta MTV3 kertoi pikku-uutisessaan 17.8.2014 ( http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/terveydenhuollon-loistokokeilu-kaatui-pikkupolitikointiin/4252758 ). Vuosina 1985-93 toteutetusta kokeilusta laadittu raportti löytyy kirjastoista.

    Olisi myös hyvä tietää, onko kokeiluraportti esillä Aalto-yliopiston "Sisältöä sote-uudistukseen" -tutkimusryhmässä.

    On valitettavaa, että MTV3:n jutussa mainitaan puolueita nimeltä. Se johtaa juuri siihen, minkä jutun kommenteista näemme: pilkalliseen puolueiden haukkumiseen eikä itse asiaa juuri mainita.

    Puoluepoliittisesti neutraalisti asiaa käsitteli Raimo Puustinen kolumnissaan Potilaan lääkärilehdessä: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/laakarin-aani/terveyskeskuksen-sietamaton-jonotilanne/#.U_62qPl_uSp

    VastaaPoista